Seitsemän Euroa-Päre raportoi: Saul vainoaa köyhiä ja heikkoja 'altruistisella rasismilla'

Kokoomuksen Saul Schubak vainoaa köyhiä ja heikkoja 'altruistisella rasismilla'. Vain Jumala voi muuttaa hänen mielensä kuten kävi Saulin kristittyjä vainoavalle kaimalle noin 2000 vuotta sitten. Lähettääkö Jumala armossaan [tämä on augustinolainen armon tulkinta erotuksena luterilais-forenssiseen, jossa ihminen ei muutu sisäisesti vaan alkaa ainoastaan totella Jumalaa] sähköshokin, jonka seurauksena Suomen Saul muuttuu hengelliseksi kristityksi ja hylkää materialistisen tataari-juutalaisuutensa? Talousetiikan erikoisblogi: Seitsemän Euroa-Päre seuraa tapahtumia myös kulissien takaa. Elämme jännittäviä aikoja.

*

Kommentti Timolle edellisessä päreessäni.

.

Timo kirjoitti: ‘Mutta en mitenkään tullut ajatelleeksi, että saattaisit ottaa kommenttini itseesi’.

 .

En minä ole ottanut kommenttiasi itseeni, ellei sitten oman näkökannan retorisesti vahvaa esittämistä sellaisena pidetä, mitä kovasti ihmettelen.

*

Schubak on objektiivisesti väärässä eräitten empiiristen faktojen suhteen ja subjektiivisesti eri mieltä [mikä on eri asia kuin olla argumentatiivisesti väärässä] kuin minä normatiivisten ‘tosiasioiden’ suhteen. Ensin mainitut tosiasiat on helppo osoittaa esim. sosiaalilainsäädännöstä tarkistamalla, mutta normatiiviset faktat täytyy jokaisen itse selvittää itsensä kanssa. 

.

Arvot ovat perimmältään aina subjektiivisen päätöksen ja vakaumuksen tulosta. Toisin sanoen arvot ovat objektiivisia vain edustamiensa ihmisten ja ihmisryhmien perspektiivistä katsottuna. Niinpä myös Schubak voi puolustaa omiaan joutumatta periaatteelliseen ristiriitaan itsensä kanssa, mikä ei tietenkään merkitse, ettei häntä jostain toisesta perspektiivistä katsoen voisi pitää ristiriitaisena yhteiskunnallisen/sosiaalisen integraation kannalta. Yhtä lailla Schubak voi kritisoida vasemmistoa taloudellisen ajattelun tehottomuudesta ja jopa irrationaalisuudesta.

 .

Mitä tästä näennäisen arvorelativistisesta asiaintilasta seuraa? Antagonismi. Vanha kunnon antagonismi, joka ei laukea millään selittelyillä vaan jättää ikuisen konfliktin kapitalisti-porvarin sekä palkan- ja tukiensaajan välille. Vähäinenkin järki ja intuitio sanoo, ettei Schubak taatusti ole köyhän ja heikon ihmisen asialla vaan pikemminkin hänen vihollisensa. Ei ole olemassa perustavaa syytä, jonka vuoksi köyhyysrajalla elävien ja alemman keskiluokan pitäisi olla samaa mieltä hänen peruslinjaustensa kanssa.

.

Demokratia on köyhän kannalta siitä hyvä systeemi, että siinä pyritään sovittelemaan näitä konflikti-tilanteita. Tämä on köyhän ainut mahdollisuus vaikuttaa, ellemme laske mukaan väkivaltaa ja terroria, jotka eivät oikeastaan ole mahdollisuuksia lainkaan vaan itsetuhoinen noidankehä. Rikkailla ja ahneilla [esim. pikavippifirmat] sen sijaan on muitakin vaikutusmahdollisuuksia ja niitä he myös käyttävät kokien, että eduskunta heidän ‘vapaata ja hyödyllistä’ kaupankäyntiään [koronkiskontaa] väärämielisesti rajoittaa. Niinpä he pyrkivät kiertämään lakeja minkä keksivät ja ehtivät. He haluavat aina vain enemmän voittoa ja väittävät, että se tuottaa kaikille enemmän, vaikka he maksavatkin veroja suhteellisesti yhä vähemmän ja taantumia miljoonavoittojen keskellä ennakoiden erottavat tuhansia ihmisiä tehtaistaan ja firmoistaan. 

.

Tämä on kaksinaismoralistinen yhtälö, josta seuraa, että Schubakin arvoissa on sittenkin jotain mätää, koska hän toimii vain omaa henkilökohtaista hyötyään ajatellen, vaikka naamioikin puheensa kaikkia koskevan ja hyödyttävän markkinatalousrationalismin eli ‘näkymättömän käden’ talousmetafysiikkaan.

.

Schubakin arvot ovat ja pysyvät markkinavoimien eliitin arvoina, koska hänen arvomaailmansa hyväksyy ja oikeuttaa tuon pienen eliitin yhä suuremman rahallisen vallan. Minä en tällaista asiaintilaa hyväksy vaan pidän sitä paheena, valheena ja eettisenä asennevammana, olkoonkin, että jokainen joutuu itse päättelemään omien arvojensa pätevyyden. En kuitenkaan sanonut, että arvojen subjektiivisuus koskisi suoraan niiden sisältöjä vaan ainoastaan niiden valintaan liittyvää päätöstä. Päätös on väistämättä subjektiivinen mutta sisällöt verrannollisia toistensa kanssa, joten niitä voidaan punnita oikeuden ja oikeudenmukaisuuden vaa’alla. Päädymme jälleen eduskuntaan, mikä ei Schubakin kaltaisia laissez faire-pelureita miellytä, koska eduskunnan päätökset asettavat väistämättä rajoituksia heidän ahneudelleen, koronkiskonnalleen ja mainosmanipulaatioilleen. 

.

Kokoomuksen ultraliberalistit eivät tarvitse eduskuntaa rajoittamaan kaupankäyntiä. He haluavat täydet valtuudet ja vapaudet myydä rahaa, pornoa, huumeita ja aseita. Mutta samalla he haluavat myös täyden turvallisuuden kaikelle kaupankäynnilleen, omaisuudelleen ja omalle hengelleen. Ja sen eduskunta voi rikoslakien ja poliisivalvonnan kautta järjestää. Nämä ihmiset siis haluavat eduskunnan paitsi legitimoivan koronkiskontansa myös takaavan tällaiselle toiminalle poliisin suojelun. Hehheh. Tuskin voisi ultraliberaali ihmisten tarpeilla keinottelija enempää/vähempää valtiolta vaatia. Vain kaiken.

.

Evoluutiobiologia toki tuntee biologisen lainalaisuuden, jossa vahvemmat syövät ravintoketjussa heikompiaan, mutta tällaisen luonnontilan kopioiminen suoraan yhteiskunnalliseksi käytännöksi ihmisten maailmassa on pöyristyttävää. Sitä esim. Wahlroos, Sasi, Schubak [Sasin entinen avustaja], Stubb ja Vapaavuori kuitenkin haluavat. Heikot ja kilpailun kannalta tarpeettomat on poistettava yhteiskuntaluonnon kiertokulusta, koska he ovat vain pelkkä menoerä kapitalistille. 

.

Kun markkinavoima-ravintoketjun kannalta tarpeettomat ihmiset eivät ole enää aiheuttamassa häiriöitä ideaalisen kysynnän ja tarjonnan vapaalle muodostumiselle [mikä on tietysti utopia ja valhe sekin], voi keskiluokkaa juoksuttaa mielin määrin mainosmedian perässä ostattamassa itselleen joka viikko uutta imaginaarista statusta. Silloin on kaikki hyvin. Uusliberalistiset ideaalimarkkinat toimivat täydellisesti. Köyhiä ei enää ole. On vain yhä harvalukuisempi eliitti, joka omistaa melkein kaiken ja rahan orjien valtava massa, josta tarpeettomiksi ja hyödyttömiksi tulleet eliminoidaan mm. Schubakin sosiaalieettisin metodein.

 .

Minulle on ilman mitään sofistikoituneita taloustieteen tai etiikan argumenttejakin päivänselvää, että Saul 'The Social Darwinist' Schubakin ‘altruistinen’ sosiaalietiikka, joka vetoaa syntymättömien lasten oikeuteen saada onnellinen elämä eli jäädä syntymättömiksi 'antisosiaalisten' [esim. vaikeasti huumeriippuvaisten] vanhempien osalta, on paitsi törkeää ihmisarvon loukkaamista myös pelkkä ökykapitalistin raadollinen juoni, jolla tehostetaan yhteiskunnan kilpailuttamista. Tietenkin sitä voisi nimittää silkaksi typeryydeksi tai jopa suoranaiseksi pahuudeksi, jota Schubak ei itsessään tajua. Mutta jos näin on laita, niin Saulin 'sammakot' menevät kaikki luonnehäirön piikkiin niin että paukahti. Kuvitelkaa siis kaupallisia arvojaan ainoina oikeina pitävä luonnehäiriöinen äärikokoomuslainen puhdistamassa yhteiskuntaa antisosiaalisesta aineksesta, jottei se häiritsisi markkinavoimien ideaalista dynamiikkaa tahallisella vapaamatkustajuudellaan. 

.

Tziizus - tästä ei tosiaankan ole natsismi kaukana. Eivätkö sitäpaitsi juuri veroparatiisien asukkaat/asiakkaat ole niitä kaikkein halveksittavimpia vapaamatkustajia - eivät suinkaan köyhät ja heikot!

*

http://saul.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

http://www.thatreligiousstudieswebsite.com/Religious_Studies/Phil_of_Rel/God/religious_experience_intro.php