*
[K-mafian tarkennus klo: 12.55]
I
Kirjoitettu kommentiksi Sammalkielen päreeseen Porvarillinen talous ja arvomuodon dialektiikka.
1
Sanon pitkälle esseellesi hyväksyvästi 'jep' [opin tämän sanonnan poikamaiselta ruukinmatruunalta].
Voisitko kuitenkin avata hiukan enemmän sitä, mitä työn ja työvoiman ero tarkoittaa.
Onko työ pelkkä abstraktio [teknis-välineellinen prosessi] mutta työvoima sen sijaan [analyyttisen ajattelun kannalta hiukan hämärästi ilmaistuna] työn eli teknisen prosessin yhteiskunnallis-tajunnallinen 'arvoulottuvuus'?
Kapitalisti haluaa minimoida ja rajata tuon arvoulottuvuuden halvimmaksi mahdolliseksi välineeksi eli käsitellä sitä yksinomaan laskennallisena tuotantokustannuksena?
Mutta millä tavoin ja miksi juuri työvoima takaa arvonlisäyksen [luo uutta arvoa], kun taas pelkkä työ prosessina [koneet, automaatio] ajan mittaan vähentää sitä ['voiton suhdeluvun laskutendenssi']?
Siksikö, että pelkästään teknisenä abstraktiona luotu arvo on kuin nopeasti tuotekiertoon häviämään tuomittu muoti-hitti-fiktio - päiväperho, jonka uusintaminen ei onnistu kovin kauan ilman ihmistyövoiman arvoulottuvuutta - itse asiassa ilman 'todelliseen tarpeeseen' [mitä sellainen tarve sitten lieneekään] perustuvaa reaalitaloutta!
Hmm. Mutta en mä oikein vieläkään ymmärrä tätä juttua - - - .
2
Lisäksi pohdin, että jos kapitalismin huonous on Marxille pelkästään teknistä eikä millään muotoa moraalista [eli ihmisluonnon tai kantilaisittain 'moraalisen' ihmisjärjen] huonoutta, niin tästä seurannee osaltaan, ettei Marx ole humanisti, sikäli kuin humanismilla nyt mitään virkaa ylipäätään on [ihmisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys, yksilöllisyys, persoonallisuus ja muuta sekavaa].
Kapitalismin tekninen huonous, jolla ei ole muka mitään tekemistä moraalisen normatiivisuuden tai sen puutteen kanssa, implikoi antihumanismin [yksilöllisen tietoisuuden ja tahdon sulkeistamisen]. Systeemin ei-moraalinen tekninen huonous ja sen 'korollaari' - ei-subjektivistinen antihumanismi - puolestaan implikoivat historiallisen determinismin.
Mutta koska historiallinen determinismi on predestinaatio-opin tapaan ihmiselle niin psykologisesti kuin järjellisestikin mahdoton ja käsittämätön dogmi kestää, emme tästäkään syystä voi välttää voluntarismia ja desisionismia [vrt. kalvinismi].
Muutos/'vallankumous' siis tapahtuu a] joko väistämättä aikanaan ilman suurta kumouksellista interventiota [ikäänkuin huomaamatta - vrt. Hardtin ja Negrin pienen mutta jatkuvan vastarinnan 'anarko-aktivistinen determinismi' - esim. teollisuussikaloitten salakuvaajat] tai b] meidän on ryhdyttävä tekemään vallankumousta joka hetki - tässä ja nyt [Badioun ja Zizekin ideologinen kompromissittomuus ja teoreettis-poleemiset hyökkäykset; - tosin Zizekistä ei ota tolkkua, mitä hän lopulta tarkoittaa leninismillään - ks. PS.].
Zizek väittää, ettei Negrin vallankumous pääse välttämättä koskaan edes alkamaan. Entä Zizek itse? Eikö hän sisimmässään pelkääkin, että jotkut 'toiset' tulevat ja tekevät vallankumouksen hänestä piittaamatta - [haha].
PS.
Ymmärtääkseni Marx oli perimmältään aina hegeliläinen deterministi [Zizek protestoi nyt ainakin Hegelin puolesta] eivätkä mitkään dialektisen materialismin [alarakenne/ylärakenne] muottiin väkisin ahdetut todistelu-saivartelut ainakaan sitä tosiseikkaa muuksi muuta.
Leninin edustama etujoukkojen vallankumouksellisuus taas oli voluntarismia ja desisionismia jos mikä, eikä se saa tukea Marxin teorian perustasta: - amoraalinen hyvä/huono, antihumanismi, historiallinen determinismi, sillä eikö Lenin-sedän sitkeän raadollinen pyrkimys vallan huipulle ollut juuri moraalisen tasa-arvo-paatoksen, universaalin kommunistisen humanismin ja historian lainalaisuuksien toteutumista 'helpottavaa' väkivaltaa? - [satire intended].
II
http://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA&feature=related
Lenin-setä asuu Venäjällä - 'Onkel Lenin wohnt in Russland' - - [muinaisten taistolais-kommunistien herttainen? päiväkotiviisu perheen pienimmille].
*
Lenin-setä asuu Venäjällä. Ja sieltä on pitkä matka Vietnamiin. Mutta minusta vain tuntuu, että Lenin-setä asuu yhtä lähellä kuin setä Ho-Chi Minh.
Leninillä on niin suuri otsa, että siihen mahtuu koko maa ja taivaskin. Ja Lenin-setä hymyilee ja silmät tuikkivat ja hän nauraa niin kuin setä Ho-Chi Minh.
Lenin-setä asuu Venäjällä. Minä kutsun hänet kylään tänne Vietnamiin. Hän rakastaa meitä. Meille hän on yhtä kultainen kuin setä Ho-Chi Minh.
Minä olen pikku pioneeri. Ja vähäinen on vielä minun voimani. Mutta pienikin voi taistella, rauhan puolesta kuin Lenin ja setä Ho-Chi Minh. Rauhan puolesta kuin Lenin ja setä Ho-Chi Minh.
......
Säv. Eero Ojanen
San. Matti Rossi
Alkup. san. Ngu-Yen Hong Kien
*
http://sammalkieli.blogspot.com/2012/02/porvarillinen-talous-ja-arvomuodon.html
http://silakkamopo.kapsi.fi/wp/wp-content/marx-semma/Antti%20Ronkainen%20-%20Voiton%20suhdeluvun%20laskutendenssi,%20alustus.PDF
http://www.marxists.org/subject/art/visual_arts/satire/marx/marx6.htm
5 comments:
2.1. Marxin korostama oikeudenmukaisuuden sulkeistaminen, jolle Wood löytää vahvaa tukea Marxin teksteistä, on osittain retorinen valinta.
Jos aletaan keskustelemaan oikeudenmukaisuudesta tai moraalista, niin siihen keskusteluun sitten myös helposti juututaan. ["Oikeus oikeutta vastassa."]
Porvaristo pystyy aina muodollisesti tai muuten kompromettoimaan moralistisen argumentaation. Karkeimmillaan voidaan sanoa, että moralistisilla argumenteilla ei ole arvoa. Pitäisi olla [vulgaaritalous]tieteellisiä argumentteja. Porvariston mukaan ei kerta kaikkiaan voida sanoa, että työläinen muka kärsisi vääryyttä. Ja vaikka voitaisiinkin, niin subjektiiviset moraaliarvostelmat häviävät joka tapauksessa taloustieteen faktoille.
Kyllähän kokoomuslaisessa Suomessakin kaikki yhteisölliset oikeudenmukaisuusvaatimukset voidaan hiljentää välttämättömyyden retoriikalla.
Mutta kun oikeudenmukaisuus sulkeistetaan, niin porvaristo joutuu lopulta itse paljastamaan oman moralistisen luonteensa: Kapitalistille muka "kuuluu" taloudellinen palkkio jo riskien ja kieltäymyksen vuoksi, eli juuri moraalisista syistä.
Olen itse käynyt tämän keskustelun muutaman kerran, ja aina lopputulos on sama: Kun porvari vihdoin ymmärtää, että Marx ei ole moralisti, porvari turvautuu itse moralistiseen argumenttiin. Siihen asti moralistiset argumentit ovat rajautuneet "uskottavan keskustelun" ulkopuolelle.
2.2. Tai sitten voi olla, että kun Marx ja Engels kuitenkin olivat työläisten lisätyöllä eläviä porvareita, niin kapitalismin tietty oikeudenmukaisuus sovittaa ristiriidan oman elämäntavan ja vallankumouksellisen teorian välillä. Eräiden lähteiden mukaan Marx eleli köyhyydessä osittain juuri sen vuoksi, että onnistui tuhlaamaan uskomattomat määrät rahaa.
Porvaristo voi siis syyttää Marxia ja Engelsia "kaksilla korteilla" pelaamisesta tai "moraalisesta epärehellisyydestä", mutta Marxin oma systeemi ei anna oikeutusta näille syytöksille.
2.3. Laajemmin ymmärrettynä kyse on ehkä myös siitä, että myös porvarit toimivat samojen sokeiden taloudellisten pakkojen ja rahan mahdin alla kuin työläiset. Kapitalistin on pakko riistää työläisiä. Hänellä ei ole vaihtoehoja.
Tällöin olisi outoa pitää kapitalistia moraalisesti syyllisenä. Yleensähän tahdonvapautta pidetään moraalisen syyllisyyden ennakkoehtona.
Tästä syystä esimerkiksi vallankumouksen jälkeinen "porvaristoon" kohdistuva joukkomurha Kambodzan punakhmerien tyyliin on siis teorian vakavaa väärinymmärtämistä.
Kapitalistiluokan tuhoaminen ei tarkoita tiettyjen ihmisten surmaamista [kuten Ruukinmatruuna väittää], vaan riiston yhteiskunnallisten edellytysten tuhoamista.
1. Työvoima tarkoittaa ihmisen kykyä tehdä työtä. Kapitalisti ostaa käyttöönsä tämän kyvyn. Työvoiman kauppa noudattaa vapaassa markkinataloudessa samoja lainalaisuuksia kuin muidenkin tavaroiden kauppa.
Työllä itsellään ei ole arvo[muoto]a. Ihminen on olemuksellisesti työtä tekevä olento. Tiedämme, että nuori Marx oli kiinnostunut ihmisen lajiolemuksesta, mutta vanha Marx enemmän porvarillisesta yhteiskunnasta ja yhteiskunnassa vallitsevista suhteista.
Marxille työ on essentiaalinen osa ihmisyyttä, siis nimenomaan ylihistoriallinen osa ihmisen olemusta. Jo tämä työn ylihistoriallisuus vaatii meitä tekemään erottelun työn ja työvoiman välille. Toisaalta työn ja työvoiman erottelu auttaa ymmärtämään, miksi arvonlisäysprosessi ei riko tavaravaihdon lakeja.
[Muodollinen tasa-arvo on silti tietysti vain eriarvoisuuden oikeudellinen ilmaus.]
Työvoima on siis "yhteiskunnallis-tajunnallinen 'arvoulottuvuus" porvarillisessa yhteiskunnassa. Tai ainakin näin olen itse ymmärtänyt asian.
Työläisen tekemällä työllä on Marxin mukaan kaksinaisluonne toisaalta abstraktina työnä, joka luo [vaihto]arvon, ja konkreettisena työnä, joka luo käyttöarvon.
Esimerkiksi suutari tekee kenkiä. Jos suutari tekee kengät tunnissa ja tekee töitä 8 tuntia, niin päivän mittaan syntyy 8 kenkä-käyttöarvoa.
Tuotantovoimat kehittyvät, ja suutari saa tehtyä kengät puolessa tunnissa. Päivän mittaan syntyy entiseen nähden kaksinkertainen määrä käyttöarvoja, mutta [vaihto]arvoa ei synny sen enempää kuin ennenkään.
Kapitalistiluokan tuhoaminen ei tarkoita tiettyjen ihmisten surmaamista [kuten Ruukinmatruuna väittää], vaan riiston yhteiskunnallisten edellytysten tuhoamista.
Jos jokin näyttää ankalta, ui kuin ankka, vaakkuu kuin ankka, syö kuin ankka etkä käy paristoilla, se mitä todennäköisimmin on ankka vaikka sitä kuinka nimitettäisiin maitovalaaksi.
Tähän mennessä "kapitaliistien tuhoaminen luokkana" on tarkoittanut täsmälleen ja ainoastaan veriorgioita ja kansanmurhaa, eikä ole mitään syytä olettaa sen tarkoittavan yhtikäs mitään muuta kuin murhaamista, teloituksia ja veriorgioita vaikka kuinka saivarreltaisiin.
On todella surullista, että haaskaat älyllisen kapasiteettisi marxismin kaltaiseen hölynpölyyn kun voisit käyttää sen paljon tuottavampaankin.
RM kyllä pitäisin buddhalaisuutta tai mitä tahansa muuta uskontoa vielä enemmän hölynpölynä kuin marxismia. Maxismi on täysin looginen oppi, tosin sen täysin ihmisille käyttökelvoton.
Marxilainen taloustiede on yhtä pätevää kuin muukin talous"tiede".
Kumpi on enemmän hölynpölyä, looginen mutta käyttökelvoton oppi vaiko epälooginen mutta käyttökelpoinen?
Post a Comment