December 1, 2006

Ei mitään rajaa...

Kommentti Sarin ja Etappisian kommentteihin päreessäni "Filosofian ja filosofoimisen vaikeudesta". (Myös rekomposti saa samalla palautetta.)
(Linkki BGE:iin uusittu 2.12)

*
Nietzschen pointti esittämässäni "Ecce Homo"-sitaatissa (joka ei taaskaan ole ihan sanatarkka), ei mielestäni ole siinä, millä tavoin ne, jotka eivät ymmärrä Nietzscheä, reagoivat.

Olet tainnut Sari ajatella, että ne jotka eivät Nietzschestä piittaa ja ikäänkuin unohtavat hänet, ovat jotenkin heikommalla ymmärryksellä varustettuja.

Ei asia niin ole.

N:n päätarkoitus lienee ollut sanoa, että niiltä, jotka hänet ymmärtävät, ei välttämättä löydy argumentatiivisesti yhtenäistä ja yksimielistä selitysmallia hänen ajatuksistaan, vaan he ottavat teemoja, jotka tuntevat itselleen käyttökelpoisimmiksi ja suodattavat ne oman selitysprosessinsa läpi pyrkien sen jälkeen tuomaan N:n muitakin teemoja oman tulkintansa puitteisiin, koska perusasenne on aina/nyt jo valmiiksi ainakin myönteinen ellei hyväksyvä.

Nietzscheä tajuava tai N:eä ainakin eräiltä osin hyväksyvä siis ymmärtää häntä oman, ihanteellisen ja vakaumuksellisen katsantonsa kautta.

N. vihajasikin samassa yhteydessä, että ymmärtäjät ovat usein juuri idealisteja.Tällä hän tuskin aivan välttämättä halusi vetää mattoa kaikkien häntä idealistisesti tulkitsevien alta (vaikka siltä kyllä tuotannon viimeisenä vuonna usein vaikuttaa!) vaan ilmeisesti väittää, että nämä ihmiset saattavat mennä myös totaalisti metsään yrittäessään sijoittaa hänet omiin ajattelujärjestelmiinsä.

Nimittäin - antisemitisti-nationalistit olivat esittäneet 1886-87 Zarathustrasta myönteisiä arvioita (he olivat niitä harvoja, jotka kirjaa ylipäätään Nietzschen elinaikana millään tavoin noteerasivat) ja jopa pyytäneet Nietzscheltä lupaa saada käyttää kirjaa sekä sen "päähenkilöä" edustamansa asian palveluksessa.

Lähetän tässä samalla terveisiä rekompostille, kun kerron, että Nietzsche torjui jyrkästi nämä sen hetken ainoat "ymmärtäjänsä" jopa paheksuen heitä siitä, että hänen Zarathustransa nimi kytkettiin juutalaisvihamieliseen saksalaisuuden ihannointiin!

Tällä tavoin Nietzsche siis torjui protonatsit jo eläessään.

On sitten aivan eri juttu, että hänen antisemiitti sisarensa ja sittemmin natsipuolue tekivät esim. vallantahdon ja yli-ihmisen käsitteillä mitä tekivät, koska filosofi ei enää henkilökohtaisesti ollut puolustamassa itseään ja ajatuksiaan.
(Mutta ei taida Tapio Tamminen tällaisia faktoja Nietzschen ja natsien kytköksiä esitellessään "tarvita". Ne kun eivät sovi hänen omaan tendenssimäiseen päättelyketjuunsa.)

*
Etappisian lukutapaehdotus Mishiman ja Nietzschen teksteihin (ja teksteihin ylipäätään) ilmaisee ennenkaikkea derridalaisen näkemyksen, jonka mukaan "tekstin ulkopuolella ei ole mitään".

Koska ei ole olemassa mitään perusreferenssiä, perimmäistä ulkoista viittauskohdetta, jota teksti tulkitsee, kaikki on vain tulkintaa tulkinnasta.

Ja kääntäen - koska kaikki tulkinnat ovat aina jo tulkintaa edellisestä tulkinnasta, ei ole mitään perusrereferenssiä, johon tulkinta voisi viitata ymmärryksen lähtökohtana.

Kärjistysti tiivistettynä: koska kaikki on vain tulkintaa, ei ole mitään tulkittavaa...

Näin menee postmodernin, relativistisen hermeneutiikan paradoksaalinen kehä ranskalaisilla filosofeilla.

Käsitys todellisuudesta, maailmasta, pelkästään "tekstin sisällä tapahtuvan leikin" eli tekstin sisäisten merkitysketjujen suhteina on juuri sitä relativistista konstruktivismia, jota esim. Ian Hacking kirjassaan "The Social construction of what?" varsin kriittisesti analysoi.

Kuuluisassa "Hyvän ja pahan tuolla puolen" ensimmäisessä luvussa - Filosofien ennakkoluuloista, Nietzsche esittää juuri tämänkaltaisia päättelyitä/näkemyksiä, eli että "kaikki on vain tulkintaa", ja heittääpä kriitikoilleen lopuksi hilpeän arrogantin loppukaneetin - "Olette varsin halukkaita esittämään sen vastalauseen, että myös tämä (mitä minä olen esittänyt) on vain tulkintaa - no, aina vain parempi".

(Supposing that this also is only an interpretation—and you will be eager enough to raise that objection—well, so much the better.—)

En puutu tässä yhteydessä yksityiskohtaisemmin etappisian ajatuksia herättävään päättelyyn siitä, missä määrin kirjailijan "rykäisyjä" olisi mahdollista "lukea" metaforisesti kulloisenkin tekstin yhteydessä , mikäli maalaisjärki heitetään laakista romukoppaan, mutta ilman muuta ongelmaan täytyy jossain vaiheessa palata yksittäisten esimerkkien myötä.

*
Ongelmallista Nietzschen perspektivismissä (relativismin maltillinen versio) kuten kaikessa relativismissa joka tapauksessa on, että jos maailma-suhteemme perustuu vain tulkintoihin, ei päteviin korrelaatioihin ja jopa kausaatioon, niin, mitä rationaalista uskottavuutta silloin voi olla Nietzschen vaatimuksessa kieltää Zarathustra-kirjan ja tämän nimen käyttö antisemististisissä yhteyksissä?

Toki se on oikeutettua hänen omien intressiensä kannalta, mutta eikö antisemiittien tulkinta ole perspektivismin periaatteilla yhtä oikeutettua?

Tähän kysymykseen Nietzsche vastaa omaan "luonnolliseen tekijän auktoriteettiinsa" vedoten. Mutta onko se riittävä perustelu, mikäli tekstien merkitysketjut eivät enää olekaan kirjailijan itsensä määrättävissä, koska tulkinnalle ei voi asettaa mitään rajoja?

Saattaa hyvinkin olla, mutta ketä se velvoittaa?

*
Nietzsche: Beyond Good and Evil (e-text)

Part One: On the Prejudices of Philosophers

8 comments:

Sari said...

Olet tainnut Sari ajatella, että ne jotka eivät Nietzschestä piittaa ja ikäänkuin unohtavat hänet, ovat jotenkin heikommalla ymmärryksellä varustettuja.

Juuri noin en ajatellut.
Ajattelin, että en taida ymmärtää Nietzscheä, joten unohdan hänet.
(Omaa ymmärrystäni kunnioitan kovastikin, ettei se jättäisi minua)

"En ymmärrä" on tässä tapauksessa luettava niin, että se mitä ymmärrän ei johda haluun ymmärtää lisää, mitä Nietzscheen tulee.
Ja toisaalta, olen jo tällä sivulla näistä artikkeleistasi saanut hyvin valaistun Nietzsche-annoksen, joten kohta voin jos sanoa jotain tietäväni ja ehkä ymmärtävänikin!

A-K.H said...

Ihminen on jotain mikä pitää voittaa, mutta Hegelin kerrotaan sanoneen, että vain yksi ihminen on ymmärtänyt hänen filosofiansa ja hänkin väärin.

Etappisika said...

Mää rupian kans sit siteeraileen. Tämmöinen (brasilialainen) kaveri kun José Guilherme Merquior kirjoitti aikoinaan hyvin siitä, miten Ranskassa pitää olla aina joku "virallinen" älypää; M. laittoi Ranskan älypäähistorian alkamaan Bergsonista, joka oli siis ensimmäinen muodikas "ajattelijakunkku". Häntä seurasivat sitten Breton (surrealistit) ja Sartre. Sen jälkeen lavalle tuli Lévi-Strauss (strukturalismi) ja hänen vanavedessään ja manttelinperijöinä mm. Barthes ja Foucault. Ja tästä eteenpäin kierto on nopeutunut, en tiedä onko Ranskanmaalla enää tällaista kokoavaa hahmoa lainkaan, tai yleensä mitään "liikettä" - vai liekö hajonnut (dekonstruoitu) taivaan tuuliin tämäkin traditio? Zut!
Mutta se mikä tässä yhteydessä on kiinnostavaa, oli se miten Merquiorin mukaan tällaisen kunkun piti osata kirjoittaa lennokasta esseemäistä kirjoitustyyliä ja tehdä kursailematonta yleistystä tosta vaan - ja tässä ollaan asian ytimessä: ranskalaiset ovat ehkä tajunneet sen, että paaskan välii sil nyt on, tässä nyt kuolemaa odotellessa heitetään juttua että aika kuluu mukavammin. Se nyt on se ja sama onko näillä kielellisisllä luomuksillla tekemistä loogisuuden tai "todellisuuden" tai minkään sentapaisen kanssa; itse asiassa nämä otsa rypyssä todellisuutta jahtaavat tekevät sen pahimman virheen: he ovat tyylittömiä.
Olettaisin että tämä mainitsemasi Derrida (taidat aina sylkäistä kun olet lausunut hänen nimensä) on tämän tradition hieno edustaja, "puhutaan tässä nyt lämpimiksemme." Tätä muuten ehkä Ludukin tarkoitti, lisäyksin, että siitä mistä ei voi puhua, voidaan kuitenkin puhua, mutta ei sitä niin todesta kannata ottaa.
Luulisin myös Rauno että sinulle kolahtaisi hyvinkin tuollainen rajattu kielensisäinen jonglöria - sitähän tuon Friidrichin kanssa tässä olette duettona minusta esittäneet, ja kun vielä sinulla lienee jonkinmoinen veto myös (uskonnollisten) metafyysisten taivastelujen pohdintaan, niin siellä nyt tehdään komeita älyllisiä salto mortaleja ihan jo verryttelyksi jos missä.

A-K.H said...

Kiva lukea niitseähkyjä. Lisää!

rekomposti said...

Olen epäonnistunut esitellessäni Tapio Tammisen mielenkiintoista kirjaa Pahan viehätys! Ei Tamminen sano, että Nietzsche olisi välttämättä natsi. Tamminen vain kertoo hieman hänen taustastaan ja siitä kuinka Hitler käytti Nietzscheä hyväkseen.

Häärätättänä oli F.Nietzschen sisar Elizabeth Fröster Nietzsche veljensä imagon luomisessa sen jälkeen kun veljen järki sumeni ja hän oli kuollut.

Korostan, että Friedrich Nietzsche kuoli 1900! Eli hulluna ainakin vuodesta 1889 lähtien elämänsä loppuun asti 11 vuotta, vai onko sinulla asiasta parempaa tietoa? Eli tuon vuoden jälkeen Friedrich Nietzschen nimissä kirjoitetut kirjat olisivat sisaren tekeleitä eli sellaisten F.N:n ajatusten kokoelmia joita F.N ei enää olisi itsekään hyväksynyt tai ehkä olisi mistä sen tietää?

Tällainen Friedrich Nietzschen ninmissä kirjoitettu kirja olisi juuri tuo Vallantahto, joka oli mieluinen natseille.

Minua toki kiinnostaa Nietzsche, mutta enemmänkin henkilönä, ei niinkään hänen ajatuksensa mutta ei kait voi välttyä tutustumasta myös hänen ajatuksiinsa samalla. Samoin sisar ja koko se ympäristö missä elivät ja se miksi heistä kehittyi sellaisia kuin kehittyi.

Seuraavaksi taidan perehtyä Nalle Puh filosofiaan.

Muuten maalainen kehui kovasti Tammisen kirjaa, löytyi haulla Pahan viehätys.

Maalaisen juttu löytyy tästä ososta:

http://maalainen.blogspot.com/2006/05/pietarsaari.html#comments

Poistun koneelta pikapuoliin, enkä tiedä palaanko ennen maanantaita koneelle, että hyvää viikonloppua Herra Räsäselle!

Etappisika said...

rekomposti said...

"Seuraavaksi taidan perehtyä Nalle Puh filosofiaan."


Alkulaukaukseksi tulevaan Nalle Puh-keskusteluun heitän jo tässä nyt väitteen, että paskan taolainen se NP oli, vaikka niin on kovin orienttimuodille myötäsukaisesti väitetty.

"Irrota nallen osat toisistaan ja nallea ei enää ole" - näin todetaan vanhassa taolaisessa viisaudessakin.

A-K.H said...

Olen tämän vallantahdon muotoillut joskus niin, että "Vallantahto on jokaisen puolueen perusvietti". Puolueen voi ajatella kollektiivipersoonaksi. No, tällaiset määritelmät ovat tietysti purkuvalmista retoriikkaa.

rekomposti said...

Mutta nallen osat voidaan ommella taas yhteen, etappisika. Minä tiedän koska olen sen kokenut ja sen jälkeen nalle on entistäkin rakkaampi! Toisaalta tulee mieleen kuvaus norsusta kun soketa kertovat tunnustelunsa perusteella millainen norsu on. Yhdelle norsu on suuret korvat, toiselle häntä, toiselle ryppyinen iho, toiselle kärsä... ja kas kaikki ovat oikeassa.

Taaao tao tao taao...