BBC:n ohjelma BB Kingistä AUDIO
(tarkennuksia 1.10) IHMINEN ON ELÄIN, JOKA YMMÄRTÄÄ ITSEÄÄN, MAAILMAA JA ELÄMÄÄ KERTOMALLA NIISTÄ TARINAA - TEKEMÄLLÄ RUNOA.
Runoudella ja uskonnolla on sama alkuperä: molemmissa ikuisuus tunkeutuu aikaan.
***
Lorelei on ikivanha kansantaru, jossa veden (joen) "hengetär" houkuttelee lumoavalla laulullaan ja olemuksellaan yksinäisen kalastajan tai soutumiehen kuolemaan virran myötä.
Tässä yhteydessä tulevat väistämättä mieleen myös Homeroksen Odysseuksen seireenit (kts. myös Odysseus) .
Kaikessa myyttisyydessään ja arkkityyppisyydessään Lorelei on kuitenkin samalla eräs osuvimpia esimerkkejä siitä, ettei runoa läheskään aina voi pitää auktorisoituna aiheensa eikä edes ilmiasunsa puolesta.
Siitä uusimpanana esimerkkinä toimikoon "uutta" Odysseusta kääntävä "runopolitrukki" Leevi Lehto, joka suomensi Charles Bernsteinin nykyaikaisen Loreley-version, ja jälki on kaunista.
Kiintoisaa ja miellyttävää on jälleen kerran (ainakin minulle!), että "dadaisti" Leevi L. hallitsee "romanttiset" kielikuvat loistavasti. Onhan hän Suomen Keats-spesialisti - siis romantikko sui generis (mutta ei ilman huumoria!).
Toki meidän on tietenkin alunperin "syyttäminen" Charles Bernsteinia näistä kielikuvista, jotka tuntuvat ikäänkuin jäävän rakastelemaan itseään - hellästi joskin ilman kiinnekohtaa.
Mutta eikö tuo Bernsteinin runosta puuttuva sisältöä (substanssia - jos niin halutaan) määrittelevän referessin (todennetun/reaalisen havainnon kohteen) puute ollut myös Heinrich Heinen Lorelein poetologinen ominaispiirre - (itse asiassa kaiken runouden!)
Jokin jota ihminen (Heinella mies) ei saata tunnistaa vaan, jonka hän voi ainoastaan tuntea (sisäinen kokemus), lumoutua ja jäädä lopulta tuntemuksensa vietäväksi.
*
Jos nyt hieman uhkarohkeasti pyrin hahmottamaan Lorelein kielikuvien luonnetta metapsykologisesti, niin runon houkutus ja lumous - siis itse Lorelei - ei ole mikään symboli, ei oikeastaan edes metafora vaan sitä, mitä psykoanalyysissa kutsutaan energeettiseksi ilmaisuksi.
Energeettis-tyyppiset ilmaisut, jotka kuvaavat esimerkiksi ihmisen ikävää, viettymystä, lumoutumista - ja Loreleissa ehkä yllättävästi muttei ilman myyttistä (siis myös naturalistista) perustetta - jopa kuolemankaipuuta (eli/tai paluuta alkuun!) - saavat runoudessa yleensä naisen hahmon.
Aatehistoriallisesti, mytologisesti ja filosofisesti tässä on kyse ikäänkuin panteistisesta sulautumisesta luontoon (vrt. kristinuskon unio mystica - yhdistyminen Jumalaan).
*
Toisin sanoen - ei Heinen romanttisen tyylisuunnan Lorelei eikä myöskään Bernsteinin postmodernistisen romantiikan Laurel`s Eyes viittaa mihinkään havaittavaan tosiasiaan vaan pikemminkin vaikuttavaan elementtiin, jonka tosiasia-luonnetta ei voi redusoida energeettisyyden ja myytin ulkopuolelle menettämättä runon kielellis-emotionaalista autonomisuutta - ja siten sen "tehoa".
Huom! - tarkennettakoon/kerrattakoon vielä, että etenkin Bernsteinin kielikuvat perustuvat ennenkaikkea itse runon muodostavaan "sanamagiaan" vailla mitään muuta kiinnekohtaa kuin toiset sanat - ei siis välttämättä edes vaikuttavaan elementtiin (*).
Tätä arvioidaksemme meidän kannattaa lukea rinnakkain Heinen että Bernsteinin runot.
(Ja jos joku ei sitä vielä huomannut, niin Bernsteinin Lorelei ei ole sama Lorelei kuin Heinen versio. Vain aihe ja "tunneviritys" - jos näin saa/voi sanoa - on sama).
*
1.10 - (*) Vaikutelma/impressio merkitsee tässä eri asiaa kuin vaikuttava, sillä impressio on passiivinen, "jäljentävä" akti, kun taas vaikuttava impulssi on aktiivinen - aina jo valmiiksi myös kokijassa itsessään toimiva energeettinen "viritys", joka ei jäljenny vaan uudistaa itseään.
Kyse on taidefilosofisesti siirtymästä impressionismista ekspressionismiin - "ulkoisen ja sisäisen välisen suhteen" uudelleen organisoitumisesta.
Esitetty "määritelmä" tulee tässä ymmärtää pikemminkin synkronisena kuin diakronisena mallina, koska varsinkin myyteissä kaikki ihmismielen tasot ovat läsnä yhtäaikaa - eivät pelkästään aikasidonnaisina ja siten yksinomaan historiallisesti ainutlaatuisina, konteksteissaan kehittyvinä jatkumoina.
Runous alunperin uskonnollisena tekstinä pitää ymmärtää leikin ja myytin (näiden kahden semanttinen erottelu voi lopultakin olla mahdotonta, joskin saksankielen monimerkityksinen Spiel on hyvä "kompromissi") läsnäoloksi kaikessa kerronnassa - aina ensimmäisistä jumaltaruista Leevi Lehdon runogeneraattoriin saakka.
*
Laurel sais (Käännös Leevi Lehto)
Yöt kaikki sielun-piinaamat
Ja hylyt, jotka purjeen takiloi
Matkamme päässä näkö pettää
Vaan matka itse koskaan pääty ei
Väre niin hento, että karvas
Ja raunio kuin virta Reinin
Villansa täsmäottein riipii
Hohtoonsa hyljättynä niin
Loistanut tähti valoon ikävöi
Aukeaa ovi, ihme juovikas
Niin vihan kultaportti rakkuloituu
Komeettaa hae, ja eksy sisimpääs
Komeettaa hae, ja eksy sisimpääs
Ja hurjat jäähyväiset juo
Jo niitten kömmähdyksen piki
Siivekäs, väräjöivä pehmentää
Seulassa ilmaston on siivilöity
Oksastain palmikoidun tien
Kudelman kipunoimaan saa
Kun huudot leikin säätää, järjestää
Pallomme pyörii, säe jälkeen jää
On purje vailla huokausta
On laulu vailla laulajaa
Ja hunnun, silmät Laurel sais
*
Charles Bernstein
Laurel´s Eyes
From a libretto for Brian Ferneyhough's opera Shadowtime)
Finnish version by Leevi Lehto
Each night is soul-bedeviled
As each frayed ship rigs sail
In journey's end sight falters
Where journey never ends
A draught so thin it's bitter
A ruin like the Rhine
That rips its fleece in kilter
Abandoned to its shine
The shone star yearns for light
Door opens, wonder barred
Ire's golden gate gets blistered
Seek comet, err in folded heart
Seek comet, err in folded heart
And drink a daft farewell
That has its blunder tendered
In quivering, feathered tar
Sifted in climate's sieve
Engrafts its festooned way
As spark ignites the weave
And shouts ordain the play
This globe spins on, verse lingers
A sail without a sigh
A song without a singer
Laurel's veil, Laurel's eyes
*
Drunken Boat Charles Bernstein
List of Jewish American writers - Wikipedia, the free encyclopedia
http://www.leevilehto.net/default.asp?a=7&b=3&c=12
http://www.leevilehto.net/default.asp?a=7&b=3&c=12&d=1
http://www.saunalahti.fi/raimozz/Record/Opera.htm.
(Kts. myös Du bist wie eine Blume)Heine, Heinrich
Heinrich Heine's "Lorelei" is one of the most famous German poems ever set to music. (Deutsche Lyrik - German Poetry - Bilingual Poems)
*
I cannot tell why this imagined
Sorrow has fallen on me
The ghost of an unburied legend
That will not let me be.
The air is cool, and twilight
Flows from the quiet Rhine;
A mountain alone in the high light
Catches the faltering shire.
One rosy peak half gleaming
Reveals, enthroned in air,
A goddess lost in dreaming
Who combs her golden hair.
With a golden comb she is combing
Her hair as she sings a song;
Heard and reheard in the gloaming
It hurries the night along.
The boatman has heard what has bound him
In throes of a strange, wild love.
He is blind to the reefs that surround him,
Who sees but the vision above.
And lo, the wild waters are springing -
The boat and the boatman are gone...
Then silence. And this with her singing,
The Lorelei has done.
*
Lore-lei (Loreley)
Ich weiß nicht, was soll es bedeuten,
Daß ich so traurig bin;
Ein Märchen aus alten Zeiten,
Das kommt mir nicht aus dem Sinn.
Die Luft ist kühl, und es dunkelt,
Und ruhig fließt der Rhein;
Der Gipfel des Berges funkelt
Im Abensonnenschein.
Die schönste Jungfrau sitzet
Dort oben wunderbar,
Ihr goldenes Geschmeide blitzet,
Sie kämmt ihr goldenes Haar.
Sie kämmt es mit goldenem
Kamme Und singt ein Lied dabei,
Das hat eine wundersamme,
Gewaltige Melodei.
Den Schiffer im kleinen Schiffe
Ergreift es mit wildem Weh;
Er schaut nicht die Felsenriffe,
Er schaut nur in die Höh.
Ich glaube, die Wellen verschlingen
Am Ende Schiffer und Kahn;
Und das hat mit ihrem Singen
die Lore-Lei getan.
*
lorelei loreley loreleï (käännöksiä eri kielille, useita englanninkielisiä versioita - mm. Mark Twainin vuodelta 1880!)
Heinrich Heine- Lorelei
Die Lorelei (english study)
*
Heine, Heinrich. The Columbia Encyclopedia
The G-Spot
Tsekkaa myös "asiantuntevaa" kansalaiskeskustelua - Seksuaalisuus - G-piste? Aiheesta on loputon määrä lätinää keskustelupalstoilla.
*
Keinohedelmöityksen ja keinokohdun ohella tämä keksintö sinetöi naisen vapautuksen miehestä täydellisesti! (Suora yhteys G-pisteeseen). http://www.bananaskies.com/ecards/humor/oimplant01/index.php.
***
Esittelyä ja kommentointia Saaran blogista 23.9 löytyvään artikkeliin, josta alla on lainattu alkua.
*
Naisen orgasmi on sukua kuolemalle (hhrrrr!/RR)
Orgasmin arvoitus avautumassa modernin aivotutkimuksen avulla
Kesäkuussa 2005 arvostettu hollantilainen tutkijaryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin aivojen aktiivisuuden heikkenevän laajoilla alueilla naisen orgasmin yhteydessä [1]. Orgasmin jälkeen nainen voi kokea jopa muistin toiminnan häiriöitä.
Samanaikaisesti asiantuntijat painottavat kumppanin osuutta mielihyvän saavuttamisessa. Naisen seksuaalisuutta ymmärtämätön mies voi aiheuttaa naiselle jopa orgasmivaikeuden
RR:n kommentti: Niinpä. Miehet on sikoja ("karheanhelliä" kuten menopaussi eufemisoi), mutta naiset kuiteski rakastaa niitä...vai?
Tutkimuksen mukaan erityisen voimakkaita muutokset olivat mantelitumakkeissa, jotka osallistuvat ahdistuksen ja pelon säätelyyn.
Jo vuonna 2002 Neurology-lehdessä julkaistu tutkimus [2] antaa näyttöä siitä, että orgasmi paikantuisi osittain juuri oikean aivopuoliskon mantelitumakkeeseen.
RR:n kommentti: Kiesus! - nyt ovat tiedemiehet keksineet "uudestaan" René Descartes`n käpyrauhasen, jossa "tietoisuus" (cogito) D:n mukaan "lymyili." Mantelitumake tosin vaikuttaa sisältävän tietoisuuden täydellisen vastakohdan - absoluuttisen vapautuksen järjen ja siten miehisen fallokratian kahleista!
Tutkijaryhmän johtaja, professori Gert Holstege, kuvaili tutkimuksen keskeisiä havaintoja värikkäästi.
"Näyttää siltä, että naisen aivotoiminta ajetaan laaja-alaisesti alas juuri ennen orgasmin hetkeä ja tämä muutos jatkuu orgasmin aikana."
RR:n kysymys: Miten naisen aivotoiminnan saa loadattua takaisin päälle orgasmin jälkeen? Eikö todellakin ole olemassa vaara, että naisen tietoisuus "kaatuu" jok(a)u kerta lopullisesti orgasmissa...?
*
Kuvien linkkejä ym.
http://www.zukovski.org/episodi_3.html.
http://www.uiah.fi/gso/kuvitus_ba_04/.
http://www.whitecranejournal.com/wc01129.htm.
journals.aol.com/.../ BetterThenKickingtheDog/.
Sovelletaan sitten tätä esimerkkiä tapaukseen, jossa myrskyn kouriin joutunut laiva on rommilastissa, ja että kapteeni on juomahimoaan hallitsematon alkoholisti.
Jos hän on heikkotahtoinen, hän ei pysty päättämään, kumpi on arvokkaampi, rommilasti vai miehistö. Laiva haaksirikkoutuu ja kapteeni hukkuu katumuksen tunteen vallassa miehistönsä mukana.
Mutta jos kapteeni on kompulsiivinen alkoholisti, hän heittää miehistön mereen kuvitellen pelastavansa rommilastin. Tällöinkin laiva haaksirikkoutuu, ja kapteeni hukkuu rommihumalassa, onnellisuuden tunteen vallassa, mutta yksin."
***
http://www.papunet.net/selko/arkipaiva/?tiedosto=esite.php&id=40.
nytherapy.com/alcohol.htm.
Andrei Tarkovsky
ZERKALO (Peili)
“Tarkovsky is for me the greatest, the one who invented a new language, true to the nature of film, as it captures life as a reflection, life as a dream.”
Ingmar Bergman
www.dvdbeaver.com/ film/reviews/mirror.htm.
Andrei Rublev - Essay
Andrey Rublyov (1969)
Miall -- Tarkovsky, Mirror
MIRROR (ZERKALO) Andrei Tarkovsky R·U·S·C·I·C·O
http://www.laluna-vzw.be/stalker.php.
STALKER (2 DVDs) Andrei Tarkovsky R·U·S·C·I·C·O
*
http://www.films-sans-frontieres.fr/detail.asp?idfilm=17.
http://www.math.lsu.edu/~zabic/flavor.htm.
http://www.acs.ucalgary.ca/~tstronds/nostalghia.com
Päätin tehdä edelliseen päreeni Kun kaikki pelastuvat, kukaan ei pelastu vastauksesta Christer Sundqvistin kommenttiin uuden päreen, koska aihe on sen verran vakava, vaikea ja ansaitsee siten lisäpohdintaa virallisen blogin puolella.
(Linkkilisäyksiä ym. tehty 19.9)
***
anonymous said.
"Ei ole palstatila rajoitettu. Christer oli herrasmiesmäisen kohtelias ja tiesi mistä puhutaan pelastuksessa."
*
Kiitos kommenteista.
Tänne saa toki kirjoittaa niin paljon kuin "sielu sietää", niin teen minäkin, kuten Timo viittasi. Mutta täydentääkö toinen lause/virke jotenkin ensimmäistä?
Miten niin Christer tiesi, mistä pelastuksessa puhutaan?
Se, mitä olen edellisessä (ja sitä edellisessä sekä eräissä aiemmissa, teologiaa sivuavissa jutuissani - etenkin Kirje Matti Myllykoskelle) päreessäni kirjoittanut, on jonkinlainen tiivistelmä loogisesta pattitilanteesta, johon näitten asioitten kanssa aina ajaudutaan.
Samaa pattitilannetta kuvaa perimmältään 1) monergistisen ja 2) synergistisen pelastuskäsityksen välinen kiista eli 1) onko meidän vain fatalistisesti uskottava Jumalan armoon vai 2) voimmeko jotenkin itse, oman tahtomme puitteissa olla edes lähestynässä Jumalaa.
Jälkimmäisen varsinkin Lutherin äärimmilleen viety monergismi siis kiistää ehdottomasti, vaikkei siinä Augustinuksen predestinaatio-oppia (Jumala tietää etukäteen, ketkä pelastuvat, koska ihmisten elämänaikaisilla teoilla ei ole merkitystä pelastuksen suhteen) hyväksytäkään.
(Huom! Äärimmäinen predestinaatio-oppi johtaa moraalisen motivaation kannalta loogisesti aivan samankaltaiseen relativismiin kuin "kaikki pelastuvat"- periaatekin. On siis luonnollista, että äärimuoto julistettiin harha-opiksi. Tosin predestinaatio-opin lievempiä muotoja on aina siedetty sekä katolisuudessa että reformaatiossa (kalvinismi). Sen sijaan pelagiolaisuutta pidetään - syystäkin - lähes kaikissa muodoissaan heresiana.)
Luther tosin oli vielä pessimistisempi kuin Augustinus sen suhteen, voiko ihminen edes ottaa armoa vastaan.
Augustinus sentään oletti, että tämä on mahdollista - joskin suurin varauksin. Ihmisessä on paikka, ikäänkuin vastaanottokeskus armolle, josta käsin se sitten alkaa tehdä työtään ihmisessä. Mutta - huom! - tämäkin on Jumalan - ei ihmisen aikaansaannosta.
Sen sijaan Lutherin mukaan mikään ihmisessä ei kykene armon vastaanottamiseen, koska halutessaan Jumalaa(kin) ihminen voi haluta vain itseään.
Sen vuoksi armo voidaan julistaa aina ja vain ylhäältäpäin.
Mutta tämä asiaintila johtaa loogisesti aivan mahdottomaan tilanteeseen, jota Lutherinkin (oivallisen fiksun avustajansa - Melanchtonin kanssa) joutui jonkun verran "tasoittelemaan".
Toisaalta Jumala kutsuu ihmistä ehdottoman henkilökohtaisesti, mihin reagoiminen on ihmiseltä tahdon akti - olipa se sitten hyväksyvä tai torjuva akti; toisaalta hän mitätöi ihmisen tahdon totaalisti, ja vaatii ehdotonta heittäytymistä uskon varaan.
Heitinkin erääseen aiempaan blogi-juttuuni vuosia sitten keksimäni sloganin, jonka mukaan luterilaisille on julistettu Jumalansa suhteen yhtä aikaisesti sekä lähestymis-että poistumiskielto.
*
Lyhyesti. Mistä sinä Christer otat/saat sen pelastusvarmuutesi, jonka juuri Jumala (vaikka hän pelastuksen lupaakin) sinulta kieltää - ainakin luterilaisen pelastusopin mukaan? Pelastus siis luvataan, mutta ei missään tapauksessa varmuutta siitä.
Ja jos - mielestäni aivan oikein! - olet sitä mieltä, että pelastusvarmuus on "niin voimakas tahdonalainen ratkaisu ihmisen elämässä, että siitä ei voi olla itse tietämätön", olet samalla ajautumassa joko suoraan tai synergistisen - ihminen on Jumalan työtoveri (liturgia merkitsee juuri työntekoa) välivaiheen kautta pelagiolaisuuteen, jonka mukaan ihminen on itse vastuussa pelastuksestaan.
Ihminen saa armon pyrkiessään täydellistymään ja tällä tavoin lähestymään Jumalaa. (Mutta mihin tässä Jumalaa enää tarvitaan?!)
Monergisteilla ajatus menee päinvastoin, eli että kadotetuin on lähinnä pelastusta (Lutherin ristin teologia), ja että armo julistetaan ulkoapäin, tai se jollain tavalla hyväksiluetaan hänelle uskovana.
Hyväksilukemista ei tule ymmärtää niin, että saisimme palkkion nimenomaan omista teoistamme vaan siten, että Jeesuksella oli niin paljon ylimääräistä armoa "käytössään", että siitä riittää kevyesti jokaiselle, joka vain uskoo!
*
Luterilaisen tradition piirissä syntynyt pietismi vastusti monergistista pelastuskäsitystä, vaikkei suoranaisesti Lutheria hylännytkään.
Pietisteillä on kolme soteriologista peruskäsitettä: 1) uudestisyntymiminen Jumalassa (regeneraatio) , pyhitys (jopa itsepyhitys) ja Jumalan tuntemattomuus (Deus absconditus).
Näistä periaatteista kolmas lienee helposti sovitettavissa monergismiin, ensimmäinen tietyin, vakavin varauksin, mutta toista ei lainkaan.
Pyhitys on monergismille täysin vieras ajattelutapa - jopa suorastaan synnin peruslähtökohta, ja johtaa siis ennenpitkää aina pelagiolaiseen itsepyhitykseen.
Kysynkin vielä kerran mutta hieman toisin sanoin: miten on mahdollista kokea pelastusvarmuutta ilman, ettei ajatuisi joko "hällä väliä" fatalismiin (joka seuraa sekä Origeneen kaikki pelastuvat että Augustinuksen predestinaatio-opista) tai, ettei ajatuisi nimenomaan pelagiolaiseen itsepyhitykseen, jossa Jumalalla on oikeastaan vain jonkinlainen "optio-arvo" - ei mitään transsendenttista tai absoluuttista itseisarvoa uskomme kannalta.
*
Kuuluisan ruotsalaisen teologin - Anders Nygrenin - 1930-luvun pohdinnat eros- ja agapemotiivista ilmentävät samaa problematiikkaa, jota edellä on kuvattu.
1) Eros-motiivi (rakkaus) toimii äärimmillään voluntaristisen pelagiolaisuuden ja itsepyhityksen taustalla, joskin se ensisijaisesti on juuri ortodoksisen soteriologian perustan eli "Jumalan kaltaisuuteen pyrkimisen" (ei kuvaksi vaan kaltaiseksi) lähtökohta.
2) Agape-motiivi (rakkaus) sen sijaan lähestyy monergistista soteriologiaa, mutta painottaa ensisijaisesti lähimmäisenrakkauden periaatetta Kristuksen seuraamisen merkityksessä.
*
Martin Luther - Wikipedia, the free encyclopedia
Pelagianism - Wikipedia, the free encyclopedia
Jumalallinen valinta ja ennaltamäärääminen
Predestinationsläran - Wikipedia, den fria encyklopedin
Predestination - Wikipedia, the free encyclopedia
CATHOLIC ENCYCLOPEDIA: Predestinarianism
Huom! Kalvinismi hyväksyi yhtä aikaa sekä predestinaatio-opin että ansaitun armon (tosin epäsuorasti). Varakkuus oli muka merkki kuulumisesta pelastettujen joukkoon. Tätä opillista sekasotkua, joka on mielestäni - huolimatta Lutherin ristin teologiasta - lähempänä alkuperäistä luterilaisuutta kuin pietismiä, pidän reformaation ehkä halveksittavimpana aikaansaannoksena: opillisen paradoksin (tässä: lamauttavan kaksoissidoksen) sovittamista tekopyhyydellä ellei suoranaisella valheella!
Calvinism - Wikipedia, the free encyclopedia
Pietism - Wikipedia, the free encyclopedia
Rovasti Olavi Peltolan Kotisivut (laaja katsaus pietismiin)
*
The Four Loves..
Philosophy of Love [Internet Encyclopedia of Philosophy]
Agape
Agape
NYGREN, Anders
Herran Kristuksen seuraaminen Kuinka eteenpäin Suomen kirkossa?, HTML-versio ...juutalaisuutta laki eli nomos, kreikkalaisuutta itsekäs eros, kristinuskoa taas epäitsekäs agape.... Lundin piispa Anders Nygren esitti silloin tulevaisuuteen, nyt jo...(Tämän linkin sisältö sivuaa lopulta aika vähän aiheeni ydinkysymyksiä. Etsin kattavampaa koostetta Nygrenistä, mutta ei sitä tästä löydy, ja hankala on löytää muualtakaan, mutta ehkä ammattiteologit tietävät paremmin Nygreniä käsittelevät linkit).
Suomen ev.lut. kirkko: Kirkon lähetystyön keskus (KLK)
VAPAA TAHTO vai SIDOTTU RATKAISUVALTA
*
Kts. myös Priskilla, Ruunagenes ja Tertullianus (Kirkkohistoriaa niin että päässä pimenee...) - ORIGENES
Paavi: "Aika hyvässä vireessä tuntuu sun Maria olevan, mutta liikaa sustainia ja kiertoa ilmaantuu aina välillä - käy korviin...Mä sain Ratzingerinkin pakenemaan Vatic-pubiin, kun soittelin Turn! Turn! Turniä! hiukka lujempaa."B.B: "Mun Lucy ei ole neitsyt, muttei siltä mitään muita syntejä pitäis löytyä."
Paavi: "Sitten mä julistan sen heti pyhimykseksi. Täytyy vaan keksiä toinen nimi. Lucy muistuttaa liikaa Luciferia." Onks Lucyllä muitakin nimiä?
B.B: "Joo - Gibson 335."
Paavi: "Onnex ei 666, mikä on Luciferin postinumero. Just a moment P.P. - "Paternoster qx¤#"%&¤#*^Äå¤#%&!!XZ¨§ - aaaave-Mariaaa#¤Gibson-GOD!!"...(pyyhkii hikeä)..."Nonniin - valmista tuli. Nyt sun girl-friend on Pyhä 335:nen."
B.B: "Tänks Papa - ihan Lucynkin puolesta. Me esitetään sulle ja Godille pyhitetty bluus: I Need Your Love So Bad."
Paavi: "Hieno homma! God on nimittäin ihan kyltymätön kehumisten perään. Mut mä otan ensin kipupiikin. Vihloo kato tässä iässä selästä jo aika lailla. Oon joutunu ammatikseni kumartelee jatkuvasti vähän joka suuntaan - sekä ylös- että alaspäin."
B.B: "Sussa on bluusia vaikka muille jakaa."
(Hetken kuluttua...)
Paavi: "Okei. Anti palaa. The thrill is not gone." (kts. The Thrill Is Gone, BB King)
B.B: "You got it man!"
http://www.bernardallison.com/html/haupttext_guitars_1.html.
BB King - Wikipedia, vapaa tietosanakirja
BB King - Wikipedia, the free encyclopedia
24.9 - B.B. King - Ten long years (audio). Tästä esityksestä löytyy ainakin (sic) kolme kitaristia. B. B. Kingin ohella yksi kitaristeista on Eric Clapton, jonka asiaa tuntevat saattavatkin tunnistaa. (via Nettipäiväkirja (Pekka Nykänen) .
http://www.bayoubrasil.com/nouvelles_heloisa_papa.htm.
TÄMÄ PÄRE ON MEIKÄLÄISEN VASTAUS KATRI MANNISEN BLOGISSAAN Kirjailijaelämää MUOKKAAMAN KYSELYKAAVAKKEEN KYSYMYKSIIN - otsikolla
Tämä uni (josta ohessa sen kuohuttavin osa!) nähtiin 12.9. 2005 aamun sarastaessa.
***
Olin matkustamassa junalla viime kesänä kuolleen äitini (Uosukais-fäni!) kanssa, jonka hahmoon sekoittui entistä(?) ystävätärtäni, kun seuraavasta penkistä nousi yllättäen iso nainen - ja voi kauhistus: se oli suuresti inhoamani Riitta Uosukainen.
Massiivisine ryntäineen, ylileveäksi ja uskomattoman punaisiksi maalattuine huulineen R.U. hymyili ja alkoi kertoa ekstroverttiin tapaansa vitsiä, joka osoittautui varsin hävyttömäksi.
En muista tarkkaan, miten vitsi meni, mutta ihme kyllä tuossa unessa minuakin (joka odotin täydellistä limboa) se ihan oikeasti nauratti.
Sitten R. Uosukainen veti jonkun avustamana päälleen hienon syystakin, vilkutti jälkeensä kuin maailmannainen ikään ja jäi pois Imatran asemalla.
Topin (puolison) mukana olosta en päässyt varmuuteen, mutta ehkäpä se oli juuri hän, joka "varjon" lailla seurasi sexy-madamea...
Juna oli muuten menossa sekä Joensuuhun että Jyväskylään - tosin samanaikaisesti eri reittiä...
*
Vihjeeksi terapeuteille ja kirjallisuuskriitikoille sen verran, että luen paraikaa Tolstoin ANNA KARENINAa, joten olikohan tuo "varjo" siis itse kreivi Vronski? Mutta ainakaan Riitta Uosukainen ei ollut Anna! Ehkä hän siis oli Vronskin äiti...?
Romaanina Anna Karenina vaikuttaa minusta jo ennen kirjan puoltaväliä pikemminkin väistämättömältä tragedialta kuin iiihanalta rakkauskertomukselta. Mitä voimakkaammin Annan tunteet tulevat esille, sitä kylmemmät väreet kulkevat selkäpiitäni pitkin - hyvin tässä ei tule käymään! (jatkuu)
*
Fyodor Dostoevsky, Tolstoy's contemporary, in reviewing the book declared it to be "flawless as a work of art". (Wikipedia)
***
Amazon.com: Anna Karenina (Modern Library Classics): Books
Anna Karenina (elokuvaesittely, 1997)
Creedence Clearwater Revival Lyrics: Run Through The Jungle
http://www.seppo.net/poliitt.html.
http://www.tamperelainen.fi/archive/uosukainen_riitta.shtml.
The Situation Is Hopeless, But Not Serious by Paul Watzlawick
David Halpin - Hope, utopianism and educational renewal
*
You are Julian of Norwich (1342-ca.1416)
Thomas Aquinas 
