Oliko Jeesus epäonnistunut juutalainen uskonpuhdistaja?

Jatkokommentti Valkealle ja Ironmistressille Kostosta päreeseen.

.

1

Valkea, sinä et tietenkään ole täysin väärässä, mutta kristinuskon teologisten tulkintojen selvää vähemmistöä edustava tulkintasi ajautuu väistämättömään ristiriitaan Jeesuksen edustaman ‘vapaamielisyyden’ ja hänen juutalaisessa yhteisössä edustamansa ennenkuulumattoman ‘individualismin’ kanssa. Enkä minä ole tämän mielipiteeni kanssa yksin, sinä tiedät sen. Sinun etnosentristinen Jeesuksesi ei ole minun universaali lempeän ‘kyyninen’ Jeesukseni, joka edustaa ‘luonnollista’ käsitystä laista, ei suinkaan nurkkapatrioottista, puoliparanoidista ja hengellisesti pysähtynyttä pappis-poliisivaltio-traditiota.

. 

Itsetarkoituksellinen/ehdoton/vaihtoehdoton partikularismi, lokalismi ja etnisismi päätyvät aina sulkemaan itsensä muun [alempiarvoisen] maailman ulkopuolelle säilyttääkseen fundamentalistisen mutta samalla hauraan identiteettinsä [koska fundamentalismin ehdottomuus on [tiedostamatonta] hysteeris-paranoidista oman epävarmuuden läsnäoloa]. Kastieroja ei kuitenkaan tehdä vain suhteessa ulkoryhmiin vaan jopa oman ryhmän sisällä. Jeesus ei taatusti ollut tällainen konservatiivi enkä ymmärrä, miten joku voi sellaista väittää muuten kuin omien piilorasististen preferenssiensä läpi. 

. 

Mutta samapa tuo, en ole sidoksissa minkään uskonnollisen ideologian kahleisiin. Olen in ironice nietzscheläisittäin ‘vapaa henki’ ja maailman– vai sanoisinko peräti universumin kansalainen – niin hyvässä kuin pahassa. Minulla ei ole fetissejä, pyhiä lehmiä tai kultaisia vasikoita, edes Jeesuksen hahmossa. Mieletön maailma ja raadollinen ihminen eivät ansaitse tulla palvotuksi millään tavalla.

. 

2

On hyvä, IM, että mainitset Jeesuksen intention itsemurhaan, koska se kuuluu osaksi myös omaa argumenttiani. Mies, joka ajaa itsensä tietoisesti teloitettavaksi vastustaessaan dementtiä juutalaista impivaaralaisuutta, edustaa sokraattisen ajattelun parasta perinnettä. Stoalainen universalismi ja arvokonservatiivista eliittiä [muttei suinkaan kaikkea arvokonservatismiin liittyvää] vastustava ‘individualismi’ ovat deontologisen velvollisuus-liberalismin perusta. Stoalaista velvollisuusetiikka edustanut skeptikko Cicero on minulle filosofisesti arvostettavampi ja poliittisesti kunnioitettavampi hahmo kuin puhdasta oppiaan mustasukkaisesti ja pakkoneuroottisesti varjeleva juutalainen rabbi.

. 

3

Sen verran on lisättävä että voimme tietenkin pitää Jeesusta essealaisten lahkon suorana perillisenä, mikä tekisi hänestä vahvasti juutalaisen mutta samalla itsensä etnisyyden ja itse asiassa koko maailman ulkopuolelle asettavan askeetin. Jeesus ei kuitenkaan ole askeetti eikä hän kerää ympärilleen omaa ‘eliittiä’ ellei sitten köyhiä, oppimattomia ja huoria pidetä uutena eliittinä. He odottavat lopun aikoja, totta kyllä, mutta he elävät yhä tässä maailmassa eivätkä luostarissa tai alistu etnisen eliitin painostukselle. Niin - jos tämä ‘eliitti’ sitten edustaa uutta juutalaisuutta, niin okei, mikäs siinä. Sopii minulle. Kyseessä on uskonnollinen ‘vallankumousliike’, joka on matkalla kohti maailmaloppua ja siten kohti viimeistä tuomiota, jossa ‘oikeauskoiset’ pelastetaan ja vääräuskoiset tuhotaan. Tosiaankin, miten juutalaista!

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/09/kun-syrjitysta-vahemmistosta-tulee.html

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/09/kostosta.html

Ikävä mutta naurettava esimerkki anonyymin suomalaisen nettikommentoinnin surkeimmasta tasosta, joka on tyylitöntä, lapsellista ja ehkä parantumattomasti debiiliä

Anonymous said...

. 

Vanhoina hyvinä aikoina koulukiusaajat pilkkasivat erimieltä olevia ilkkumisilla ja riekkumisilla, joita oli kahta lajia:

1) Rane on homo, lällällää
2) Rane haisee, lällällää

Onneksi Rane itse on niin valistunut, ettei sorru haukkumaan erilailla ajattelevia homoiksi, sillä sehän loukkaisi homoja.

29/9/13 10:28 P

*

http://fi.wiktionary.org/wiki/debiili

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/09/haisevaa-geenipolitiikkaa.html

http://www.kiepy.pl/img/45623

Kostosta

Kaksi kommenttia Ironmistressin päreeseen ‘Ylimääräinen ET:n etiikan tehtävä syksyn ylppäreihin’.

.

1

Utilitarismilla ei pitäisi olla mitään tekemistä kuolemanrangaistuksen oikeutuksen moraalifilosofisessa arvioinnissa. Ihmisen arvon/arvottomuuden voi toki laskea, jos niin halutaan, mutta kyseinen arviointi ei ole moraalinen vaan teknokraattis-poliittis-uskonnollinen. Velvollisuuseettisestä lähtökohdasta ihmisen kohteleminen pelkkänä keinona/hyötynä johonkin päämäärään nähden [myös kuolemanrangaistus kostona ja pelotteena käsittelee ihmistä keinona] on kuitenkin täysin epämoraalista ja tuomittavaa. Sitä paitsi [kääntäen] ei ole olemassa rikosta, joka pitäisi lunastaa kuolemalla. Ja jos on, niin jonkun pitää silloin olla viimeinen ja samalla kaikkein arvokkain uhri, joka lopettaa uhraamisen [muuten koston kierre jatkuu loputtomiin]. Kristinuskossa hän on Jeesus. Tämä on Rene Girardin syntipukki-teorian eräs pääpointti. On sitten kokonaan toinen juttu, mitä kauheuksia ihmiset ovat kristinuskosta ja sen nimissä tehneet. Uskonnot ovat siis ihmisen ‘käsiin annettuina’ yhtä hyvin saatanasta kuin jumalasta. - - Kannattaisi ehkä kallistua pikemminkin universaalin stoalais-kantilaisen etiikan kannalle, koska se ainakin yrittää olla mahdollisimman ‘järjellis-universaalisti perusteltua’, toisin kuin oikeudenmukaisuuden yksipuolisesti hyödyksi/hyväksi tulkitseva utilitarismi tai oikeudenmukaisuuden metafyysis-biologis-uskonnollis-yhteisölliseksi luonteen ominaisuudeksi käsittävät eri hyve-etiikan suuntaukset ajattelevat – oltiinpa ‘loogisen järjen’ kyvystä määritellä moraalia sitten mitä mieltä tahansa.

.

Kohlbergin teoria on empiirisesti falsifioitu jo ajat sitten. Ks. esim. Klaus Helkama: Moraalipsykologia.

*

http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraalipsykologia:_Hyv%C3%A4n_ja_pahan_t%C3%A4ll%C3%A4_puolen

.

2

Jos hyväksymme koston periaatteen [mihin en tässä ota suoraa kantaa] ‘oikeudenmukaisena’ rangaistuksena, niin kenellä sitten on legitimaatio/oikeus kostaa? Yksilöllä, suvulla, heimolla, kansalla, valtiolla?

.

Olipa nyt miten tahansa, ainakin verikosto on saatava oikeudelliseen kontrolliin, muuten se jatkuu ‘vastavuoroisesti’ loputtomiin [hieman samankaltaisella logiikalla kuin Marcel Maussin tutkima lahjan antaminen arkaaisissa kulttuureissa]. Ongelmana vain on, etteivät oikeuden päätökset tyydytä toista [kumpaakaan?] osapuolta, koska se vaatii yleensä vain kuolemantuomiota.

.

Kosto on [kuin] perisynnin seuraus - kuin avoin haava – sekä kostajan että kostetun ruumiissa ja sielussa, ja sen haavan aiheuttama kipu sekä tuska vaatii tulla lunastetuksi. Kostoa, koska se on determinoitu vastavuoroiseksi, ei kuitenkaan voi lopettaa viime kädessä kuin armahdus/armo, joka taas on jyrkästi ristiriidassa oikeusjärjestelmän omaksuman rangaistus [‘ansainta’]logiikan kanssa.

.

Muistutan edelleen Jeesuksen merkityksestä viimeisenä ja kaikkein arvokkaimpana uhrina, jonka kautta itse Jumala kostaa yhdellä iskulla luomansa ihmisen [Aatamin] synnin/t uhraamalla itsensä ristillä pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä inkarnaation ja ylösnousemuksen välillä tapahtuva syntien lunastus [ja koston kierteen katkaiseminen] on kristinuskon ehkä huikein uskonnollis-moraalis-dramaturginen saavutus, jonka vaikutus länsimaiseen oikeusjärjestelmään on stoalaisen etiikan ja roomalaisen oikeuden ohella ollut valtava.

.

PS.

En samaista [ainakaan suoraan/täysin] uskontoa ja politiikkaa moraaliin, koska ne sekä ‘ylittävät että alittavat’ moraalisten kategorioiden ylivertaisuuden vaatimuksen. On nimittäin niin, että moraalin kategoriat saavat viimekätisen legitimaationsa politiikasta ja/tai uskonnosta [eivätkä pelkästään muodollisesta järjestä, joka pyrkii ehdottoman luotettavaan proseduraaliseen pätevyyteen], mutta niitä ei silti voi eikä pidä palauttaa systemaattisesti uskontoon ja politiikkaan, koska oikeuden on oltava mahdollisimman johdonmukainen eivätkä uskonnot ja politiikka voi täyttää tätä vaatimusta puolueettomasti [yhtä vähän moraali on palautettavissa johonkin hyötykalkyyliin, joka sekin tulkitaan aina moraalisten kategorioitten puitteissa mutta politiikan ja uskonnon kontekstissa].

.

Tätä ongelmallista suhdetta moraalin ja uskonnon/politiikan välillä pitää kuitenkin pohtia lisää. Tässä se ei ole mahdollista.

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/09/ylimaarainen-etn-etiikan-tehtava-syksyn.html

http://www.helsinki.fi/historia/yhdistys/arviot2000/mauss.htm

Haisevaa geenipolitiikkaa

Yläkuvassa persulainen aito-geneettisen Suomi-sonnin sydänpihvi. Se näyttää hyvältä  - - mutta se haisee. Yök! - - Alakuvassa geneettisesti kelpoinen veturinkuljettaja James Hirvisaari. Senhän näkee jo ihon väristä ja silmien asennosta.
*
Jos James Hirvisaari saa vapaassa demokratiassamme päästää julkiääneen ‘aitogeneettisiä sammakoitaan’, lienee myös minulla oikeus kipeisiin täsmä-aivopieruihin. Kas näin. - - Mr. Hirvisaaren olemus haisee rasismilta ja se haju on kuvottava – paljon kuvottavampi kuin muslimien keittiöaromit tai vaikkapa juutalaisten ‘puhdas’ kosher-ruoka. Mieluummin valitsen kuitenkin islamilaisen keittiön tai juutalaiset uhribileet [en kuitenkaan Iromistressin dogmaattista uhripyttipannua] kuin Jameksen geeni-optimoidun conserve[tive]-pihvin, joka mitä ilmeisimmin on kasvatettu sisäsiittoisesti parhaasta perimästä Impivaara-jalostuksen säilyketutkimuslaboratoriossa, joka sijaitsee optimaalisen geneettisen etäisyyden päässä suomalaisen yhteiskunnan poliittisista ja eettisistä realiteeteista. Hirvisaaren heart-steak saattaa tietysti hyvinkin olla [ainakin Persujen rasistisiiven kriteereillä] geneettisesti parhaan Suomi-Liekki-sonnin lihaa, mutta minun mielestäni se ei ole hyvää – päinvastoin, sillä se haisee jo kilometrien päähän, kuten tekijänsäkin. YÖK. - - Hälyttäkää Elintarvikeviraston geeni- ja veritarkastaja Impivaaraan tutkimuskäynnille ennen kuin hirvisaarelaiset geeni-konservatiivit ehtivät toimittaa tuota jalostettua [pilaannutettua] lihaansa [rotufantasiaansa] Impivaaran tutkimustehtaitten ulkopuolella sijaitsevaan reaali-maailmaan etno-partikularistisen hyve-etiikan kauppanimikkeellä markkinoituna.
*
Valtakunnansyyttäjä pohtii, pitääkö Päijät-Hämeen poliisin käynnistää esitutkinta perussuomalaisten kansanedustajan James Hirvisaaren nettikirjoittelusta.
Asiasta kertoi Suomen Kuvalehti nettisivuillaan tiistaina.
Rasistisista kirjoituksistaan tunnettu Hirvisaari väitti esimerkiksi elokuussa Twitterissä, että ahkeruus olisi "geneettinen ominaispiirre", jota kaikilla maahanmuuttajilla ei ole.
Hirvisaari on aiemmin tuomittu sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kirjoitus käsitteli muslimeita.
Hirvisaaren kirjoitus julkaistiin Twitterissä 17. elokuuta.
Valtakunnansyyttäjä Jorma Kalske arvioi yleisellä tasolla, että puheet voivat "heijastua käytännön elämässä vihanpurkauksiin".
Maahanmuuttoa ja maahanmuuttopolitiikkaa voi arvostella muutenkin kuin kertomalla, että maahanmuuttajaryhmä on geneettisesti epäkelpo, hän sanoi Suomen Kuvalehdelle [HS.fi, 24.9].
*
http://www.hs.fi/kotimaa/SK+James+Hirvisaaren+kirjoittelusta+harkitaan+esitutkintaa/a1379987856280

http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Hirvisaari

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121680-alamolo-nousi-%E2%80%9Dhihamerkkitekstista%E2%80%9D-%E2%80%93-james-hirvisaari-puolustaa

http://pittsburghhotplate.com/tag/steaks

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juutalaisuus#Kosher-ruoka

Siveellisyydestä seksuaalisuuteen

Havis Amanda siveellisyyden ja seksuaalisuuden edustajana.

.

Niin konservatiiveilla kuin liberaaleilla sekä idealisteilla että empiristeillä on mielestäni paljon opittavaa ja tajuttavaa Antu Soraisen sosiologisesta, sosiaaliantropologisesta ja käsitehistoriallisesta katsauksesta/analyysistä.

.

Kalle Haatanen

.

Torstaisin klo 10.05 - 11.00, uusinta lauantaina klo 22.05

.

Käsite "siveellisyys" on ollut suuressa roolissa Suomen historiassa, niin filosofiassa, politiikassa kuin oikeusjärjestelmässäkin, kertoo tutkijatohtori Antu Sorainen.

Alun perin saksalaisesta idealismista kumpuava käsite sai kansallisfilosofimme J.V. Snellmanin ajatuksissa moraalisen pohjan, joka viittasi kansanluonteeseen ja tapoihin. Aikojen saatossa suomalainen tiede lähestyi kuitenkin brittiläistä empirismiä, ja silloin tuollaisista ideologisista käsitteistä tuli taakka.
Samalla itse siveellisyyden käsite muuttui, ja sillä alettiin viitata yhä enemmän seksuaalisuuteen. Antu Sorainen käy läpi näitä historian murroskohtia niin tieteen, taiteen kuin oikeudenkin kannalta.

* 

http://yle.fi/radio1/asia/kalle_haatanen/siveellisyydesta_seksuaalisuuteen_42487.html

*

http://yle.fi/radio1/asia/kalle_haatanen/

http://www.santatelevision.com/finland-photos/havis-amanda-statue-helsinki-finland/

Loss of critical reasoning: Riita filosofi Kantin teorioista johti ampumiseen Venäjällä

Mitä ihmettä! Ne ryhtyivät ammuskelemaan toisiaan luettuaan minun ‘Ikuisen rauhaan’ teokseni. Mutta tämähän tapahtuukin Venäjällä, joka on aina ollut epädemokraattisen, konservatiivisen, nationalistisen, totalitaristisen ja rasistisen perinteen luvattu maa. - - Jaa että samat määritelmät sopivat myös Preussiin ja kohtuullisen suvaitsevaiseen hallitsijaamme Fredrik II Suureen? Vastaan lyhyesti. Paitsi että tuo väite on mahdollisesti kateellista liioittelua, se vääristelee asioita myös siksi, että, että me saksalaiset olemme kurinalaisia rationalisteja kaikissa asioissa, jopa emotionaalisesti, päinvastoin kuin epäjohdonmukaiset ja tunne-elämänsä vietävissä olevat venäläiset.

*

Riita filosofi Kantin teorioista johti ampumiseen Venäjällä

.

16.9.2013 16:53 4

REUTERS–HS

Riita filosofi Immanuel Kantin teorioista johti ampumiseen ruokakaupassa Venäjällä.
Venäläisen uutistoimiston Ria Novostin haastatteleman poliisin mukaan erimielisyydet filosofin teorioista aiheuttivat tappelun Donin Rostovissa Etelä-Venäjällä.
"Tappelun aikana epäilty otti aseen ja ampui useita kumiluoteja toiseen mieheen", poliisi sanoi. Poliisi ei kertonut keskustelun yksityiskohtia.
Sairaalahoitoon viedyn ammutun vammat eivät olleet hengenvaarallisia.
Kant oli vaikutusvaltainen 1700-luvun filosofi, joka tunnetaan erityisesti kirjastaan Puhtaan järjen kritiikki. Kirjassa Kant yritti vastata kysymyksiin siitä, mitä tiedämme ja kuinka voimme tietää sen.
Uutistoimisto Reutersin mukaan venäläiset keskustelevat mielellään filosofiasta sekä historiasta, usein lasillisen ääressä, mutta tällaiset keskustelut päättyvät harvoin ammuskeluun.
*
http://rt.com/news/russia-kant-debate-shooting-944/
http://www.hs.fi/ulkomaat/Riita+filosofi+Kantin+teorioista+johti+ampumiseen+Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4/a1379297709898?ref=hs-top4-4
http://en.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Kant
http://fi.wikipedia.org/wiki/Immanuel_Kant
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikuiseen_rauhaan

http://en.wikipedia.org/wiki/Frederick_the_Great

Proud Mary ja muut keski-ikäiset naiset [vielä kerran]

John Fogerty & Wynonna Judd duet – Proud Mary, ACM girls night out live.

*

http://www.youtube.com/watch?v=WJenCSk8HZg

http://en.wikipedia.org/wiki/John_Fogerty

http://en.wikipedia.org/wiki/Wynonna_Judd

Minä lumoan ja kiroan sinut, koska sinä olet minun

Jeff Beck & Joss Stone / I put spell on you / Live auf Mallorca - Jeff Beck und Joss Stone live in der Stierkampf-Arena auf Mallorca am 23. Mai 2010 im Rahmen von "Wetten dass?!"

*

http://www.youtube.com/watch?v=zbLqGlxJsIw

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeff_Beck

http://en.wikipedia.org/wiki/Jeff_Beck

http://en.wikipedia.org/wiki/Joss_Stone

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joss_Stone

PERSUJA joka lähtöön

Sinnikkäät Persut kokovartalopotretissa. Myös Persut voivat modernisoitua, jopa hypermodernisoitua. Eikö?
*

http://green.autoblog.com/2008/12/08/venture-vehicles-is-now-persu-mobility-and-makes-an-urban-life-v/

http://www.flytheroad.com/

http://ecomodder.com/forum/showthread.php/1923-persu-streamliner-12319.html

http://ecomodder.com/forum/showthread.php/1923-persu-streamliner-12319.html

http://www.autoevolution.com/news-image/persu-the-rain-drop-car-31151-1.html

Kokoomuksen Calamity Jane tulee, oletko valmis? Kyllä olen.

Susanna Koski on tunnettu Vapaan Suomen rotunainen, joka tiedetään taitavaksi ulkoryhmien edustajia vakoilevaksi äärioikeistolaiseksi. Susanna Koski on myös tullut tunnetuksi Ville Persu Kokin ystävänä ja taisteluistaan maahanmuuttajia vastaan.

*

Martha Jane Cannary-Burke alias Calamity Jane (1. toukokuuta 1852 – 1. elokuuta 1903) oli tunnettu villin lännen hahmo, nainen joka tunnettiin taitavana tiedustelijana. Calamity Jane tuli myös tunnetuksi Wild Bill Hickokin ystävänä ja taisteluistaan intiaaneja vastaan.

*

Suzie Quatro - Can the can

*

http://www.hs.fi/politiikka/Kokoomusnuorten+ensi+vuoden+ohjelmassa+viel%C3%A4kin+rajumpia+linjauksia/a1378779071329

http://www.youtube.com/watch?v=xYoogY-UGio

http://en.wikipedia.org/wiki/Calamity_Jane

http://fi.wikipedia.org/wiki/Calamity_Jane

Sisäryhmien Jumala

Sèvres-Babylonen metroasemalla näin kummallisen seinäkirjoituksen. Siinä sanottiin: ‘Jumala halusi eriarvoisuutta, ei epäoikeudenmukaisuutta.’ Mietin, kuka mahtoi olla noin hyvin perillä Jumalan tarkoitusperistä.

*

Kertoja-päähenkilö Michel Houellebecqin kirjassa Halujen taistelukenttä.

*

http://en.wikipedia.org/wiki/Michel_Houellebecq

http://fi.wikipedia.org/wiki/Michel_Houellebecq

Kommenttipäre etiikasta

Valkea kirjoitti päreessäni 'Konservatiivinen vallankumous tulee. Olen valmis': ‘Suosittelen sinulle tätä filosofista kirjaa’ [Alasdair MacIntyre: After Virtue].

.

1

Kirjahyllystä löytyy suomennos. Olen lukenut sen ja kommentoinutkin tässä blogissa. Hyvä kirja, moraalifilosofian moderni klassikko. Hieman - sanoisinko 'rönsyävä' se argumentaatiossaan kuitenkin on, joskin kyllähän siinä 1900-luvulla vallinneet etiikan teoriat saavat pätevää kritiikkiä.

.

Itse en kuitenkaan valitse  - ainakaan ilman Kantia - MacIntyren katolista hyve-etiikkaa [Whose Justice? Which Rationality?]. Uskon ihmisen järjenkäyttöön, en niinkään hänen kykyynsä uskoa [Aristoteleen] hyve-etiikasta Tuomas Akvinolaisen kautta johdettuun jumalalliseen johdatukseen ja kirkolliseen moraaliin [tomismi], joka saattaa saada ties minkälaisia muotoja ‘paikallisesta’ auktoriteetista riippuen [esim. pedofilia] – siitäkin huolimatta, että järjen tulee kiinnittyä myös arvosisältöihin eikä pelkästään muodolliseen eli/tai proseduraaliseen [puolueettoman menettelytavan] pätevyyteen, kuten Kant näyttäisi ajattelevan.

.  

Kantia ei pidä kuitenkaan tulkita liian jäykästi, koska se johtaa absurdeihin ratkaisuihin/tilanteisiin [aina ei voi eikä ole edes mahdollista tai järkevää tehdä vain sellaisia asioita joiden haluaisi tulevan yleiseksi laiksi kaikille]. Kantin oletus ihmisen universaalisesta moraalisesta vaistosta ei myöskään ole täysin uskottava, mutta osittain sen oletuksen varaan minä silti joudun rakentamaan oman ‘uskoni’ deontologiseen liberalismiin.

.

Habermasilaista, kommunikatiivisen toiminnan ’kantilaisuutta’ soveltaen: ihmisten on useimmiten mahdollista löytää moraalinen jos ei ‘konsensus’ niin ainakin kompromissi, joka toimii eräänlaisen modus vivendin tavoin niin kauan kuin parempi ratkaisu [taas kerran] löydetään. Ei kuulosta täysin kantilaiselta, mutta sama tuo – en ole mikään dogmaattinen Kantin tulkitsija, vaikken kantilaiselta pohjalta kritisoiden pidäkään utilitarismia nimenomaan normatiivisena moraaliteoriana vaan pikemminkin kasvottoman teknokraattisena hyöty- ja tehokkuuskalkylointina.

. 

Hyve-etiikkaa ei sen sijaan voi koskaan pohtia liikaa. Ihanteeni olisikin ‘mahdoton’ eli jopa kristillisen hyve-etiikan ja deontologisen [kantilaisen] moraali-liberalismin ‘konsensus’ [tähän ‘mahdottomaan’ pitää ehdottomasti palata (ks. ensi alkuun luku 2)]. 

.

Muistettakoon, että Kantin moraaliteoria oli lopultakin filosofisen analyysin rakenteellisen tarkentamisen vuoksi arvot ja Jumalan sulkeistanut teologistyyppisen moraalin ehtojen loogis-rationaalinen esitys, joka rakentuu uskoon järjen kykyyn valita moraalisesti oikein pätevien argumentatiivisten ehtojen vallitessa.

.

Juuri tätä oletusta mm. David Bentley Hart ja Alasdair MacIntyre kritisoivat eikä ilman varteenotettavaa perustelua, sillä moraalisia valintoja ei voi täysin ymmärtää ilman arvosisältöjä ja sosiobiologisia olemassaolon edellytyksiä. Silti Kant antaa meille erinomaisen analyyttisen pohjan, jonka varassa moraalisen päättelyn ehtoja voi ymmärtää paremmin kuin lähtemällä suoraan psykologisista asenne-stereotypioista, joiden tulkitseminen ilman pätevää loogista struktuuria on loputon ja pohjaton suo, jonne ei kantavaa ymmärryksen siltaa saa rakennettua.

.

Meidän on ymmärrettävä ensin moraalisen ajattelumme rakenne, jotta voisimme ymmärtää koherentisti moraaliarvojemme sisältöjen merkityksen, niiden yhteydet ja eroavuudet suhteessa toisenlaisiin arvoihin. Juuri näin tekee tietenkin myös Alasdair MacIntyre. Kukaan ei voi enää ohittaa Kantia noin vain selittelemättä, vaikkei hänen filosofointitapaansa sitten hyväksyisikään [kukaan ei voi myöskään ohittaa enää John Rawlsin Kantin kategorisen imperatiivin inspiroimaa deontologis-liberaalia oikeudenmukaisuusteoriaa].

. 

2

Syksyn ensi jäät pettävät ja kolme lasta putoaa jäihin rannan tuntumassa. Yksi heistä on oma lapsesi. Et pysty pelastamaan kuin yhden lapsista. Kenet siis pelastat? Hyve-etiikka vastaa: oman lapsesi, vaikka sitten oman henkesi uhalla. Velvollisuusetiikka vastaa: jos et pysty pelastamaan kaikkia [mikä olisi ensisijaista], pelasta se, jonka varmasti eli mahdollisimman todennäköisesti ehdit pelastaa [ks.1], olipa hän sitten oma tai jonkun toisen lapsi. Itseään ei kuitenkaan tarvitse asettaa kuolemanvaaraan: velvollisuusetikka ei vaadi supererogatorisuutta [vaikkei se sitä kielläkään] kuten usein vaatii hyve-etiikka.

.

Kumpi eettinen ohje on tässä oikea tai moraalisesti ‘pätevämpi’. Vaikuttaa nimittäin siltä, että ohjeistukset sulkevat selvästi pois toisensa: vain toisen voi valita, jolloin ‘väärä’ valinta on moraalinen rikos.

.

Esimerkki on äärimmäisen pelkistetty, mutta juuri siksi se myös pystyy niin dramaattisella tavalla esittämään hyve- ja velvollisuusetiikan perimmäisen yhteensovittamattomuuden. Velvollisuusetiikka ei sitoudu lokaaleihin institutionaalisiin arvoihin vaan ainoastaan universaaliin [kultaiseen]sääntöön niin epämääräiseltä ja abstraktilta kuin tämä tietysti kuulostaakin.

.

3

Kukaan ei voi tehdä moraalista valintaa/ratkaisua minun puolestani – ei edes Jumala. Jumala voi toimia enintään hyvänä ‘neuvonantajana mutta ei ylimpänä, kumoamattoman auktoriteettina. En ehkä ole aina yksin valintaa tehdessäni, mutta silti viime kädessä olen ja minun nimenomaan pitääkin olla yksin siinä mielessä, että joudun itse vastuuseen moraalisista valinnoistani. Kukaan ei voi lunastaa ‘vääriä valintojani, ellei sitten Jumala tämän ajan ulkopuolella tule sitä joskus tekemään, mikäli hyväksi näkee. Sitä ennen maksan itse hinnan töppäilyistäni ja saan kiitoksen onnistumisistani. Tämä ajattelutapa sitoo hyvin laajassa mielessä yhteen velvollisuusetiikan ja hyve-etiikan palauttaen perimmäisen moraalisen vastuun yksilölle, ei yhteisölle, traditiolle tai edes universaalille laille.

.

Joku saattaa huomata, että ajattelutapani taustalla vaikuttaa Nietzschen hyve-eettistyyppinen ja ylipäätään eksistentiaalis-situationistinen lähestymistapa moraaliseen päätöksentekoon ja arvovalintoihin. Huolimatta Nietzschen vahvasta Kant-kritiikistä, eksistentiaalis-tyyppinen moraali juontuu vahvasti sekä yksilöllisestä hyve-etiikasta että Kantin autonomisen järjen moraali-deontologiasta.

.

1] Kuten esimerkistä voi päätellä, utilitarismi ja velvollisuusetiikka eivät ole suinkaan aina ristiriidassa keskenään, mitä teon suositukseen tulee. Sen sijaan hyve-etiikka näyttäisi ainakin tässä tilanteessa asettuvan selvästi velvollisuusetiikkaa ja jopa jyrkästi utilitarismia vastaan: oman lapsen pelastaminen ylittää kaikenlaisen hyötykalkyloinnin tai universalisoinnin. 
.
1a [8.9] Mielestäni juuri velvollisuuden ylittävässä toiminassa [uhrautumisessa] jonkin  henkilökohtaisesti omaksutun/sisäistetyn arvon/arvomaailman ja uskon[non] puolesta kietytyy radikaalein ero  hyve-etiikan ja velvollisuusetiikan välillä. Velvollisuuseetikkokin on toki sitoutunut joihinkin perusarvoihin ja voi uhrautua niiden puolesta, jos niin kokee ja haluaa, mutta uhrautuminen ei ole hänelle universaali velvollisuus ainakaan samassa mielessä kuin hyve-eetikolle, joka puolustaa 'hyveessään' paitsi omaa henkilökohtaista kunniaansa myös oman yhteisönsä [lokaalisti] absoluuttista eli luovuttamatonta traditiota. 
.
Utilitaristille uhrautuminen sen sijaan on täysin käsittämätöntä, kuten ovat kaikki aidosti moraaliseen valintaan ja moraaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät perimmäiset kysymykset ja päätöksetkin - jopa arvot, jotka voi aina vaihtaa riippuen siitä, miten ne korreloivat ja priorisoituvat keskenään kalkyloidun arvon hypoteettisen utiliteetin perusteella. Utilitaristi laskee siis vain todennäköisyyksiä ikään kuin 'todennäköisyydet' tekisivät kaikki perimmäiset päätökset hänen puolestaan: voiko virheellisemmin, epäinhimillisemmin ja typerämmin enää argumentoida? 

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/09/konservatiivinen-vallankumous-tulee.html 

http://en.wikipedia.org/wiki/Alasdair_MacIntyre

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alasdair_MacIntyre

http://fi.wikipedia.org/wiki/Supererogaatio

http://fi.wikibooks.org/wiki/FI2_Etiikka/Mit%C3%A4_moraali_on%3F

http://www.hyvejohtajuus.fi/204/hyvejohtajuus-ja-arvojohtajuus-miten-ne-eroavat/

Konservatiivinen vallankumous tulee. Olen valmis.

Etälamautin, malli IM vai RR?

.
1

Ironmistress kirjoitti päreessään: 'Konservatiivinen vallankumous tulee. Oletko valmis?'

. 

Olen valmis. Menen heti ostamaan kaasuaseen ja etälamauttimen siltä varalta, että sattuisin törmäämään liian aggressiiviseen piilorasisti-konservatiiviin tai moralisoivaan nurkkapatriootti-idioottiin.

. 

Hyvä että viimeinkin julistit avoimen sodan. Rintamalinjat ovat tietystä samanmielisyydestä huolimatta selvät. Olen siis eräissä asioissa kanssasi samoilla linjoilla, mutta yhdessä asiassa täysin eri mieltä. Erottelu sisä- ja ulkoryhmiin on mm. fundamentalisti-juutalaisesta etnosentrismistä [mono('ido')latria, nepotismi, simonia jne.] tai ylipäätään tietyn sisäryhmäläisyyden perustalta kumpuavaa piilorasismia.

. 

Yhteiskuntaa ei voi rakentaa fundamentaalisen sisäryhmä-ulkoryhmä-eriarvoisuuden lähtökohdille ajautumatta ennen pitkää jonkin tyyppiseen jyrkkään luokkajakoon, oligarkiaan tai jopa rasismiin niin että paukahti. Tästä käyvät traagisiksi todisteiksi esim. Sokrates ja Jeesus, jotka vallitseva konservatiivis-plutokraattis-nepotistinen eliitti teloitti, koska he elämällään ja opetuksillaan osuivat vallitsevan elitistisen valhepaiseen ytimeen ja onnistuivat lähes puhkaisemaan sen.

. 

Näyttää siltä, ettet ole ymmärtänyt tai oppinut yhtään mitään näiden henkilöiden kohtalosta tai ainakin yrität väärentää sen ylimielisen omahyväisellä sisäryhmäläisyydellä, jonka eräs vahva porvarillinen esikuva on ollut muun muassa kalvinistinen piilopelagiolaisuus, tuo maailman typerin, tekopyhin, pinnallisin ja lopulta piilorasistisin uskontolahko.

. 

‘Itsepuolustuksellis-nationalistis-konservatiivinen’ käsityksesi vapaudesta päätyy johdonmukaisesti toteutettuna putinilaiseen nationalismiin ja homofobiaan. Oudot petikaverit: Ironmistress ja Vladimir Putin - vai ovatko sittenkään niin oudot?

. 

2

Konservatismi on monesti hyvinkin ymmärrettävää, mitä arvoihin ja moraalikysymyksiin tulee, mutta yhtä lailla jopa sietämätöntä, mitä tulee yksilön perimmäisen, alkuperäisen vapauden rajoittamisen suhteen jostain ulkopuolisesta traditiosta, uskonnosta, politiikasta, heimosta, klaanista tai suvusta käsin.

. 

Ihmisen [aksiomaattista, ontologista, eksistentiaalista] vapautta on aidosti ja/eli legitiimisti mahdollista rajoittaa vasta sen jälkeen, kun yksilö on itse ymmärtänyt olevansa perimmältään täysin vapaa aina rikollisuuteen asti ja että tämän absoluuttisen vapauden rajoittaminen, itse itselleen lakia säätävänä olentona, on vapauden paradoksin syvällisin ja aidoin ratkaisu – ei mikään ulkopuolisen instanssin pakottava uhka, kuten konservatiivit ajattelevat.

. 

Tiedän kyllä, että kaikki ihmiset eivät yhtäläisesti kykene oivaltamaan ja toteuttamaan kantilaiseen vapauskäsitykseen [deontologinen liberalismi] sisältyvää autonomian vaatimusta, mutta jos tätä fundamentaalista periaatetta eli yksilön omaa itsemääräämisoikeutta ryhdytään jotenkin puoliväkisin tai ‘dogmaattisesti’ ohjaamaan heteronomian eli yksilön autonomiaa vahvasti rajoittavan instituution lähtökohdista [en tarkoita nyt nimenomaan parlamentaarisesti säädettyä lakia vaan tuon lain ‘takana’ olevaa rajoittunutta eettis-yhteiskunnallista itseymmärrystä (jopa teknokraattista ‘sailas-pragmatismia’) ja lopulta silkkaa poliittis-uskonnollista fanatismia], jotta hän paremmin sopeutuisi arvoihin, joita tietty ‘sisäryhmä-yhteisö’ preferoi, ei tästä välttämättä ole kuin pari askelta niin tiukkapipoiseen moraalikuriin, että se lähes väistämättä ajaa ihmiset joko teeskentelyyn, tekopyhyyteen, vainoharhaisuuteen tai jopa terrorismiin [katolinen rippi, kalvinistinen pelastusvarmuus, kommunistisen puoluekurin paranoidisuus, islamin jihad].

.

Kant varmaankin vaati ihmisiltä aivan liikoja kategorisessa imperatiivissaan [vrt. Rawlsin Oikeudenmukaisuusteorian lähtökohta: ‘tietämättömyyden verho’], mutta yhtä kaikki hän osoitti tien, jota kulkemalla ihminen voi ylläpitää reflektiivistä tasapainoa kahden useinkin ristiriitaan ajautuvan pyrkimyksen/lähtökohdan välillä: 1] yksilön autonominen vapaus ja 2] moraalinen vakaumus/pyrkimys oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan.

.

Tätä logiikkaa konservatiivit eivät nähtävästi ymmärrä tai hyväksy, koska heille yksilön vapaus on aina ja kaikkialla väistämättä sidottu ja sidoksissa lokaaliin/paikalliseen eettis-yhteiskunnallis-poliittiseen traditioon. Itse olen vahvasti eri mieltä, mitä yksilön mahdollisimman autenttiseen ja älyllisesti rehelliseen moraaliseen autonomiaan tulee. Mikään kulttuurinen instituutio ei voi määritellä/sanella yksilön autonomian ehtoja ilman, että ajattelun ja päätöksen vapaus sen seurauksena [ainakin monissa ääritapauksissa] typistyisi passiiviseksi reaktioksi ties miten perverssien auktoriteettien harjoittaman vallankäytön alamaisuudessa.

. 

Eräs vakavasti otettava Kantin moraalifilosofian [rationaalisesti pätevän moraalisen toiminnan ehtoja/periaatteita] kritisoiva kulttuurifilosofi/-kriitikko on arvostamani ortodoksiteologi David Bentley Hart. Kunpa Ironmistress, nimimerkki Valkea ja heidän asenteellisuuttaan komppaava pikkupopulistilaumakin kykenisi arvostelemaan Kantin moraalifilosofian ongelmaa edes jossain määrin yhtä syvällisesti kuin Hart – olkoonkin, että tiedän, etten itse aio astua Hartin edustaman konservatismin ‘reviirille’ koskaan – ainakaan molemmilla jaloillani - - ;\].

.

Vapauden voi säilyttää ja sitä voi käyttää mahdollisimman ‘oikein’ lopulta vain itse itseään pakottamalla – ei joutumalla alistumaan jonkin/jonkin toisen ‘vapauden’ alaisuuteen.

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/09/konservatiivinen-vallankumous-tulee.html

http://en.wikipedia.org/wiki/David_Bentley_Hart

http://davidbhart.blogspot.fi/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Et%C3%A4lamautin

Katoavat, aineettomat kuvitelmat

‘O, wonder!
How many goodly creatures are there here!
How beauteous mankind is! O brave new world,
That has such people in't!’

.

Miranda, The Tempest Act V, Scene I

* 

‘- niin kuin tuon näyn olematon kudelma,

myös pilviin asti ulottuvat tornit, suurenmoiset

palatsit ja juhlalliset temppelit

ja koko tämä suuri pallo tulevine asukkaineen

katoavat aineettoman kuvitelman tavoin,

usvan henkäystäkään ei siitä jää.

Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat,

ja uni saartaa pientä elämäämme.’

. 

Prospero, Shakespearen näytelmässä Myrsky.

*

http://fi.wikipedia.org/wiki/Myrsky_%28n%C3%A4ytelm%C3%A4%29

http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510358146

http://huxley.net/contexts/miranda.html

Drown in my own tears

Jeff Beck: Drown in my own tears

*

http://www.youtube.com/watch?v=9zi3V_HITo8

http://en.wikipedia.org/wiki/Jeff_Beck

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jeff_Beck

Huutoa vailla ääntä

Maailmankaikkeuden jumalallisen apaattinen turhuus inhimillisen olemassaolon evoluutiona saa irvokkaan huippunsa kausaalisen determinismin rikkovassa anomaliassa eli introspektiivisessa tietoisuudessa, jolle ei ylivertaisesta nerokkuudestaan huolimatta [tai juuri sen takia] jää kontrafinaalisesti muuta tehtävää ja käyttöä kuin pyrkimys kumota itsensä sulautumalla takaisin alkuun päästäkseen loppuun, joka on synnytystuskissaan ja kuolinkouristuksissaan huutavan energiaksi muuttuneen aineen ikuisesti mykkää tyhjyyttä: huutoa vailla ääntä.

.

Ihminen on huutoa vailla ääntä. Kukaan ei häntä kuule. Ei edes Jumala. Miksi minut hylkäsit?