Seurauspäättelystä päättelyseurauksiin

Tämä on tikkataulu etiikan harjoittelua varten. Sinulla on neljä tikkaa, jotka pitää heittää nelikentän ennalta ilmoittamaasi osaan. Kukin tikka edustaa jotain omaa näkökulmaasi etiikkaan. Kaikki tikat voi heittää samaankin neliöön, mutta näkökulma ja nelikentän kohde on siis ilmoitettava aina ennen heittoa. Tätä lajia kutsutaan seurauseettiseksi tikanheitoksi [vain seuraus, ei periaate, ratkaisee]. Siinä voi kehittyä todella taitavaksi. Nyt vain tikkaa heittämään ja kehittymään eettisesti. Elokuussa olet jo mestaritasoa.
*
[Kielimafian lisäys ja tarkennus toiseksi viimeiseen kappaleesen - klo:11.15]
*
Pärekommentti Ironmistressille hänen edellisessä päreessäni olevaan kommenttiin.

1
Ironmistress kirjoitti: Ei se nyt ihan noinkaan mene. Naisilla on oikeus käyttäytyä täsämälleen miten haluavat - juuri presiis niin sikamaisesti kuin me lystäämme.

Höpö höpö. Täyttä uho-bullshittia. Lutkista hiukan myöhemmin 14.6 kirjoittamasi päre Lutkat ja hampuusit esittää aivan toisenlaisen näkökulman aiheeseen. - - Taisit vähän kuohahtaa aluksi. Niin käy yleensä myös minulle sinun tekstiesi suhteen [en ole ainut].

2
Ironmistress kirjoitti mm.: Aikuinen ihminen osaa arvioida tekonsa ja niiden seuraamukset ja toimia sen mukaisesti.

Peräti yksinkertaista mutta täysin yksipuolista psykologista päättelyä. Kaikki kokemus-evidenssi osoittaa, että ihmiset erehtyvät, riskeeraavat liikaa, eivät kykene ennakoimaan tilanteita, antavat himojensa sumentaa arvostelukykynsä, ovat lahjottavissa jne.

3
Vapaus ilman vastuuta johtaa anarkiaan, olivatpa lait mitä tahansa. Vastuu ilman vapautta on semanttisesti tyhjä määritelmä. Se ei siis merkitse mitään eikä viittaa mihinkään inhimilliseen asemaan tai asiaintilaan. Koneen kutsuminen vastuulliseksi taas paljastaa, ettei näin sanova ole ymmärtänyt lainkaan po. käsitteen [tai koneen] käytön sääntöjä.

4
Olen ortodoksi-kristitty ateisti, en mikään buddhalainen kaappifasisti/-rasisti.

5
Tietyn ihmiskäsityksen perustalta tehdyt valinnat ovat olennainen osa liberaali-kapitalistista päätöksentekoa ja ihmiskäsitys on aina ideologis-moraalinen asenne [rationaalinen yksilö on aina itsekäs; - mutta suhteessa mihin ja miten; mitä itsekkyys siis merkitsee missäkin kontekstissa?].

6
Ajattelutapasi johtaa anarkismiin, joka/mikä puolestaan synnyttää militäärisen valtion, joka voi alunperin olla myös muodollisesti parlamentaarinen demokratia [USA esimerkkinä Agambenin State of Exception-tilasta]. En siis oikein ymmärrä, miksi valitat fasismin olevan ovella. Sinä itsehän olet mielipiteiltäsi vähintäinkin kaappifasisti ja kaappirasististi.

7
Mistä luulet lakien saavan uskottavuutensa? - Uskottavuus on eri asia kuin legitimaatio. Lainsäätäjä-poliitikko [vallanpitäjä] legitimoi tietyn sanktion [lain] enemmän tai vähemmän uskottavin perustein - arvoin ja normein.

Toisin sanoen legitimointi perustuu uskottavuudelle, jonka tukena käytetään tietysti rangaistuksen uhkaa, mutta pelkkä rangaistuksen pelko lopulta vain vähentää lain kunnioitusta, vaikka lakia ei sen takia uskallettaisikaan rikkoa. Mutta heti kun suurin osa väestöstä lakkaa lopullisesti uskomasta laki-auktoriteettiin, se romahtaa, kuten kävi kommunismissa.

Esimerkkinä myös radikaali vastarinta tietyissä arabimaissa, mikä kuitenkin on aitoon vapaudentahtoon perustuvaa 'rikollisuutta' toisin kuin USA:n sääntelemätön liberalismi, jossa pluralistista anomiaa [normittomuutta] heijasteleva vapaus-anarkia saa lutkaliikkeen kaltaisia mainos-bisneksen muotoja [lutkaliike tosiaan on eräs kerjäämisen muoto - siis raadollisinta kapitalismia]. USA:ssa vapauden määrä on ilmeisesti ylittänyt sen kuuluisan saturaatiopisteen ;\]

Sitäpaitsi teknokapitalismi on jo niin limittäytynyt lakikonteksteihin, että on liki mahdotonta määritellä juridisesti, mitä voidaan pitää rikollisena ja mitä ei-rikollisena kauppana/omistuksena, joten oikeussalista tulee ainakin talousrikollisuuden osalta pelkkä teatteri [mitä oikeus kuten koko sosiaalinen elämämme tietysti lopulta aina on: kirottu roolinäytelmä, jota Diogenes ja minä niin syvästi vihaamme].

Jos lailta puuttuu arvo- ja normi-uskottavuus, kaikkea voi ilman omantunnontuskia tehdä vapaasti, kunhan ei jää kiinni ['oikeat' rikolliset eivät koe syyllisyyttä - esimerkkinä Björn Wahlroos ja terroristit]. Tällaisessa tilanteessa ihmiseltä puuttuu sisäinen kunnioitus lain edustamia arvoja kohtaan, koska niitä ei ole kuin ehkä pelkkinä seuraamuksina jai hyötylaskelmina.

Teknisesti kapitalismi on juuri tällaista seuraamuslaskelmointia kysynnän ja tarjonna pelissä, mutta mikä tämän pelin oikeuttaa? Siihen kysymykseen annettu vastaus on aina eettinen ja myös kapitalisti vastaa siihen teoillaan eli riistollaan.

8
Ärsyttää ja jopa säälittävästi huvittaa tuo jatkuva postmodernismin nälvimisesi. Etkö jo ole tajunnut, että Euroopan intellektuaalis-mentaalinen evoluutio on ihan oikeasti ollut nihilismin kehityshistoriaa - ja että kapitalistinen teknokratia on yksi tuon nihilismin tärkein vaikutin modernismista lähtien.

Ja jos kristinuskon tai humanismin taantuminen heijastelee kyseistä nihilismiä, niin sinäkö pelastaudut tilanteesta ryhtymällä buddhalaiseksi, vaikka juuri buddhalaisuus sanoo kapitalismille epäsuoraan mutta väkivallattomuutta eunukkimaisesti preferoiden - kyllä?!

Ja silti sinä kritisoit kapitalismia vahvasti ja vakuuttavasti. Päätä nyt jo, mitä mieltä oikein olet. Mutta et sinä voi. Olet kiinni maallisessa tavarassa, mikä sinänsä on täysin ymmärrettävää ja jopa puolusteltavaa perheen kannalta, mutta olet joka tapauksessa ajautunut ristiriitaan, joka ei näköjään ratkea kuin fasismi- ja katastrofi-utopioihin turvautumalla [en kiistä niiden mahdollista oikeellisuutta, kuten en eräitä perhekonservatiivisia mielipiteitäsikään; - olemme tietyissä asioissa (minun perspektiivistäni) 'vaarallisessa' määrin samoilla linjoilla ;\].

9
Haluan huomauttaa, että mahdollisten siirtojen määrä logiikassa on paljon rajatumpi kuin shakissa - puhumattakaan pörssipelistä. Ja mikä hankalinta - yksi siirto implikoi useita seurauksia, joista sinä et näytä kuitenkaan paljon piittaavan [ymmärtävän?] silloin, kun olet farisealaisesti päättänyt polemisoida ja moralisoida kapitalismin, kaappirasismin ja kaappifasimin puolesta.

Olet itse [mikä pahinta] farisealainen nihilisti, joka kyllä ymmärtää, että seuraukset ovat aina pelkästään laskelmoitujen riskien realisoitumia - eivät koskaan moraalisia valintoja, mutta joka yhä silti perustaa oman moraalinsa tämän käsitteellisen ristiriidan varaan.

Moraalia ei voi valita. Se vasta moraalitonta ja nihilististä olisikin. Jos emme jo alunperin ja lopulta intuitiivisesti ymmärrä, mitä universaali moraali todella on [kuten ymmärsi härski Diogenes, jolle kaikki ihmiset olivat samanarvoisia], niin silloin moraalia ei ole olemassakaan, sillä mikään analyyttinen laskelmointi/ohjelmointi ei voi sellaista vakaumusta 'tulostaa' - puhumattakaan siitä, että tuo 'printti' iskostuisi suoraan sieluumme eikä vain paperille, josta aina tarpeen vaatiessa tarkistamme kuin manuaalista, että miten sitä moraalia nyt taas pitikään käyttää [laki-ohje ei ole sama kuin moraali].

10
On kategorisesti eri asia olla tappamatta sen vuoksi, että ihmistä nyt ei vain saa tappaa [ja tämä kielto pätee pelkästään kieltona - ilman perusteluja - ex nihilo] kuin, että kuolemanrangaistus ei esim. hyödytä yhteisöä niin paljon kuin elinkautinen vankeus.

Jälkimmäinen - eksplisiittisesti seurauseettinen asenne tosin luetaan moraalin piiriin kuuluvaksi ja toki se sitä moraalifilosofisesti onkin, mutta itse pidän tätä hyöty-seuraus-mittarointia ehkä kuvottavimpana tapana ajatella 'moraalisesti' - ikäänkuin puhuttaisiin karjasta, esineistä tai ylipäätään abstraktista sijoituksesta - ei lainkaan tietoisista ja tuntevista ihmisistä.

Olet mielestäni perusteellisessa ristiriidassa itsesi kanssa hyväksymällä seurauseettisen 'moraalin', mutta vastustat kuolemanrangaistusta jonkinlaisesta ihmisen pyhyyden lähtökohdasta käsin.

Minulle ihminen ei ole pyhä, vaikka kaikki ihmiset ovatkin samanarvoisia. Mutta käsky on pyhä ja velvoittava. Älä tapa!

Jos nyt edellisiin väitteisiini vedoten sanot, ettei käskyllä ole mieltä, jos siltä puuttuu uskottavuus [ihminen ei ole pyhä], niin minä puolestani väitän, että käsky eli auktoriteetti itsessään on pyhä niin kauan kuin minä siihen uskon, ja että juuri tuosta omasta uskostani ja valinnastani [desisionismin dilemma jälleen] seuraa se, että minä sitä kunnioitan ja tottelen.

Vasta sekundaarina perusteluna totean, että jos en halua itse tulla tapetuksi/teloitetuksi, niin mikä voisi oikeuttaa sen, että tapan toisen, jos hän on eksistentiaalisesti [mikä on hiukan eri asia kuin psykologisesti yksilönä] samanarvoinen kanssani? Ainoastaan vahinko itsensä puolustamisessa hyökkääjää vastaan, jolloin kyseessä on kuolemantuottamus, ei tappo tai murha.

Onko tällainen egoismin myöntävä ja egoismista lähtevä mutta egoismin ylittämiseen pyrkivä paroni-von-münchausen-perustelu pelkästään naamioitu egoistinen umpikuja vai ei, sitä en kommentoi, mutta tuolla tavoin ajatteluni tässä asiassa kuitenkin kulkee.
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2011/06/lutkaliike-ja-maailman-yo-joka-on.html#comments
http://takkirauta.blogspot.com/2011/06/lutkat-ja-hampuusit.html
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/termikirjasto/velvollisuus_ja_seurausetiikka.html