*
Goodbye Muammar - sillä viimein tuuli yltyi ja meri muutti mielensä.
*
http://www.youtube.com/watch?v=Mxmsjbp9uKA
Tuomari Nurmion laulukirjasta - Liputtomat laivat [Sielun veljien esittämänä]
*
Kerran laivat ne laskivat lippunsa
Aavalla merellä
Ne juhlivat omilla lasteillaan
Eivätkä kaivanneet satamaan
Ja meri oli niin tyyni
Ja kannella tanssittiin
Eikä ruumasta loppunut ruoka
Eikä laseista viini
Kaikki kertoivat toisille unensa
Ja ne olivat kauniita
Eikä kukaan osannut loukkaantua
Eikä loukata toisia
Mut' kuinka silloin käy
Kun myrsky yllättää
Meri kiehuu ja maata ei näy
Ja rantojen tuntumassa
Ui mustia laivoja
Ne uivat suoraan ja syvällä
Raskaassa lastissa
Niiden liput liehuvat tuulessa
Ja lipuissa oli kuvia
Ristejä tähtiä aurinkoja
Liljoja ja leijonia
Kuinka silloin käy
Kun myrsky yllättää
Meri kiehuu ja maata ei näy
Ja viimein tuuli yltyi
Meri muutti mielensä
Ja merellä kelluvat puutarhat
Eivät löytäneet kapteeneja
Aallot heittivät lastut rantaan
Synkässä raivossaan.
Monet nostivat valkoisen kankaan
Päästäkseen myrskystä pois
Se joka ei tahtonut antautua
Sai vastaansa tulta
Sillä maa ei tahtonut pelastaa
Liputtomia laivoja
*
http://www.watchdog.cz/?show=000000-000004-000001-000247&lang=1
30 comments:
En voi kertakaikkiaan ymmärtää tuota Gaddafia vastaan kapinoivaa pelleporukkaa. Jengi on varmaan houkuteltu valheellisilla lupauksilla tuohon oikeudettomaan ja moraalittomaan kapinaan. Ei tuo ole muuta kuin aavikkobeduiinien rosvoretki laillista hallitsijaa vastaan. Libya on kuitenkin ehkä Afrikan paras maa asua, elää ja olla. Gaddafi on parempi hallitsija kuin monet "demokraattisilla" vaaleilla valitut koijarit.
Yksi Gaddafi on parempi kuin koko Suomen hallitusvalta. Gaddafille pitäisi myöntää hätätilenteessa turvapaikka Suomeen!
Eilen maikkari näytti kympin uutisissa vähän kuvaa libyalaisesta kapinoivasta pelleporukasta. Tyypeillä oli vielä enimmäkseen siviilivaatteet päällä. Osa oli murrosikäisiä poikia - kyllä sellaiset aina saa mukaan turhaan hevosenleikkiin.
No. Ainakin Ruukinmatruunan "moraalilla" univormuttomat saastat saa teloittaa niille sijoilleen - mitäs olivat laittomia taistelijoita.
Kansa on selvästi sanonut sopimuksensa irti ja ansaitsee vähän isällistä kuritusta.
Ehkäpä länkkärit ovat oppineet Irak-farssista sen verran, että he antavat toisten kulttuurien setviä itse omat juttunsa omalla tavallaan ja että ne jutut eivät kertakaikkiaan kuulu länkkäreille.
Sama suomeksi: jos joku pikkuhitler vetää tuhansittain hallintoalamaisiaan jojoon tai työntää jätemuovisilppuriin, se ei kertakaikkiaan ole meidän asiamme. Ihmisen hengellä ei ole mitään arvoa länsimaisen kulttuurin ulkopuolella - ja kulttuurirelativismin viitekehyksessä voidaan kysyä oikeutetusti että miksi ylipäänsä pitäisi ollakaan?
Äläpä Ironmistress yhtään yritä oikeuttaa Irakin sotaa millään "moraalilla". Jos moraalista olisi kyse, USA olisi syrjäyttänyt Saddamin jo 80-luvulla, kun miehen hallintotapa jo oli kaikkien tiedossa. Mutta ei syrjäyttänyt, vaan antoi rahaa ja aseita.
Öljystä tuossa on kyse ja siitä, että voidaan kiusata Irania - joka muuten on ihan kohtalaisen toimiva ja hyvinvoiva yhteiskunta. Ei tuo "farssi" tullut kenellekään yllätyksenä, kyllä poliitikot tietävät päätöstensä seuraukset. Suomessakin tehtiin 2000-luvun alussa tarkat laskelmat siitä, kuinka paljon alkoholiveron alentaminen surmaa suomalaisia miehiä - ja tämän laskelman Suomen tasavallan eduskunta siunasi ja laski veroa.
Yhdysvaltain hallituskin tiesi tasan tarkkaan, mitkä inhimilliset seuraukset interventiolla on. Muttan niillähän ei ole mitään väliä, koska länsimaalaisille ihmisille arabitaustaisen ihmisen henki ei ole minkään arvoinen. Ja sitten syytellään toisia "tribalismista".
Hyi saatana. Taidan oksentaa kohta.
SK, ei sinulla ole mitään syytä oksentaa. Sitä sanotaan reaalipolitiikaksi.
Reaalipolitiikka ei tunne mitään moraalikäsitteitä, ei mitään kulttuurikäsitteitä eikä mitään muutakaan filosofisia esteitä. Se tuntee vain menestyksen ja tappion. Se on kaikista politiikan ja poliittisen filosofian muodoista ehdottomasti objektiivisin. Niccolò Machiavelli on kulttuurirelativismin henkinen isoisä.
Miksi kulttuurirelativistille yhdenkään arabin hengen pitäisi ylipäänsä olla yhtään minkään arvoinen? Jos he haluavat hakata toistensa päitä ja raajoja poikki, niin se on heidän kulttuurinsa eikä meillä ole mitään oikeutta siihen kajota.
Fiksumpaa se on kai öljyn takia kajota maan sisäisiin asioihin kuin minkään ihmisoikeuksien. Öljy on kulttuurista riippumaton hyödyke, jonka kauppa käydään maailmanmarkkinoilla ja jonka mahdollisimman vapaa virtaaminen on kaikkien osapuolten etu. Jos diktaattori aiheuttaa tietoisesti markkinahäiriöitä, on se asia, johon muilla osapuolilla on oikeus puuttua.
Yhden ihmisen silpominen on vastenmielinen rikos. Miljoonan ihmisen silpominen on kulttuuria.
Kommenttisi viimeinen lause, Ironmistress, todistaa, ettei sinua voi ottaa vakavasti, mitä tulee moraaliin ja politiikkaan.
Olet paholainen, joka naamioituu hyviin aikeisiin.
Kutsut tällaista käytäntöä reaalipolitiikaksi ilman moraalia ja tuosta vain tuhansien kuolema muuttuukin oikeutetuksi markkinoiden toimivuuden nimissä.
Ikäänkuin jonkin teon nimittäminen amoraaliseksi poistaisi siihen kytkeytyvän moraalisen aspektin, mikä silmänkääntötemppu sitten oikeuttaa toiminnan, jonka seuraukset ovat vähintäinkin epäoikeudenmukaisia.
Tällaiset väitteet ovat sisäisesti ristiriitaisia ja epäselviä, koska niissä on jätetty ekspikoimatta premisseihin sisältyviä implikaatioita [ikäänkuin se sopimuspaperiin hyvin pienellä painettu teksti, jota ei huomata lukea ja joka kuitenkin muuttaa koko sopimuksen luonteen].
Argumentti-virheenä tämä tunnetaan nimellä begging the question tai hieman rajatummin contradictio in adjecto.
Mutta tällaisia voi toki esittää vakavalla naamalla niin käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen [analyyttinen naturalisti-nihilisti par excellence] kuin joku itsensä pyhitykseen pyrkivä kalvinisti-buddhalainen 'elitisti-altruisti' Pohjanmaalta.
Edellisestä herää kuitenkin väistämättä [ja yhä uudestaan] inhonsekainen kysymys: miten kukaan ikinä voisi neuvotella vakavasti teidän kaltaistenne 'nihilististen altruistien' kanssa, koska olette valmiita reaalipolitiikan nimissä aiheuttamaan epäsuorasti vaikka miljoonien ihmisten kärsimyksen, kunhan vain markkinat toimivat.
Sillä vapaitten markkinoitten eli kysynnän ja tarjonnan perimmäisen amoraalisuuden hyväksyminen ontologisen ihmiskäsityksen [se, mikä/mitä ihminen todella on] perustaksi merkitsee väistämättä globaalin kulttuurisen holocaustin [halpatyövoiman käytön ja teknokraattis-teknologisen yhdenmukaistamisen eli viihde-pornoistuvan kulutuksen] hiljaista hyväksymistä - jopa YK:n päätöksillä.
Ja kun tämä kerran on [evoluutiomme] totuus, niin se meidän vain pitää hyväksyä - miellytti sitten tai ei.
...
Mutta kun ei hyväksytä. Jatketaan vastustamista, olipa se sitten miten järjetöntä tahansa 'viimeisten ihmisten' mukavuudenhaluisen ylivoiman edessä. Otetaan sirkkeli kouraan ja aletaan sahata kapitalistia kappaleiksi - pala palalta. Ja turha on koronkiskurin kirkua, sillä 'elämän ja argumentin totuus pysyy, vaikkei se miellytä'.
Olet IM laskelmoiva kapitalisti-charlatan, jonka motiiveja voi lukea kuin avointa kirjaa. Toki ymmärrän niitä, mutta en sitä, että julistat niitä amoraalisina totuuksina, jotka juuri amoraalisuutensa vuoksi[?!] ovat legitiimejä - toisin sanoen niillä on kuin onkin moraalista arvoa kapitalistille [hyvästi siis Humen laki - jälleen kerran].
Toisin sanoen - olet kuin oletkin heikko juuri siinä, missä yrität todistaa ylivertaisen osaamisesi: argumentoinnissa.
Haluaisin lähettää suuresti kunnioittamalleni eversti Gaddafille fanipostia. Mitenköhän pitäisi lähteä liikkeelle?
Rauno, hanki huumorintaju.
Sinulle ilmeisesti sellainen asia kuin sarkasmi on tuntematon käsite...?
Sammalkieli on tunnustautunut kulttuurirelativistiksi. Tuo edellinen kommentti osoitti, miten kulttuurirelativismi johtaa väistämättä umpikujaan.
Eli joko kaikki kulttuurit todellakin ovat samanarvoisia ja niillä on erilaiset ihmiskäsitykset, jolloin mitään objektiivista ihmisarvoa ei ole olemassakaan ja ihmisten teurastaminen muussa kuin havainnoitsijan omassa kulttuuripiirissä on kertakaikkisen yhdentekevä asia. Tai sitten on olemassa objektiivinen ihmisarvo, jolloin eri kulttuurit voidaan asettaa paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka hyvin tämä ihmisarvo täyttyy kyseisissä kulttuureissa. Tällöin kulttuurirelativismi on inherentisti väärässä.
Jos kulttuurirelativismi pitää paikkaansa, tällöin länsimailla ei ole mitään moraalista velvollisuutta eikä oikeastaan oikeuttakaan puuttua diktatuurien sisäisiin asioihin. Tällöin myös Niccolò Machiavelli oli oikeassa.
Mutta jos kulttuurirelativismi ei pidä paikkaansa, länsimailla on oikeus ja oikeastaan velvollisuuskin puuttua asiaan enemmän verenvuodatuksen estämiseksi.
Oliko holokausti pelkkä Saksan sisäinen asia? Kulttuurirelativismin valossa oli. Mutta tällöin ei ole olemassa myöskään oikeaa eikä väärää.
Kirjoitat: Kutsut tällaista käytäntöä reaalipolitiikaksi ilman moraalia ja tuosta vain tuhansien kuolema muuttuukin oikeutetuksi markkinoiden toimivuuden nimissä.
Ikäänkuin jonkin teon nimittäminen amoraaliseksi poistaisi siihen kytkeytyvän moraalisen aspektin, mikä silmänkääntötemppu sitten oikeuttaa toiminnan, jonka seuraukset ovat vähintäinkin epäoikeudenmukaisia.
Filosofina olet varmasti tutustunut myös valtiotieteeseen ja poliittisiin filosofioihin, ja olet varmasti tutustunut myös Machiavelliin. Ja juurikin Machiavelli opettaa täsmälleen tuolla tavoin. Reaalipolitiikka ei tunne käsitteitä "oikea" ja "väärä" eikä "hyvä" ja "paha". Se tuntee vain tekoja ilman sen syvempää moraalisisältöä, ja se tuntee menestyksen ja takaiskut. Ja siinä todellakin kaikki on sallittua - reaalipolitiikka on hyvän ja pahan tuolla puolen, aivan kuten tertiäärikuppa.
Kulttuurirelativismin viitekehyksessä kysymys oikeudenmukaisuudesta on moot point. Se on tyhjä lause ilman sisältöä, ja se, mikä on oikeudenmukaista, on täysin kulttuurisidonnaista. Jos kulttuurirelativistisessa viitekehyksessä kaksi eri oikeuskäsitystä joutuvat konfliktiin, se mikä on oikeaa ja mikä on väärää ratkaistaan fyysisellä väkivallalla.
Summa summarum: oikeus on vain heikkojen vikinää. Kulttuurirelativismissa ainoa oikeus on vahvemman oikeus.
Tuo viimeinen lause oli tietenkin parodia Stalinin toteamuksesta, jonka mukaan yhden ihmisen kuolema on tragedia mutta miljoonan tilastomerkintä - mutta siirrettynä kulttuurirelativismin viitekehykseen.
Edellisestä herää kuitenkin väistämättä [ja yhä uudestaan] inhonsekainen kysymys: miten kukaan ikinä voisi neuvotella vakavasti teidän kaltaistenne 'nihilististen altruistien' kanssa, koska olette valmiita reaalipolitiikan nimissä aiheuttamaan epäsuorasti vaikka miljoonien ihmisten kärsimyksen, kunhan vain markkinat toimivat.
Kulttuurirelativismin viitekehyksessä meillä ei ole kertakaikkiaan mitään oikeutta estää miljoonien ihmisten kärsimystä - se kuuluu heidän kulttuuriinsa, ja se on yhtä hyvä kuin meidänkin eikä meillä ole mitään oikeutta puuttua vieraisiin kulttuureihin niiltäosin, minkä itse koemme vääryydeksi ja pahuudeksi, koska se olisi kulttuuri-imperialismia.
Kulttuurirelativistista rautalankaa: jos kulttuuri X haluaa kaasuttaa hengiltä miljoona juutalaista, meillä ei kulttuurirelativistisessa viitekehyksessä ole mitään oikeutta puuttua siihen - se on kulttuurin X sisäinen asia. Voimme vain esittää syvän paheksuntamme ja närkästyksemme asiasta. Jos yritämme estää kulttuuria X murhaamasta miljoonaa juutalaista, se on kulttuuri-imperialismia. Kaikki kulttuurit ovat tässä viitekehyksessä yhtä hyviä ja ihmisten murhaaminen on kyseisessä kulttuurissa moraalisesti yhtä hyvä asia kuin meidän kulttuurissamme heidän pelastamisensa murhatuksi tulemiselta. Ihmishengellä ei ole kulttuurirelativismin viitekehyksessä mitään inherenttiä, objektiivista arvoa.
Ergo: jos pidät tätä päättelyketjua pöyristyttävänä, moraalittomana, brutaalina ja vääränä, sinun on hylättävä kulttuurirelativismi. Silloin joudutaan väistämättä uuden dilemman eteen: on olemassa parempia ja huonompia kulttuureja ja on olemassa oikeus ja vääryys.
Kulttuurirelativismin piirissä pätee myös argumentti pecunia non olet. Kaupankäynti on ainoa ei-kulttuuri-imperialistinen ihmistenvälisen kanssakäymisen muoto. Voimmehan toki olla käymättä kauppaa ja jättää nuo diktatuurit lillimään omaan liemeensä. Yleensä tällöin asiat menevät huonoista entistä huonommiksi. Mutta kulttuurirelativismin viitekehyksessä meidän oikeutemme on käydä kauppaa mitenkään puuttumatta kauppakumppanimme sisäisiin asioihin.
Sillä vapaitten markkinoitten eli kysynnän ja tarjonnan perimmäisen amoraalisuuden hyväksyminen ontologisen ihmiskäsityksen [se, mikä/mitä ihminen todella on] perustaksi merkitsee väistämättä globaalin kulttuurisen holocaustin [halpatyövoiman käytön ja teknokraattis-teknologisen yhdenmukaistamisen eli viihde-pornoistuvan kulutuksen] hiljaista hyväksymistä - jopa YK:n päätöksillä.
Elämä on sellaista. Hajoa siihen. Tuo on suora seuraus kulttuurirelativismista.
Tai sitten sinun (ja Sammalkielen) on yksinkertaisesti pakko hylätä kulttuurirelativismi, otettava lusikka kauniiseen käteen ja lähdettävä siitä, että on olemassa objektiivinen, ihmisestä riippumaton etiikka ja on olemassa objektiivinen oikea ja väärä ja on olemassa huonompia ja parempia kulttuureja. Ja että oikeus ei saa väistyä vääryyden tieltä.
Mutta kulttuurirelativsmi ikävä kyllä on paradigma.
Sarkasmisi osuu sinuun itseesi. Etkö tajua?
Sinäkö siis edustat objektiivista moraalia. Älä unta näe. Olet täysin pihalla. Et ole näköjään ymmärtänyt olennaisinta siitä, mitä kirjoitin.
Kaksinaismoraali ei ole moraalia vaan pahuutta, ja juuri sinä edustat kaksinaismoraalia esimerkillisimmillään.
Mitä kulttuurirelativismiin tulee, niin valitsen mieluummin sen kuin kulttuuri-fasismin [kapitalismin].
Jos lähdetään substantivistiseen puoleen, niin sekä islam että kristinusko tuomitsevat tappamisen yksiselitteisesti. Joten kulttuurirelativistikin voi vastustaa kansalaisiaan syyttä suotta tappavia arabidiktaattoreja.
Nyt on kysymys kuitenkin siitä, että on sellaisia tyyppejä kuin Saddam ja on sellaisia tyyppejä kuin Gaddafi, ja että näitä ei voi mitenkään laittaa samaan kategoriaan. Saddam oli ehkä tyranni, mutta Gaddafi ei ole.
Gaddafi on myös kv-politiikassa ollut harvinaisen jämpi äijä, joten jo sen vuoksi hänelle pitäisi myöntää Nobelin rauhanpalkinto - mutta en usko että noin rehti ja jämpi mies suostuisi ottamaan tuollaista paskahuussin tuotetta edes vastaan.
Sinä, kun yrität selittää mistä on kyse, et tiedä mistään juuri mitään. Kuvittelet vain. Olet tyypillinen intellektuelli-idiootti joka kurkkii lipastonlaatikosta että "mitähän maailmalla tänään tapahtuu?"
Kaikki, myös ne jotka ovat samaa mieltä kuin Sinä, olisivat onnellisia ettet kommentoisi tapahtumia tämän enempää.
Painu vittuun anonymous [kirjoitti intellektuelli].
Voisitko Rauno [voidaan kai sinutella jo] ottaa kantaa esittämääni tosiasiaväitteeseen:
1. Libyalaisilla on hyvä olla.
Ja tästä johtamaani normatiiviseen väitteeseen:
2. Kapina ei ole oikeutettu.
[Viitteenä on siis tämä kuva:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5d/UN_Human_Development_Report_2010_1.PNG]
En puolustanut Tunisian tai Egyptin diktaattoreja [tyranneja]. Mutta Gaddafia puolustan [täällä Blogistanin valtakunnassa], koska kyseessä on oikeasti hyvä valtiomies.
1. Kartat ovat pelkkää petosta, mutta petoksessa on totuuden siemen.
2. Voisin lyödä nimimerkki Valkean kanssa kympistä vetoa, että kymmenen vuoden kuluttua libyalaisilla on ankeammat ajat kuin nyt - jollen sitten tietäisi sitä, että porvaristo kykenee aina runkkaamaan tilastoja sellaisiksi, ettei hätää ja kärsimystä ole.
[Samaan saattaa toki pystyä "everstikin", joten ammun nyt tavallaan omaan nilkkaani.]
1
Vastaus molempiin väitteisiisi/kysymyksiisi on toistaiseksi varma 'en tiedä'.
Sinun täytyy SK pitää mielessäsi, että minä en ole kommunismin tai ylipäätään minkäänlaisen diktatuurin ihailija käytännössä [teoriassa kylläkin, mutta se on jo paljon komplisoidumpi juttu].
Mikäli olisin, niin anarkistiset satiirini osuisivat lähes kuolettavasti omaan itseeni.
2
Tiesin toki, että Libya on kehittyneempi valtio kuin naapurinsa, mutta silti kartta oli melko yllättävä, kun ajattelee, mitä länsimaiset tiedotusvälineet [varsinkin USA - tuo 'musta läiskä'] ovat toitottaneet Libyasta näinä aikoina.
Mutta niin tärkeää on liberaali-demokratian [tosiasiallisesti kulttuuria korruptoiva ja rappeuttava] vapaus-kapitalismi lännelle, että se mieluummin tuhoaa Gaddaffin, jotta pääsisi tekemään joustavammilla ehdoilla [mikä on kusetusta] kauppaa Libyan kanssa, kuin sietää peräti hankalaa neuvottelijaa, joka kyllä ymmärtää sekä megayritysten maahan päästämisen vaarat että edut Libyalle ja omalle hallinnolleen.
Näin itsepäisen pelurin kanssa länsi ei pääse niskan päälle abstraktin rahan vallan avulla, joten syytökset yksinvaltiudesta ovat suurimmaksi osaksi pelkkää kaksinaismoralistista sanahelinää.
Sillä mitä on USA muuta kuin uusi Rooman valtakunta - joka paikkaan itsensä tunkemassa oleva poliisi-kapitalistinen valtio, joka on tehnyt vapaasta markkinataloudesta kultturisen holocaustin legitimoidun välineen?
1
Sorry. Ehdit muutamaa sekuntia minua aiemmin kommentoimaan, joten korjattu vastaukseni kysymyksiisi tuli nyt sinun vastauskommenttisi jälkeen.
[Pyrin perfektionismiin tekstin rakenteellisen muodon, tyylin ja sanallisen ilmaisun suhteen [ellen sitten ole väsyneenä huolimaton ;\], joten epäröimättä hetkeäkään uhrasin kommentti-järjestyksen viimeisimmän eli vain yhden sanan muutoksen takia ;\].
2
Mitä kommenttiisi tulee, niin tällä kertaa voin olla jotakuinkin samaa mieltä, vaikka jopa suhteellisen oikein ennakoitu tulevaisuus on aina yllättävä, kuten juuri Pohjois-Afrikan tapahtumat ovat osoittaneet.
Veikkaan, että myös Zizek on samoilla linjoilla ennusteittesi kanssa.
Muistakaamme vain, mitä USA:n väliintulo sai aikaan Afganistanissa ja Irakissa: sisällisodan ja uskonnollisen fundamentalismin nousun.
Kumpikin maa on lähes raunioina verrattuna aikaan ennen lännen ja etenkin maailmanpoliisin öljybis - anteeksi demokratian ja humanismin puolesta tekemiä 'parantavia' rauhaanpakottamis-iskuja.
En minä tietenkään Libyaa tänne halua. Siellä kun on kielletty sekä olut että Veikkauksen pelit.
Kerta kaikkiaan pätevä perustelu. Paljon uskottavampi kuin Ironmistressin paranoidiset uhkakuvat.
Ai niin. Mä en kyllä veikkaa enkä edes lottoa, mutta viinaa pitää toistaiseksi saada lähes välttämättä kaksi kertaa kuukaudessa [litran pullo Sisua ja kaksi Valdemaria/kerta ;\].
Joisit olutta.
Olut ei mene päähäni. Tulen ainoastaan vihaiseksi [siitäkin ;\], jos juon enemmän kuin 4-5 pulloa.
Pitää nyt kuitenkin tunnustaa, että olen viime aikoina ostanut krapulalääkkeeksi pari kpl uutta 1:n litran tölkki-Karhua.
Se on vähän kalliimpi pakkaus kolmeen pikku tölkkiin verrattuna, mutta kätevämpi.
Dokaamis-tarkoituksiin keskari on kuitenkin jotakuinkin myrkyllistä meikäläiselle, jonka viinansietokyky vaatii litran kirkasta, eikä sekään ihan riitä.
Pitäis kuitenkin jo alkaa hellittää. Kuuttakymppiä lähestyttäessä kunto ei ole enää rautaa eikä krapula-väsymyksestä palautuminen läheskään yhtä nopeaa kuin vielä 30:nä.
Ilmeisesti olen suurkuluttaja kertamäärien massiivisuuden vuoksi, mutta en kuten sanottu mikään jatkuvasti lipittävä rapajuoppo.
Jos lähdetään substantivistiseen puoleen, niin sekä islam että kristinusko tuomitsevat tappamisen yksiselitteisesti.
Eivät tuomitse.
Joten kulttuurirelativistikin voi vastustaa kansalaisiaan syyttä suotta tappavia arabidiktaattoreja.
Millä perusteilla?
Nyt on kysymys kuitenkin siitä, että on sellaisia tyyppejä kuin Saddam ja on sellaisia tyyppejä kuin Gaddafi, ja että näitä ei voi mitenkään laittaa samaan kategoriaan.
Kyllä voidaan. Molemmat ovat vastenmielisiä tyranneja ja suuruudenhulluja sekopäitä.
Saddam oli ehkä tyranni, mutta Gaddafi ei ole.
Wikipedia on kyllä toista mieltä.
Gaddafi on myös kv-politiikassa ollut harvinaisen jämpti äijä
Niin olivat Adolf Hitler ja Josif Stalinkin. Och vadå?
Pelkkä jämptiys ei tee kenestäkään ihmisestä fiksua saati hyvää. Aikaansaannokset tekevät, ja Gaffafin kädet ovat veressä.
"Eivät tuomitse. "
Sanavalinta oli väärä. Tarkoitin murhaamista. Sen kristinusko ja islam tuomitsevat yksiselitteisesti. Ihmishenki on arvokas molemmissa uskonnoissa.
"Millä perusteilla?"
Koska arabikulttuurissakaan alamaisten lahtaaminen ei ole hyväksyttyä, kulttuurirelativistisesta positiosta käsin voidaan tuomita Saddamin teot. Sen sijaan atsteekkien ihmisuhreja tai intiaanien heimosotia ei voida tuomita. Got the point?
"Kyllä voidaan. Molemmat ovat vastenmielisiä tyranneja ja suuruudenhulluja sekopäitä."
Libyalaisilla menee kuitenkin paremmin kuin naapurimaiden asukkailla. Kansan hyvinvointi on ratkaisevan tärkeä mittari, kun pohditaan hallitsijan laatua. Gaddafi tulee jäämään historiaan nimenomaan hyvänä hallitsijana.
"Wikipedia on kyllä toista mieltä."
Myönnän että Gaddafin uralle mahtuu kaikenlaista. Mutta mitä sitten? Kokonaisuus ratkaisee.
"Aikaansaannokset tekevät, ja Gaffafin kädet ovat veressä."
Libyalaiset ovat Afrikan hyvinvoivin kansa. Kapina Gaddafia vastaan on täysin epälegitiimi.
Se on vähän kalliimpi pakkaus kolmeen pikku tölkkiin verrattuna, mutta kätevämpi.
Eikös se ehdi väljähtää ja lämmetä siinä kun sitä juo?
Sanavalinta oli väärä. Tarkoitin murhaamista. Sen kristinusko ja islam tuomitsevat yksiselitteisesti.
Eivät tuomitse. Murhaaminen on täysin sallittua silloin, kunhan murhaajana on vallanpitäjä ja hänellä on legitimiteetti takanaan.
Koska arabikulttuurissakaan alamaisten lahtaaminen ei ole hyväksyttyä,
Kyllä on. Se on maan tapa.
Saddamin teot. Sen sijaan atsteekkien ihmisuhreja tai intiaanien heimosotia ei voida tuomita. Got the point?
Nope.
Pelkkä legitimiteetti tai maan tapa ei milloinkaan voi olla moraalin pohja eikä näillä perustein todeta, että "mikä maan tapa on, se laki, oikeus ja hyvyys on". Muussa tapauksessa emme mitenkään voi tuomita holocaustiakaan - se oli pelkkä Saksan sisäinen asia.
Ja kuten jo todettu, kulttuurirelativismi johtaa väistämättä tilaan, jossa ainoa oikeus on väkivallan oikeus ja jossa ei voidan määritellä mitään normeja. Se on maailma, jossa Rauno ei haluaisi elää ;-)
Sillä kulttuurirelativismi johtaa väistämättä tilaan, jossa yhden ihmisen (varsinkin länsimaisen) silpominen on rikos, mutta miljoonan silpominen vain silkkaa kulttuuria. Ja sitä vastaan Rauno ottikin jo voimakkaasti kantaa.
Libyalaisilla menee kuitenkin paremmin kuin naapurimaiden asukkailla. Kansan hyvinvointi on ratkaisevan tärkeä mittari, kun pohditaan hallitsijan laatua.
Siinä tapauksessa Adolf Hitler oli vallan mainio hallitsija. Saksan kansan hyvnvointi oli maailman huippuluokkaa sotaa edeltäneinä vuosina ja vielä pitkälle vuoteen 1943 ennen liittoutuneiden laajamittaista pommitusoffensiivia.
Ergo: kansan hyvinvointia ei voida pitää yksinomaisena mittarina pohdittaessa hallitsijan laatua.
Myönnän että Gaddafin uralle mahtuu kaikenlaista. Mutta mitä sitten? Kokonaisuus ratkaisee.
Siinä tapauksessa Adolf Hitler oli kerrassaan huippuhallitsija. Puhumattakaan Etelä-Afrikan apartheid-hallinnosta.
Ergo: kokonaisuutta ei voida pitää yksinomaisena mittarina keskusteltaessa hallitsijan laadusta.
Libyalaiset ovat Afrikan hyvinvoivin kansa.
Niillä liksatkin on paremmat kuin Afrikassa keskimäärin, voitko väittää että apartheid ois väärin?
Kapina Gaddafia vastaan on täysin epälegitiimi.
Oliko attentaatti Hitleriä vastaan 20.6. 1944 epälegitiimi?
Sarkasmisi osuu sinuun itseesi. Etkö tajua?
Nietu.
Sinäkö siis edustat objektiivista moraalia.
Ei ruukinmatruuna niin ole väittänytkään. Mutta hän ei myöskään ole väittänyt, etteikö sellaista olisi.
Kaksinaismoraali ei ole moraalia vaan pahuutta, ja juuri sinä edustat kaksinaismoraalia esimerkillisimmillään.
Perustele.
Mitä kaksinaismoraaliin tulee, niin se on kulttuurirelativistisessa viitekehyksessä täysin validi lähestymiskanta. Yhden kulttuurin edustajiin sovelletaan yhtä moraalia ja toisen kulttuurin edustajiin toista. Niin se käy. Kulttuurirelativistinen viitekehys ei tunne käsitettä "pahuus" - se on tällöin pelkkä mielipidekysymys, ja jokaisella on omansa.
Mitä kulttuurirelativismiin tulee, niin valitsen mieluummin sen kuin kulttuuri-fasismin [kapitalismin].
Herra on hyvä ja valitsee vain. Kahdesta pahasta valitaan se pienemmän riesan tie.
'Eikös se ehdi väljähtää ja lämmetä siinä kun sitä juo?'
Ei se 23 sekunnissa ehdi väljähtyä.
Ei se 23 sekunnissa ehdi väljähtyä.
Minä juon yhtä olutta puolesta tunnista tuntiin.
'Minä juon yhtä olutta puolesta tunnista tuntiin.'
Tunnin?! Sehän on sama vaikka vettä jois - noin humaltumisen kannalta.
Mutta nyt ymmärrän toki paremmin eri oluisiin liittyviä makuhuomautuksiasi.
Et näin ollen vaikuta kovin humalahakuiselta, mikä on hyvä ennuste juoppouden kannalta siinä mielessä, että alkoholilla on sinulle enmmän sosiaalista arvoa kuin esim. minulle, joka olen juonut sitä heti ensimmäisestä kunnon kännistä lähtien [vasta 17-18-vuotiaana] kuin huumetta ahistukseen, jännitykseen tai muuten vaan elämäntuskaan - ja sellainen jos mikä on huono ennuste alkoholismin kannalta.
Toisaalta - olet sellainen [tuleva? ;\] juoppo, joka nappailee päivittäin kohtuudella ja saa maksakirroosin 50:een ikävuoteen mennessä.
Maksalle pitäisi jäädä aina vähintäin pari päivää palautumisaikaa edellisestä juomisesta - riippuen tietenkin siitä, miten paljon on juonut. Pari kolme kaljaa päivässä ei ole vielä riski.
Kirjoitan asiantuntijana - siis alkoholin pitkäaikaisena suurkuluttajana [tosin juomiskertojen suhteen/kk kohtuullisesti dokaavana kuten edeltä ilmi käy] että mm. 5 vuotta katkaisuhoito-osastolla työskennelleenä.
Siihen sitten pari vuotta muuta päihdehuoltoa ja lähes 20 vuotta varsinaista mielisairaalatyötä niin a vot. - Kyllä hullut ja juopot tunnetaan - sekä teoriassa että käytännössä.
Silti mielenterveysala tuotti minulle karvaan pettymyksen. Suurin osa psykologian teorioista ja käytännöistä on hyvää tarkoittavaa huuhaata.
Mutta emmehän me toki [mikä on yhtäaikaa onni ja onnettomuus] tiedä sitä, 'mitä/mikä ihminen on', jotta vosimme parantaa hänet ikäänkuin laadullisesti oikean alkuperänsä tai tarkoituksensa kaltaiseksi.
Tietämättömyys laadullisesta olemuksestamme on yksi suuri syy siihen, miksi ja mihin uskontoja tarvitaan.
'Määrällinen parantaminen' sen sijaan onnistuu melkein aina, ellei tauti ole kuolemaksi. Kunhan vain kuntoudumme työkelpoisiksi, hyviksi kuluttajiksi, niin se riittää tässä kapitalistisessa maailmassa.
Se ei ole paljon vaadittu - ei todellakaan - kuten ei juuri mikään [paitsi uusimpien vempainten käyttöohjeen ymmärtäminen] tässä luonnontieteellisen vallankumouksen maailmassa, jossa kaikki tulee tiivistymään yhteen ainoaan, ihmispäähän asennettavaan elektrodiin, joka toimii GPS:n tavoin - päätöksiämme ohjaten.
Insinööritieteen loistavana huipennuksena kyseinen elektrodi tulee olemaan ihmisen ja/eli kaikkien ihmisen mielen 'häiriöiden' loppu. - Sillä ihmisen luovuus on olennaisesti eräänlainen häiriötila, jonka täydellinen tiede ja teknologia lopullisesti parantaa kumoten samalla ihmisen luovan 'diversiteetin'.
PS.
Kapitalismi ylipäätään on kulttuuri, jossa kaksinais-moralistiset pelurit [esimerkkinä pokeri] kusettavat tyhmempiään [ei-pokerinaamoja] ottamaan liikaa tai liian vähän riskejä ja kuluttamaan kuin viimeistä päivää.
Maksa toipuu aika rankastakin viinanotosta parissa viikossa jollei kirroosi ole jo ehtinyt iskeä. Se kuitenkin vaatisi vuosien työn, kirroosi meinaan.
Kaljasiepolle vain rasvamaksa on varma. Se lienee jo muodostumassa. Paino on noussut vuodessa 10 kiloa. Eukko huomauttelee asiasta toisinaan, enimmäkseen sillai näennäisen hyväntahtoisesti.
Juon siis humalahakuisesti - mutta erityisesti silloin, kun juon sosiaalisesti. Tässä on näennäinen paradoksi. Mutta olen selvinpäin oikeastaan hirveän ujo ja estynyt ihminen. Yksikseni sitten tissuttelen, välillä kellon ympäri.
Tasoittaviin olen sortunut laajemmassa mitassa vasta tänä vuonna, mutta siitä rappiosta yritän taistella irti.
Join itsekin ensimmäiset kännini 17-vuotiaana. Seuraavat vasta lähes vuotta myöhemmin. Sen jälkeen onkin sitten maistunut. Humalassa vain on niin hauska olla.
Tunsin itseni petetyksi, kun vanha juomaveikkoni Janne H. pari vuotta sitten otti ja raitistui. Alkoi käymään salilla ja naureskelemaan niille hölmöille jotka räkälöissä istuskelevat.
Itse en päässyt oluenmakuun ihan heti. Join parikymppiseksi asti mieluummin siideriä. Halusin kuitenkin jo nuorempana oppia pitämään oluesta. No, nyt se sitten lopulta ihan oikeasti maistuu, mutta en tiedä onko tämäkään hyvä. Ostin tosiaan viikonlopuksi 10 tölkkiä Lidlin Finkbräu -pilsneriä (2,8%) - ihan vain "maun takia".
Välineellinen ehdollistuminen. Juoppo ja kaljaveikko on kuin koira. Mallaskukko laulaa mutta minkäs teet.
Post a Comment