Aloitan sarjan, joka esittelee naisia, joiden kasvot ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen. - Niitä kasvoja, jotka olen bongannut pornovideosaiteilta, en kuitenkaan aio 'kaksinaismoralistisista' [;\] syistä linkittää [softimpaa kamaa kylläkin] kuten en tätäkään varsin sielukkaalla tavalla sympaattista ilmettä.
Tämä hiukan äidillisesti ja odottavasti katsova [syistä, joita lukijalle ei kerrota ;\] - älykkään ja ihastuttavan näköinen Lady jos kuka on irstaan pornoaikamme ilmetty 'Muna Lisa' .
[Lat. huom./ 'Komaan hei Rane - seksihän on paitsi luonnollista myös ihanaa, naiset suurimman ilon ja luovuuden lähde ja sillä tavoin ainakin heteromiehelle elämän tarkoitus?!' - - Hmm. - Niinpä varmaan, mutta ilman muuta naiset ovat myös kaikkein suurimman eripuran ja riidan lähde jo senkin vuoksi, että miehet kilpailevat heistä. - Pahimmillaan naisen oma luonto on kaikesta rakastavuudestaan huolimatta käsittämättömän oikuttelun, tosikkomaisen nalkuttamisen, petoksen, mustasukkaisuuden eli tiivistäen: verenhimoisen ressentimenttisyyden [kaunaisuuden] syvin ja pimein alho...].
*
[Kielimafia teki korjauksia ja lisäyksiä tekstiin - viimeksi klo: 22.30]
*
http://www.youtube.com/watch?v=nB7jr40AlXo
J Karjalainen - Hän
*
Hän, sai mut uskomaan, hän,
sai mut toivomaan, hän,
ja vielä enemmän
Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän
Hän, hyvä haltiatar, hän,
yön kuningatar, hän,
on enää nimi iskelmän
Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän
Tunnen saman ikävän,
kun poissa on hän
Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän
Hän, taas kitarani viritän
Ja kuulen tutun helinän,
kuin luonani ois hän
3 comments:
Niin, olisi ollut niin hirvittävän paljon, niin hirvittävän tärkeää, niin hirvittävän syvältä sanottavaa joka sai valua hiekkaan, kostua, haihtua, poistua ja surkastua. Olisi ollut Jumalan taivas, luonnon meret, metsien syvyys ja vuorten kaiku kerrottavana. Olisi ollut taivaankaari, sateenkaari ja elämänkaari - näitä kaikkia tärkeämpi asia, joka ei voitu kommunikoida kellekään. Olisi ollut sydämen suru, vatsanpolte, kädenvapina ja hengenpysähdys samaan aikaan jos olisi saanut sanoa sen minkä elämää tärkeämpänä olisi pitänyt saada sanoa. Ei saanut sanoa. Ei voinut kommunikoida. Olivat sekä vasemmalta että oikealta edessä, esteenä, ivana ja syyttävänä. Kaikin voimin heille se mikä elämänvoimalla minulle yritimme vuorostaan ja ristiin. Heille kuoleman destruktio ja minulle elämän konstruktio. Heille ryhmäseksi ja minulle selibaatti.
Kun naista estetään, hänelle nauretaan, häntä uhataan, häntä seurataan, hänen tekemistä raportoidaan, hänen kirjeet julkaistaan, hänen toiveet murskataan, hänen halua vähätellään, hänen tarpeensa sivutetaan, hänen elämänsä työ romutetaan, hänen toistuvia avunpyyntöjä vähätellään hän varmasti lopulta on sitä, mitä sanot.
En tiedä onko, en tunne enää ketään joka voisi kertoa miten pohditaan missäkin piireissä. En enää tiedä onko ketään enää olemassa vai onko elämä vain paha uni.
hg
Joskus nuorena ajattelin, että elämä on edessä.
Joskus vähän vanhempana ajattelin, että ei voi saada kaikkea.
Joskus vähän vielä vanhempana ymmärsin, että saa olla kiitollinen, että edes on koti.
Joskus vähän vielä vanhempana ymmärsin, ettei ole ihmisoikeutta mutta pitää esittää, että elämässä on kaikki kohdallaan.
Joskus niihin samoihin aikoihin ymmärsin, ettei ole hyvä kertoa kellekään että pelkää jokainen päivä ja yö
mutta ei todellakaan kannata siitä mitään sanoa
Joskus niihin samoihin aikoihin oli mennyt sanomaan ja se aiheutti vain lisää pahaa ja vihaa ja nämä käänsivät vihansa uudeksi pahaksi joka kohdistui minuun ja aiheutti lisää ongelmia ja uusia vihamiehiä
Joskus vähän vanhempana tajusin, ettei ole olemassa omaa elämää: saa olla kiitollinen jos osaa pitää suunsa kiinni ja palvella muita, mieluummin heti ja täydellisesti ja täysin ilman palkkaa loppuelämänsä
Joskus tuli mieleen, että olisi ehkä ollut ihannetila syntyä islamin maihin naisena, oli sentään suojassa
ja naista pidettiin naisena, kauniina, haluttavana ja omana rakkaana
Joskus tuli mieleen, että ne, joilla on oikeus kääntää valheet totuudeksi ja totuudet valheeksi ovat niin voimakkaita, ettei kannata sanoa mitään jos tuntee totuuden.
Joskus, ehkä eilen, tajusin, että he halusivat vain lypsiä loputkin omaksi kirjaksi (tai tuhat kirjaa) ja minun rooli oli tyhjentää naisen sielu kuten tyhjentävät kalojen mädit
Nyt olen tyhjä.
Nyt olen joskus elävä, harvemmin tunnen eläväni.
Nyt osaan näytellä oikeaa, koska en elä enää.
Olen nyt perillä: nyt voivat kirjata, että on oppinut.
hg
Post a Comment