July 15, 2010

Magiasta Totuuspuheeseen ja takaisin eli Cthulhun palvojan musta aukko

Kuvassa Takkiraudan käsitys ihmisen evoluution päämäärästä: Cthulhu syö meidät.

(Pieni tarkennus kielimafian rakennesemanttisen lauselogiikan pilkunviilaajille - klo: 23.35).

I
'Vain irrationaalisuus voi antaa meille jotain toivoa tässä täysin irrationaalisessa ja hullussa maailmassa (Ironmistress).'

Tämän 'tunnutustuksen' jälkeen krtitiikkini Takkirautaa kohtaan on oikeastaan päässyt päätepisteeseensä ja on siten muuttunut ikäänkuin tarpeettomaksi. Sillä miksi kritisoisin, jos Takkirauta tavallaan tekee sen pätevästi jo itse (mitä olen toki aina väittänyt!).

Takkiraudan Totuuspuheen ytimestä löytyy siis perimmäinen järjenvastaisuus kuin musta aukko, jonne kaikki teoriamme katoavat. Jäljelle jää vain tuo Metallirouvan kirjaimellisesti fantastinen ja kaamea Cthulhu.
...
Mutta ei nyt sentään ihan vielä lopeteta ja luovuteta. Pääsihän Joonaskin pois oman Cthulhunsa eli valaskalan sisältä. Valaskalan oksennus tarkoitti ja ennusti ihmisen voittoa kuolemasta Jeesuksessa:

Sillä nijncuin Jonas oli walascalan wadzas colme päiwä ja colme yötä/ nijn pitä myös ihmisen Pojan maan sydämes colme päiwä ja colme yötä oleman (Matteus 12:40).
*
Ja kun luemme Joonan 2 luvun niin meille selviää selvästi että Joona oli hukkunut. Eli vedet piirittivät Joonan sieluun asti eli Joona täyttyi vedestä ja kaisla kietoutui Joonan päähän koska hän vajosi meren pohjaan vuorten juurelle asti eli Joona hukkui ja kuoli.

Kala nielaisi Joonan kun hän kuolleena makasi merenpohjassa ja Joonan sielu oli tuonelassa jossa Joona huusi Herran apua. Jumala kuuli Joonan huudon tuonelasta eli kadotuksesta ja nosti Joonan haudasta eli tuonelasta pois kun joona oli siellä kolme päivää ja yötä ollut ja silloin kala oksensi Joonan pois.
*
2:1 Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä.
2:2 Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä
2:3 ja sanoi: "Minä huusin ahdistuksessani Herraa, ja hän vastasi minulle. Tuonelan kohdussa minä huusin apua, ja sinä kuulit minun ääneni.
2:4 Sinä syöksit minut syvyyteen, merten sydämeen, ja virta ympäröitsi minut, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi vyöryivät minun ylitseni.
2:5 Minä ajattelin: Olen karkoitettu pois sinun silmiesi edestä. Kuitenkin minä saan vielä katsella sinun pyhää temppeliäsi.
2:6 Vedet piirittivät minut aina sieluun asti, syvyys ympäröitsi minut, kaisla kietoutui päähäni.
2:7 Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti, maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti. Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta, Herra, minun Jumalani.
2:8 Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa, ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi, sinun pyhään temppeliisi.
2:9 Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa.
2:10 Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksen kaikuessa. Mitä olen luvannut, sen minä täytän. Herrassa on pelastus."
2:11 Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle.

II
Kommentti Ironmistressin kommenttiin päreessäni Propagandaa 2.

Mrs. Metallipäälle

Karman laki on joulupukista ja todistaa, että siihen uskova on siirtynyt absoluuttisen taikauskon piiriin - taikauskon, jolla voi todistaa mitä vain - taikauskon, joka voittaa itse mustekala Paulin ennustamistaidot.

Karman lakihan ei kerro meille mitään sen kausaliteetin aksiomaattisesta luonteesta ja kontekstista, jonka puitteissa ja jolla tekojamme arvioidaan. Ihan sama siis vaikka heittäisi lanttia. Ja tästä sattumasta/kohtalosta sitten tehdään joku laki [miten olisi moraaliprobabilismi (esim. mutatis mutandis Pascal) tai moraalinen onni (Bernard Williams)]?

Niinpä siis: jos kerran juutalaisten kansanmurhakin toteutti karman lakia, niin totta helvetissä tällainen ajttelutapa voi puoltaa myös yhteiskunnallisen vastuunsa Gehennaan kipannutta suurkapitalismia!

Ei mitään väliä. Karma kyllä sovittaa epäoikeudenmukaisuudet (ja sallii esim. 6 miljoonan juutalaisen rationaalisen ulkoistamisen). - Hyi helvetti, mitä fatalistista nihilismiä!

By the way - miten karman laki neuvoo suunnistamaan? Tarvitsetko enää edes karttaa?

Oletetaan, että sinut on pudotettu maastoon, jumalattoman laajaan maastoon, keskelle Sipirian taikaa. Mihin luotat silloin eniten? - Loistavaan suunnistustaitoosi ja saamaasi karttaan, joka antaa sinulle maaston koordinaatit, vai onko sinulla jokin suora, aina hiukan epäluotettavaa karttaa parempi, välitön yhteys maastoon, mikä yhteys/vaisto karman lain pätevyydellä johdattaa sinut väistämättä ja tarkasti 1000 kilometrin päässä sijaitsevan Omskin rautatieaseman nakkikioskille?

Karman lailla, hallusinaatiolla ja subjektiivisella ennakkoluulolla ei siis ole siis eroa. Matruunan logiikka sekoittaa keskenään triviaaleimman kuvailevan objektiivisuuden ja patologisimman fantastis-ideologisen subjektiivisuuden.

NÖF! sanon minä tuollaiselle fatalismille.

[Terveisiä vaan Mikis-hiirelle. Lapsi on terve, kun se leikkii. Kumma kun toi hoitotäti (Matruuna) ei osaa leikkiä. Mutta se onkin se pölhö tai pulhu (Cthulhu; lat. huom) - - eiku mikä se nyt oli - - hullu - - vai pylly. - Ihminen on ihmiselle pylly. Tosi on. Ja paras pylly voittaa vuoden Vitsan vitsaajineen ja vitsauksineen (nyt tarkkana lähiluvun kanssa)]
*
http://actuspurunen.blogspot.com/2010/07/propagandaa-2.html

III
Matruuna kysyi 'häneltä'än päreensä Sananen sananvapaudesta, osa X kommentissaan:

'[R]uukinmatruuna on monasti miettinyt, että jos jostakin joku valopää saisi päähänsä leikkiä Eugen Schaumania, niin mitä ruukinmatruuna tekisi? Toimisiko hän velvollisuusetiikan mukaisesti ja ilmoittaisi asiasta viranomaisille, vai olisiko hän pelkuri ja katsoisi muualle?'
*
Pitää toimia omantunnon mukaan - vaikka lakia vastaan. Näin ovat tehneet niin Buddha, Sokrates, Jeesus kuin ihan oikeatkin rikolliset (joilla ei ilmeisesti ole ollut omaatuntoa). - - Pitää 'vain' tietysti varautua siihen, että yhteiskunta tuomitsee sinut kuolemaan omantuntosi äänen mukaan toimisesta.

Jos tässä elämässä toimii aina pilkulleen joittenkin säädyllisyyskriteerien mukaan, niin silloin mikään aito vastarinta tai radikaalisti luova toiminta ei kuitenkaan ole mahdollista. Tämä logiikka ja tilanne pätee tietenkin sekä vasemmisto- että oikeistourputtajiin.
*
Kommenttini tarkoitus on myös huomauttaa, että Matruunan totuuspuhe ja hänen ponteva kriittisyytensä ovat joko a) sovittamattomassa (loogisessa ja psykologisessa) ristiriidassa keskenään, b) palvelevat jotain ideologis-poliittista tarkoitusta tai c) ovat hänen psykologisen problematiikkansa rationalisaatiota - siis positiivinen (järkeistäminen on yritys hallita affekteja) puolustusmekanismi ties mitä ahdistuksia vastaan - eikä siis pelkästään totuuspuheen oikeuttamassa kritiikissä esitettyjen pelkojen (jotka ovat Matruunalle sosiaalisia faktoja!?) rationaalista selitystä.

(Tietenkin ko. totuuden ja kritiikin dualismi sisällyttää Matruunalla kaikki nämä kolme aspektia. Halusin vain selvennyksen vuoksi luokitella dikotomian seuraukset.)

Mutta myös ja juuri tämän vuoksi hänen 'päivittelynsä' vaikuttavat minusta kovin tekopyhiltä.

Kirjoita Matruuna kerrankin ihan suoraan, niinkuin omatuntosi sanoo - jos sinulla sellainen on, äläkä aina mene 'totuuspuheen' taakse tekemään kritiikistäsi - ei suinkaan oikeutetumpaa vaan psykologisesti epäillyttävämpää!

Sillä se, joka loputtomiin perustelee 'totuuspuheella' omaa kritiikkiään esim. islamia kohtaan, tuleekin lopulta paljastaneeksi juuri sen, minkä hän tosiasioillaan pyrkii tekemään tyhjäksi tai - toisesta perspektiivistä katsoessamme - minkä hän pyrkii samalla suoriin faktoihin vedoten epäsuorasti oikeuttamaan eli (affektiivisen) kritiikkinsä  kytkeytymisen omaan psyykkiseen dynamiikkaansa, jota ei voi perustella ja ymmärtää  symbolisessa rekisterissä (totuuspuheena) vaan myös imaginaarisen rekisterin torjuntafantasiana.

Jo pelkästään tämän takia pidän James Hirvisaarta oman mielipiteen ilmaisussaan jopa rehellisempänä ihmisenä kuin Matruunaa - vaikka en Hirvisaaren linjoilla olekaan - en ainakaan ainakaan ohjelmallisesti, koska periaatteenani on ajatella ja muodostaa mielipiteeni ihmisistä tapauskohtaisesti - singulaarisuuksina kuten Alain Badiou sanoisi.
*
http://takkirauta.blogspot.com/2010/07/sananen-sananvapaudesta-osa-x.html
http://www.bloglovin.com/en/blog/1445301/takkirauta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cthulhu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cthulhu-mytologia
http://ptet.blogspot.com/2008/08/evolution-cthulhu-style.html
http://www.finbible.fi/jakeittain/UT/Matteus_12.htm
http://kasvunpaikka.net/viewtopic.php?f=9&t=847

10 comments:

Tapani said...

Rauno: "Karman lakihan ei kerro meille mitään sen kausaliteetin aksiomaattisesta luonteesta ja kontekstista, jonka puitteissa ja jolla tekojamme arvioidaan. Ihan sama siis vaikka heittäisi lanttia. Ja tästä sattumasta/kohtalosta sitten tehdään joku laki..."

Noin ymmärrettynä karman laissa ei olekaan mieltä. Minä ymmärränkin sen eri tavalla.

Aluksinkaan tekojamme ei "arvioida". Ei ole ketään niitä arvioimassa. Teko on teko, vain se ratkaisee.

Vertaisin karmaa gravitaatioon. Ei siinäkään kukaan mitään arvioi, vaan massa on massa - vain se ratkaisee.

En tietenkään tiedä, miten karman laki toimii. Mutta en tiedä miten gravitaatiokaan toimii - tunnemme vain sen vaikutuksen. Kapitalistiset tiedemiehetkään eivät tiedä miten gravitaatio toimii.

En tiedä edes mikä on "teko". Mutta en tiedä myöskään, mikä on "massa". Eikä sitä tiedä tiedemiehetkään - parasta aikaa yrittävät sitä Cernissä selvittää.

Ymmärrän miten massaa mitataan ja oletan ymmärtäväni, miten tekoja mitataan.

R-Raunon ja R-Rouvan keskusteluun en ota osaa, koska en ymmärrä mistä he kiistelevät. Mutta R-Rouva sanoi tuolla edellä hyvin: karma ei anna mitään anteeksi.

Samalla tavalla kuin gravitaatiokaan (eli vaaka) ei anna mitään anteeksi.

Karman laki on siksi jalompi ja oikeudenmukaisempi kuin meidän kristittyjen ydinkäsitteemme "armo". (Sitä vastaan olenkin kapinoinut ikäni - sen avullahan riistäjäraiskaajatappajakapitalisti saa kaiken anteeksi, kun ennen kuolemaansa sopertaa "anteeksi Jeesus". Aika yököttävää, eikö?

Niin - oma elämänfilosofiani on jotain zeniläisyyteen viittaavaa. Sellaista, jossa asia otetaan asiana.

Ja jos minun on valittava karman lain ja armon väliltä, valitsen karman lain. Kaikki muut pelastusopit ovat mielestäni älyllistä epärehellisyyttä.

Rauno Rasanen said...

Karmalla ei ole mitään tekemistä moraalin kanssa. Se on tyhjää puhetta. Yhtä tyhjää kuin painovoima. Tiedemiesten sokeaa hahoilua universumin tyhjyydessä.

Et sinä Tapani mitään valitse, koska karmaa ei voi valita. Logiikkasi pettää, sillä olethan juuri aiemmin esittänyt karmasta analogian, joka estää aidon valinnan. Vai onko muka mahdollista valita painovoima jonkun muun voiman sijasta? Tai päinvastoin?

Valinnasta puhuminen karman suhteen/yhteydessä on contradiction in terms. Karmasta ei voi sanoa yhtään mitään, koska se on mitä tahansa (ja kuka tahansa kykenee jälkiviisasteluun).

Armoakaan ei voi valita, mutta sen voi sentään ymmärtää mielekkäästi telogisessa diskurssissa. Karma sen sijaan jää kaiken symbolisen mielekkyyden ulkopuolelle - ja muuta mielekkyyttä ei ole, ellemme sitten lankea fantasiaan ja/eli kohtalouskoon.

Heti kun karmasta yritetään puhua mielekkäästi langetaan fatalismiin, koska karmaa ei voi rationaalisesti konsistentilla tavalla ilmaista käsitteellisen mielekkyyden puitteissa. Siten karmaa ei voi yrittää ymmärtää edes determinismin ja/tai indeterminismin problematiikasta käsin.

Fatalismi on kaikissa muodoissaan obskuranttia luonnonhenkien palvontaa. Joten suosittelenkin sivistyneinä pitämilleni ihmisille wittgensteinilaisessa hengessä: jos karmasta ei voi puhua, siitä pitää vaieta - - tai ryhtyä esteetikoksi.

Eikä asioita sitäpaitsi voi koskaan ottaa asioina itsessään. Ne otetaan aina jostain perspektiivistä - yhdestä, kahdesta tai enintään kolmesta perspektiivistä käsin. Neljä on jo liikaa muille paitsi tietysti fyysikoille ja itämaisille fatalisteille.

Yritys johonkin täysin perspektiivittömään asenteeseen on joko psykoterapeuttis-luonteista meditaatiota tai esteettisen kokemuksen kaltaista ihmetystä. Mutta yleisenä filosofisena asenteena tällaista yritystä voinee pitää kategorisena väärinymmärryksenä ihmisjärjen - sekä teoreettisen että praktisen kompetenssin ja - uskaliaasti sanottuna - jopa tehtävän suhteen.

Itse koen läheiseksi Platonin Faidroksen kohdan, jossa Sokrates kysyy oman filosofin elämänsä tarkoitusta: - ’Olenko minä hirviö, Typhon, vai onko minun tehtävänäni olla jumalan tänne maailmankaikkeuteen asettama vartiomies, joka suojelee hyvettä ja kunniaa?’

Niinpä. Sen kun tietäisi. Mutta ironinen kyynisyyteni hyveen (sivistyksen, luovuuden ja kritiikin) puolesta sekopäisyyttä - myös triviaalin totuuden hahmossa ilmenevää sekopäisyyttä - vastaan kuitenkin jatkuu edelleen - toistaiseksi.

PS.
Eikö ihminen saa katua edes kuolinvuoteellaan? Eikö hän voi milloinkaan saada anteeksi, jos kokee syviä tunnontuskia sikamaisista teoistaann? Onko armo siis hylättävä epäoikeudenmukaisena mielivaltana ja/tai tietyn instituution harjoittaman vallankäytön 'armottoman' tehokkaana välneenä?

Siinäpä mielenkiintoisia kysymyksiä.

Rauno Rasanen said...

Tapani kirjoitti:

'R-Raunon ja R-Rouvan keskusteluun en ota osaa, koska en ymmärrä mistä he kiistelevät.'

Mutta kun se selviää, selviää todella paljon - kokonainen filosofia, ellei jopa enemmän...;\]

Ironmistress said...

Todettakoon ihan aluksi, että karman laki on yksinkertaisesti sama kuin fysiikasta syyn ja seurauksen laki. Ei mitään muuta. Se, että biljardin kivi lähettää osuessaan pallon liikkeelle, on karmaa. Ei mitään muuta. Syyn ja seurauksen laki.

Karman lakia on turhaa mystifioida. Kun on olemassa syy, siitä tulee seuraus. Fysikaalisella väistämättömyydellä syyn ja seurauksen eli karman laki toimii. Se ei anna mitään armoa eikä tunne mitään anteeksiantoa. Meidän on itse kärsittävä tekojemme seuraukset.

Saksalle kävi holocaustin seurauksena hyvin huonosti. Venäjälle kävi kommunismin ja sen kansanmurhien seurauksena todella huonosti. Mitä rosvokapitalismiin tulee, niin vanhan suomalaisen sananlaskun mukaan ahneilla on p*skainen loppu. Se on kaikki syyn ja seurauksen lakia - what goes around, comes around. Se kaikki on karmaa.

Muista, että ateismi ei sovita mitään epäoikeudenmukaisuuksia eikä tarjoa mitään sanktioita. Ateistille kaikki on sallittua ja jopa suurimmat julmuudet ja raakuudet ovat täysin sallittuja - koska mitään moraalista absoluuttia tai referenssiä ei ole, tällöin kaikki on täysin suhteellista ja kannibalismi on lopultakin pelkkä makuasia.

Ateismin kolme muotoa ovat humanismi, nihilismi ja satanismi. Niistä nihilismi on ainoa mielekkäin katsantokanta - humanismi kariutuu jo pelkästään lähtökohtien mielettömyyteen, ja satanismi ei tuota kivaa yhteiskuntaa. Mutta hylätessämme Jumalan meistä on tullut Cthulhu. 1900-luku jää historiaan koko maailmanhistorian verisimpänä, julmimpana, barbaarisimpana ja brutaaleimpana vuosisatana.

Mitä suunnistamiseen tulee, niin siihen karman laki ei ota mitään kantaa. Yhtä vähän kuin voit suunnistaa käyttämällä keittokirjaa, niin yhtä vähän voi ihminen suunnistaa käyttäen apunaan vaikkapa Tripitakaa. Syyn ja seurauksen laki pätee silti suunnistuksessakin. On todennäköisempää, että sinne snagarille pääsee kartan ja kompassin avulla kuin umpimähkään.

Ironmistress said...

Sitten asiaan:

Vain irrationaalisuus voi antaa meille jotain toivoa tässä täysin irrationaalisessa ja hullussa maailmassa (Ironmistress).'

Tämän 'tunnutustuksen' jälkeen krtitiikkini Takkirautaa kohtaan on oikeastaan päässyt päätepisteeseensä
Takkiraudan Totuuspuheen ytimestä löytyy siis perimmäinen järjenvastaisuus kuin musta aukko, jonne kaikki teoriamme katoavat. Jäljelle jää vain tuo Metallirouvan kirjaimellisesti fantastinen ja kaamea Cthulhu.


Me ihmiset olemme itse Cthulhu. Ihminen ei ole ihmiselle susi, ihminen on Cthulhu.

Tämä maailma on irrationaalinen, järjetön ja hullu. Yritys ymmärtää tätä maailmaa rationaalisesti ja yritys ymmärtää ihmisyyttä rationaalisesti päättyy väistämättä joko umpikujaan - tai sitten täydelliseen misantropiaan.

Me olemme elukoita. Meissä ei ole syntyämme mitään hyvää. Me olemme loppuun saakka pahoja, ja omille jätettynä me kykenemme ainoastaan pahaan.

Face it. Elämä on kovaa, maailma julma, ihmiset ilkeitä ja sitten sinä kuolet. Elämä ei ole mitään muuta tässä katsannossa kuin lyhyt kärsimyksen hetki kahden olemassaolemattomuuden välillä. Me olemme kuin Auschwitzin koululaisia, jotka lukevat jotain liitutaululta, pyyhkivät sen, raapustavat itse ja sitten meidät viedään kaasukammioon. Sen jälkeen annihiloidumme ja häviämme olemattomiin ikuisiksi ajoiksi. Ja sama hulluus jatkuu.

Jos joku ei usko, niin lukekoon historiaa. 1900-luku torpedoi uskon ihmisyyteen ja ihmiseen lopullisesti Gulag ja Holocaust ovat ihmisen ikuisen pahuuden ikuisia monumentteja.

Joka ainoa yritys saada tähän maailmaan jotain tolkkua johtaa väistämättä katastrofiin. Valistusaika päättyi Ranskan vallankumouksen veriorgioihin. Venäjän vallankumous sai aikaan hirvittävimmän verilöylyn koko maailman historiassa. Usko tieteen kaikkivoimaisuuteen ja ihmisen kykyyn nousta yli-ihmiseksi kuoli Auschwitzin kaasukammioihin. Ja meillä Suomessa on vuonna 2010 leipäjonoja. Ihmisen pahuus on käsinkosketeltavaa.

Mutta silti olemme itse ihmisiä! Miten voimme päästä tästä umpikujasta tulematta itse hulluiksi tai misantroopeiksi?

Vastaus on: pitää unohtaa yritys järkevästä ratkaisusta ja yrittää järjetöntä - siis uskonnollista ratkaisua. Ainoastaan uskonto ja supernaturaalinen, ihmisen yläpuolella oleva, ihmisen tuolla puolella oleva, toivo voi pelastaa meidät. Jumalan hylätessämme meistä on tullut Cthulhu. Ainoa tapa, millä voimme pelastua Cthulhun lonkeroista, on panna toivomme ja luottamuksemme johonkin vielä Cthulhuakin voimakkaampaan olioon.

Tämän uskonnon ei tietenkään tarvitse olla kristinusko. Ruukinmatruunalle se on mahayanabuddhalaisuus.

Ainoastaan uskonnosssa on enää toivomme. Siinä, että kykenemme pääsemään pois tästä kosmisesta hullujenhuoneesta - siinä, että pääsemme pois näistä lihan vankiloistamme, irti samsarasta ja irti materian kahleista, niistä kleshoista, jotka sitovat meitä tähän maailmaan. Siinä sivussa elinkautisemme tässä maailmassa todennäköisesti tulee myös hiukan siedettävämmäksi.

Ironmistress said...

Karman laki on joulupukista ja todistaa, että siihen uskova on siirtynyt absoluuttisen taikauskon piiriin - taikauskon

Onko sinusta taikauskoa, jos ruukinmatruuna olettaa, että kun hän napauttaa kööllä kiveä, se osuu biljardipalloon, joka menee pussiin?

Ei. Kyseessä on syyn ja seurauksen laki. Energian säilymislain mukaisesti kivi saa kööstä liike-energiaa, ja se vierii ja osuu pelipalloon, joka puolestaan Newtonin II lain mukaisesti alkaa vieriä. Jos törmäys tapahtuu oikeassa kulmassa, se vierii pussiin.

Tämä on karmaa.

Karma ei ole mitään muuta kuin fysiikasta (ja biliksestä) tuttu syyn ja seurauksen laki. Kun on syy, on seuraus ja sama kääntäen.

Karman lakihan ei kerro meille mitään sen kausaliteetin aksiomaattisesta luonteesta ja kontekstista, jonka puitteissa ja jolla tekojamme arvioidaan.

Siihen on olemassa eri säännöt. Karman laki on täysin armoton, täysin anteeksiantamaton ja täysin etiikan tuolta puolen tältäosin. Ongelma on enää toimia niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän karmaa. Siitä on kyse.

Niinpä siis: jos kerran juutalaisten kansanmurhakin toteutti karman lakia, niin totta helvetissä tällainen ajttelutapa voi puoltaa myös yhteiskunnallisen vastuunsa Gehennaan kipannutta suurkapitalismia!

What comes around, goes around. Saksan kohtalo 2MS aikana ja sen jälkeen oli seuraus karman laista, ja ahneella on tunnetusti p*skainen loppu. Meillä on kuitenkin vapaa tahto.

Ei mitään väliä. Karma kyllä sovittaa epäoikeudenmukaisuudet (ja sallii esim. 6 miljoonan juutalaisen rationaalisen ulkoistamisen). - Hyi helvetti, mitä fatalistista nihilismiä!

Osoittaa ateistilta (ateismi näin by definition tarkoittaa eettistä nihilismiä) melkoista chutzpaa nostaa haloo asiasta. Eiväthän ateistille ihmiset ole muuta kuin biomassaa, eläimiä siinä missä muutkin eläimet, eikä holocaust ollut mitenkään tavaton idea 1930-luvun eurooppalaisessa ei-kristillisessä katsannossa. Saksan ainoa ongelma oli ateistisessa katsannossa siinä, että se hävisi sodan.

Karman lailla, hallusinaatiolla ja subjektiivisella ennakkoluulolla ei siis ole siis eroa.

Missasit pointin. Karman laki ei tarkoita muuta kuin syytä ja seurausta. Se ei kerro sitä, miten pitäisi toimia: se kertoo vain, että kaikella, mitä teemme, on myös seurauksensa.

Ironmistress said...

Pitää toimia omantunnon mukaan - vaikka lakia vastaan. Näin ovat tehneet niin Buddha, Sokrates, Jeesus kuin ihan oikeatkin rikolliset (joilla ei ilmeisesti ole ollut omaatuntoa). - - Pitää 'vain' tietysti varautua siihen, että yhteiskunta tuomitsee sinut kuolemaan omantuntosi äänen mukaan toimisesta.

Vanhan viisauden mukaan the question is not about who is right but who is left. Omantunnon mukaan kulkeminen - jos sillä aiheutetaan vahinkoa itselle tai toisille - ei tällöin ole mielekästä. Kahdesta pahasta valitaan aina pienempi.

Jos omantunnon mukaan toimiminen tarkoittaa hengenmenoa, ja valaistumista ei ole vielä saavutettu, silloin omantunnon mukaan toimiminen voi olla jopa väärin itseä kohtaan. Vasta sen jälkeen kun on valaistunut ja tietää vapautuneensa samsaran kahleista ja jälleensyntymän kehästä, voi pohtia omantunnon mukaan toimimisesta hengenmenon uhalla.

Kommenttini tarkoitus on myös huomauttaa, että Matruunan totuuspuhe ja hänen ponteva kriittisyytensä ovat joko a) sovittamattomassa (loogisessa ja psykologisessa) ristiriidassa keskenään, b) palvelevat jotain ideologis-poliittista tarkoitusta tai c) ovat hänen psykologisen problematiikkansa rationalisaatiota

Tai d) osoittavat tervettä itsesuojeluvaistoa, inhorealismia ja aitoa huolestumista siitä uhasta, minkä pronssikautinen uskonnollinen fanatismi aiheuttaa hänen viiteryhmälleen.

Kirjoita Matruuna kerrankin ihan suoraan, niinkuin omatuntosi sanoo - jos sinulla sellainen on, äläkä aina mene 'totuuspuheen' taakse tekemään kritiikistäsi - ei suinkaan oikeutetumpaa vaan psykologisesti epäillyttävämpää!

Ruukinmatruuna kirjoittaa täsmälleen niin omantuntonsa mukaisesti kuin osaa ja kertoo asiat täsmälleen niin suoraan kuin kykenee tämän maan ja maailman realiteetit huomioonottaen. Samoin hän kirjoittaa sukupuolelleen ominaisella tavalla - ei riitaa haastaen kuten miehet, vaan konstruktiivisesti.

Sillä se, joka loputtomiin perustelee 'totuuspuheella' omaa kritiikkiään esim. islamia kohtaan,

On älykkyyttä tajuta, että lohikäärmeet vaarantavat terveytesi. On viisautta tajuta, että nukkuvaa sellaista ei ole hyvä idea mennä potkimaan hereille.

Ymmärrätkö?

Tapani said...

Rauno - luet joskus todella huonosti.

Matruuna - eikö kvanttifysiikka murtanut kausaliteetin?

ninni said...

oi, rakastan ctulhua miten se mustekalaa siihen liittyikään, minulla kuintekin on myustekaloja kaikkialla xxx
rauno, olet jäljillä
jäljet vie
tiesitko että on olemassa mdusa joka elää ikuisesti eikä koskaan kuole
niinhän se pitikin

Rauno Rasanen said...

Tapani,

mitä merkitsee kausaliteetin murtuminen? Ei mitään ja kaikkea.

Kausaliteetin murtuessa käsitteellinen ajattelu muuttuu psykoottiseksi mutta laskeminen jatkuu entistä kiivaammin.

Tämä tarkoittaa, että kausaliteetista on tullut eräänlainen konstruoidusta koordinaatistosta käsin operoitava probabiliteetti, jota ei voi todentaa mittauksilla, koska havaitsija ei kykene enää havaitsemaan tutkimaansa ilmiötä.

Olemme silloin siirtyneet maailmaan tai pikemminkin multiversumiin, jota ei ole olemassa kuin matemaattisina symboleina ja kaavoina.

Pythagoraan unelma toteutuu viimeinkin - joskin räjäytettynä tuhannen päreiksi. Mutta sellaista on todellisuus(?)

Ehkä myös buddhalaisuus olisi syytä päivittää ottaen huomioon modernin fysiikan matemaattiset 'tosiasiat'.