*
Takkiraudan kapitalistinen ideologisuus/ideologinen kapitalismi sijoittuu x-akselin ja y-akselin ääripäitten väliin siten, että hänet voi luokitella ekonomisesti ja sosiaalisesti konservatiiviksi.
1
Takkirauta kirjoitti päreessään Kommunismin musta kirja (2.6): 'Kapitalismi on talousjärjestelmä, ei ideologia.'
Ei pidä paikkaansa. Tuo on tyypillistä kokoomuslais-monetaristista käsitesaivartelua, joka ei muuta todellista asiaintilaa millään tavoin. Yrittääpä vain oikeuttaa kapitalismin karvoineen päivineen ikäänkuin ihmisen luonnollisena (ks. PS.) ja siten optimaalisena toimintana - sisällyttäen itseensä kaikenlaista yhteiskuntafilosofiaa; esim. ihmisen valinnat ovat rationaalisia (ja siten etukäteen laskettavissa - lue: markkinoitavissa) tai anarko-rasistisen, plutokraattisen ultraliberalismin: esim. Björn Wahlroos ja lopullinen ratkaisu köyhyyden poistamiseksi - vrt. natsit).
Ohjelmallisessa voiton tavoittelussaan (kyse ei siis ole pelkästä, ikäänkuin logistisesta vaihdon järjestämistavasta) kapitalismi on ideologia siinä missä mikä tahansa systeeminen makro-organisaatio, joka aiheuttaa/aikaansaa systeemin johtavien agenttien toivomia eli heidän intressejään representoivia ja edistäviä, usein perustavia, ideologisiksi luokiteltavia, muutoksia/vaikutuksia yhteiskunnallis-sosiaalisissa hierarkioissa eli ihmisryhmien (ent. luokkien) välisissä suhteissa.
Mutta vaikka kapitalismi olisikin ihmiselle luontainen tapa hyödyttää itseään ja hyötyä toisista ihmisistä yhteisöllisessä kommunikaatiossa, niin mikään neutraali teknologinen termi se ei ole vaan pitää sisällään idean, jonka logoksena on voitontavoittelu ja sen saavuttamiseksi käytetyt houkutus- ja repressiotekniikat. Kyse on saalistamisesta.
Sinulle tätä on tietysti turha ryhtyä sen kummemmin perustelemaan. Olet täysin fiksoitunut omaan konservatiivis-teknokraattiseen status quo-ajatteluusi, jotta edes kokeeksi kykenisit ajattelemaan toisin.
2
[A]Definition of ideology:
An ideology is a set of aims and ideas that directs one's goals, expectations, and actions. An ideology can be thought of as a comprehensive vision, as a way of looking at things (compare worldview), as in common sense (see Ideology in everyday society below) and several philosophical tendencies... http://en.wikipedia.org/wiki/Ideology
3
Entä olenko sitten itse jonkin ideologian edustaja kritisoidessani kapitalismiin implikoitua ideologista mentaliteettia? - Vastaan olevani lähinnä kriitikko ja satiirikko, jolle konkreettiset ideologiset sitoumukset ovat myrkkyä, mutta joka, Tuomas Nevanlinnan tavoin, tunnustautuu sijoittuvansa poliittisesti vasemmiston poteroon.
Minulla on kuitenkin täysi työ yrittäessäni välttää ajautumista fasismiin :]. Jo pelkästään tämän vaarallisen (ja aina vain uudestaan kalvavan) houkutuksen vuoksi en pääse (eikä minua edes pidä päästää ;] ulos kriittisestä positiosta vaan minun pitää olla samalla äärimmäisen itsekriittinen - vaikkei moni uskoisi ;\).
Vastaan kysymykseen kriittisen asenteen pakkomielteestäni myös siteeramalla Michel Foucault'n käsitystä kritiikistä, jonka allekirjoitan ainakin alla esitetyssä muodossa sanasta sanaan.
Kritiikki on:
- Taito paeta hallittavuutta ja jonkin hallintaa. Tähän liittyy myös taito olla asettumatta automaattisesti yksisuuntaisten valtasuhteiden (hallitsija/alamainen) sisäpuolelle.
- Tietoista haluttomuutta pysytellä systeemien alaisessa hallittavuudessa, esimerkiksi pyrkimys kyseenalaistaa universaalina tai suvereenina ymmärrettyä lakisysteemiä.
- Pyrkimys olla ottamasta totena sitä, mitä auktoriteetit toteavat. Totuudet on kuitenkin perusteltava omalla kohdallaan, ja erityisesti politiikan käsite liittyy läheisesti siihen, mitä totuudeksi kutsutaan ja miten totuus kulloinkin käsitetään.
(Kia Lindroos & Suvi Soininen (toim.): Politiikan nykyteoreetikkoja, 2008)
PS.
Kapitalismin luonnollisuus on Takkiraudalle pikemminkin fatalistista (hyvää karmaa ;\) kuin välttämätöntä (determinististä). Fatalismi on tässä kuitenkin eräänlaista jalastaan amputoidun determinismin (metafyysisen realismin) haamusärkyä; - vrt. Truthlikeness-teoriat, joissa tieto/tiede lähestyy totuutta, joka on kuitenkin teleologisena substanssina (taikauskona) lakkautettu.
Haha - tähänkö Ilkka Niiniluodon tieteellinen filosofia siis johtaa: kohtalouskoon?! - Badioun singulaarinen Totuus Tapahtumana on noin 103½ kertaa fiksumpaa ajattelua kuin Truthlikeness. Sitäpaitsi Badiou onnistuu siirtämään platonis-tyyppisen ajattelun nykyaikaan ilman, että hänen tarvitsisi Niiniluodon tavoin raahata perässään popperilaista uusplatonismin perusasetelmalla lastattua monistis-determinististä kivirekeä - tai - kuten jo sanottu - jonkinlaista teleologiastaan amputoidun metafyysisen realismin (Aristoteles) haamusärkyä.
Myöskään subjektin ei siten tarvitse olla mikään fatalistinen karma-korporaatio vaan partikulaarinen eläin, joka on kutsuttu astumaan subjektin kompositioon (Badiou).
*
http://takkirauta.blogspot.com/2010/07/kommunismin-musta-kirja.html
http://scienceblogs.com/clock/2008/09/the_perils_of_ideological_cont_1.php
11 comments:
Noh noh, eipäs nyt liioitella.
Konservativismin vastakohta ei ole liberalismi. Sen vastakohta on radikalismi. Ruukinmatruuna pitää itseään sosiaalisesti varsin liberaalina - mutta ei radikaalina.
Liberalismin vastakohta ei myöskään ole konservativismi, vaan autoritarismi. Ja se puolestaan on asia, jota ruukinmatruuna vihaa yli kaiken.
Vihaat siis itseäsi?
Ei suinkaan. Ruukinmatruuna on lukuisia kertoja todennut asettuvansa konservativismin ja liberalismin puolelle radikalismia ja autoritarismia vastaan.
Haluat leimata ruukinmatruunan inhottavaksi iiliskotiksi, vastenmieliseksi vaskistiksi ja vaaralliseksi vanhoilliseksi. Siksi, että hän on Ylpeä Maija.
"Takkirauta kirjoitti päreessään Kommunismin musta kirja (2.6): 'Kapitalismi on talousjärjestelmä, ei ideologia.'"
Ei pidä paikkaansa. Tuo on tyypillistä kokoomuslais-monetaristista käsitesaivartelua,
Se on totta, vaikka kuinka haluaisit toisin kuvitella. Kapitalismi on edelleenkin talousjärjestelmä, vaikka kuinka haluaisit toisin väittää.
Sensijaan uusliberalismi ja monetarismi - joista molemmista ruukinmatruuna sanoutuu irti - ovat ideologoita.
Ohjelmallisessa voiton tavoittelussaan (kyse ei siis ole pelkästä, ikäänkuin logistisesta vaihdon järjestämistavasta) kapitalismi on ideologia siinä missä mikä tahansa systeeminen makro-organisaatio, joka aiheuttaa/aikaansaa systeemin johtavien agenttien toivomia eli heidän intressejään representoivia ja edistäviä, usein perustavia, ideologisiksi luokiteltavia, muutoksia/vaikutuksia yhteiskunnallis-sosiaalisissa hierarkioissa
Kyse on täsmälleen samasta mekanismista kuin mistä aineenvaihdunta ja sen muodostuminen on biologisen evoluution puolella: resurssien distribuutiosta.
Kulttuurievoluutio ja biologinen evoluutio ovat täysin analogisia toisiinsa nähden - toki sillä provisolla, että kulttuurievoluutio on lamarckistinen, ei darwinistinen, prosessi.
Jos haluat lakkauttaa kapitalismin, sinun on lakkautettava samalla koko kulttuurievoluutio - ja ihmisyys. Kapitalismi ei ole kiva järjestelmä, mutta sille ei ole olemassa vaihtoehtoja. Tai on, mutta ne kaikki saavat aikaan vielä hullumman lopputuloksen.
Mutta vaikka kapitalismi olisikin ihmiselle luontainen tapa hyödyttää itseään ja hyötyä toisista ihmisistä yhteisöllisessä kommunikaatiossa, niin mikään neutraali teknologinen termi se ei ole vaan pitää sisällään idean, jonka logoksena on voitontavoittelu ja sen saavuttamiseksi käytetyt houkutus- ja repressiotekniikat. Kyse on saalistamisesta.
No mitä olettaisit ravintoketjun olevan biologisen evoluution puolella? Kyse on täsmälleen samasta asiasta.
Mene protestoimaan evoluutiolle siitä ja mene kertomaan evoluutiolle, kuinka ilkeä ja julma se on ollut luodessaan tällaisen maailman. Tai sitten opettele tulemaan sen kanssa toimeen - ja pyri minimoimaan sen aiheuttama kärsimys ja tuho.
Ihan oikeasti: olet pahuksen älykäs, mutta viisautta sinulta puuttuu. Et ymmärrä yhteiskunnan, talouden ja kulttuurievoluution syy-seuraussuhteita etkä ymmärrä kulttuurievoluution analogioita biologisen evoluution kanssa. Siksi haluat ampua viestintuojan.
Kapitalismi ei ole kiva järjestelmä, eikä se ole oikeudenmukainen eikä se luo mansikkaa ja suffelia kaikille. Silti se on ainoa, joka toimii edes jotenkuten - ja sen kanssa meidän vain on tultava toimeen, kunnes memetiikan ja kulttuurievolutiivisen olemassaolotaistelun kautta muodostuu jokin järjestelmä, joka vastaa vielä tehokkaammin ympäristön sille asettamiin haasteisiin ja syrjäyttää sen kulttuurievolutiivisessa olemassaolotaistelussa. Sellaista ei ole ihan vähään aikaan näkyvissä, joten meidän on vain tultava kapitalismin kanssa toimeen.
Ja pyrkiä minimoimaan sen aiheuttamat tuhot osallisille.
Vihaat siis itseäsi?
Ei. Ruukinmatruuna on monasti todennut asettuvansa konservativismin ja liberalismin puolelle radikalismia ja autoritarismia vastaan.
Haluat leimata ruukinmatruunan inhottavaksi iiliskotiksi ja vastenmieliseksi vaskistiksi, koska hän on Ylpeä Maija.
"Kapitalismi on ideologia, josta pohjautuu talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa.[1][2] Kapitalismissa maa, työvoima ja pääoma ovat luonnollisten- tai oikeushenkilöiden (yritykset, yhteisöt) omistamia ja myymiä.[3][4] Investoinnit, jakelu, tulot, tuotanto, hinnoittelu, kysyntä ja tarjonta ovat vapaaehtoisia, yksityisiä päätöksiä markkinataloudessa.[5] Nimensä mukaisesti kapitalismi pyrkii pääoman (kapitaalin) kasvattamiseen ja materiaalisen omistuksen keskittämiseen. Kaiken toiminnan ja päätöksenteon motiivina on yksinomaan taloudellisen voiton kasvattaminen."
- Näin wikipediassa. Ja näyttää perustuvan vieläpä ihan luotettaville lähteille.
[1] Arleen J. Hoag, John H. Hoag. Introductory Economics. World Scientific, 2006. pp 43-44.
[2] Marcus, B.K.. capitalism. BlackCrayon.com Dictionary. BlackCrayon.com. Luettu 2008-12-27.
[3] Wood 2002, p. 2
[4] Obrinsky (1983) p.1
[5] Bacher (2007) p. 2; De George (1986) pp.104, 111; Lash (2000) p.36
-----
Wood näyttäisi olevan marxilainen tutkija, mutta ennakoitakoon tässä Takkiraudan mussutusta. Marxismi voi viitata ainakin kahteen suuntaan: toisaalta marxismiin poliittisena ideologiana (vaikka tällöin täytyisi tietysti puhua sosialismista, kommunismista tai sosialidemokratiasta marxismin sijaan) ja toisaalta marxismiin yhteiskuntatieteellisenä ja -filosofisena paradigmana (vrt. weberiläisyys, evoluutioteoreettinen ote, jne.). Näillä sanan kahdella merkityksellä toki yhteys toisiinsa. Mutta yhteys ei niiden välillä kuitenkaan ole mielivaltainen. Termin marxismi (tai sosialismin/kommunismin) poliittinen merkitys on suhteessa sen tieteellis-paradigmaattiseen merkitykseen artikkelini osoittamalla tavalla:
http://www.revalvaatio.org/index.php?option=com_content&view=article&id=121:politiikka-ja-paamaarat&catid=31:general&Itemid=46
"Tieteensosiologinen ja tieteenfilosofinen lähtökohtani on käsitteellinen jako tieteeseen objektiivisena instituutiona (tiede osana objektiivisia yhteiskunnallisia rakenteita) ja tieteeseen ideologiana. Tieteen ideologinen puoli kattaa tiedeinstituution (joka on tässä ymmärrettävä kollektiivisena subjektina) subjektiiviset intressit, arvot ja päämäärät. Esimerkiksi tieteenfilosofinen puhe tieteen itsekorjautuvuudesta ja tieteellisen tiedon intressittömyydestä ovat molemmat vain subjektiivisia arvoja ja päämääriä, ideaaleja, joiden toteutuminen objektiivisessa reaalitodellisuudessa ei ole itsestään selvää. Näyttäisi pikemminkin siltä, että tiedeinstituution ja tiedeyhteisön toiminta on monellakin tavalla kytkeytynyt reaalitodellisuuden objektiivisiin prosesseihin ja tapahtumiin. Fysiikankin tulokset vaikuttavat tavalla tai toisella ympäröivään yhteiskuntaan (esimerkiksi atomifysiikan tutkimustulosten vaikutus sodankäyntiin). John Dewey korosti aikoinaan jopa kokeellisen luonnontieteen merkittävää roolia länsimaisen yhteiskunnan teollistumisessa ja totesi, että teollistuminen "ilmentää periaatteessa vain sitä, että ajattelun tulokset eivät jää sivuun ja erilleen käytännöstä vaan vaikuttavat toimintaan ja kokemukseen" (Dewey 1999, 75). Tieteellä objektiivisena prosessina (olivatpa sen subjektiiviset intentiot ja motiivit mitkä hyvänsä) on aina reaalisia vaikutuksia ja sitoumuksia ympäröivään todellisuuteen. Erityisesti yhteiskuntatieteilijöiden olisi tämä tajuttava ja reflektoitava oma asemansa yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Lisäksi tämä olisi ehdottomasti eksplikoitava myös julkisessa keskustelussa. Kenen etuja tutkimukseni mahdollisesti ajaa? Kuka tutkimuksistani saattaisi hyötyä? Millaisia vaikutuksia tutkimuksellani ympäröivään todellisuuteen mahdollisesti on? Jotta yhteiskuntatieteellinen tutkimus olisi rehellistä, on yhteiskuntatieteen oltava avoimesti sitoutunutta myös poliittisiin päämääriin."
(Artikkeli kannattaa lukea kokonaisuudessaan.)
----
Sen sijaan:
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä."
------
Sekoittaako Takkirauta täysin idioottimaisesti ja alkeellisesti markkinatalouden ja kapitalismin toisiinsa? Näinpä näyttää tekevän.
-------
Takkiraudan kanssa keskustelu vaikuttaa lähinnä typerältä huutelulta. Hänen mielipiteensä eivät muutu mihinkään suuntaan hyvistä(kään) vasta-argumenteista. Eikä hän näytä olevan myöskään erityisen avoin hänen mielipiteistään eriäville näkemyksille. En koe keskustelua tämän vuoksi kovinkaan hedelmällisenä. Takkirauta on fanaatikko par excellence. Takkiraudan tapauksessa kysymys saattaakin olla rationaalisen argumentoinnin sijaan jostain patologisesta. Tämän vuoksi harvemmin vaivaudun edes kommentoimaan Takkiraudan nettiperseilyä.
-----
Kiitän.
Takkiraudan jatkokommentteihin tuskin jaksan jatkossa paneutua. Huudelkoot rauhassa.
.I..
Tarkkaavainen lukija löytää jopa Wikipedian suomen kielisestä kapitalismi tarinasta - linkin mm seuraavaan:
Chesterton pointed out the irony of this: "One would think, to hear people talk, that the Rothschilds and the Rockefellers were on the side of property. But obviously they are the enemies of property because they are enemies of their own limitations. They do not want their own land; but other people's. . . It is the negation of property that the Duke of Sutherland should have all the farms in one estate; just as it would be the negation of marriage if he had all our wives in one harem."
To clarify for his readers what he was criticizing, he first described the situation where a few people hold the wealth and all others struggle: "When I say 'Capitalism,' I commonly mean something that may be stated thus: 'That economic condition in which there is a class of capitalists roughly recognizable and relatively small, in whose possession so much of the capital is concentrated as to necessitate a very large majority of the citizens serving those capitalists for a wage.'" He emphasized that others had something quite different in mind when they spoke of capitalism:
"The word… is used by other people to mean quite other things. Some people seem to mean merely private property. Others suppose that capitalism must mean anything involving the use of capital.
"If capitalism means private property, I am capitalist. If capitalism means capital, everybody is capitalist. But if capitalism means this particular condition of capital, only paid out to the mass in the form of wages, then it does mean something, even if it ought to mean something else.
"The truth is that what we call Capitalism ought to be called Proletarianism. The point of it is not that some people have capital, but that most people only have wages because they do not have capital."
When Chesterton wrote about the enormous discrepancies in income and wealth of the haves and have nots, it sounded as if he were speaking of today's world:
"To say that I do not like the present state of wealth and poverty is merely to say that I am not the devil in human form. No one but Satan or Beelzebub could like the present state of wealth and poverty" (G.K. Chesterton, The Outline of Sanity, London, Methuen and Co., pp. 108, 151, 148).
En tiedä mistä on kyse mutta telkkarissa polvihousuiset jätkät potkii palloa, ees takaisin. He saavat siitä palkkaa muutaman miljoonaa euroa per vuosi, varmaan syystä. Kivahan sitä on katella.
Ja lintuja jotka lentelevät.
Tämä ei potkia palloa vaan päitä.
http://www.youtube.com/watch?v=61F3p-5BpoU
Inhoan Zeitgeist -liikettä. Tosin en tiedä mitä he haluavat? Mutta luulen - ja vittuako sillä väliä vaikka olisinkin väärässä? - että He luulevat tietävänsä mikä on Tie Totuus ja Elämä.
Aivan varmaan eivät tiedä.
Post a Comment