July 16, 2010

Järjen veit ja minusta karman teit

Karman eli Teon laki on yhtä kuin [ei-normatiivinen] Kausaliteetti + [tekoja arvioiva universaalinen] Poliisi (ks. myös PS 1).

(Tarkennus PS 3:een 17.7)
I
Takkirauta kommentoi edellisessä päreeessäni mm.:

'Jos omantunnon mukaan toimiminen tarkoittaa hengenmenoa, ja valaistumista ei ole vielä saavutettu, silloin omantunnon mukaan toimiminen voi olla jopa väärin itseä kohtaan. Vasta sen jälkeen kun on valaistunut ja tietää vapautuneensa samsaran kahleista ja jälleensyntymän kehästä, voi pohtia omantunnon mukaan toimimisesta hengenmenon uhalla.' - - 'Ymmärrätkö?'
*
Jos on valittava joko väkivaltainen totuus tai rauhanomainen valhe, niin minä valitsen väkivaltaisen totuuden.

Mutta sinun ylivarovaisen pelkuruutesi mukaan, Mistress, ihminen voi toimia omantunnon mukaan vasta kuolemattomana? Riskejä ei siis pidä koskaan ottaa. Niinkö tekivät myös Sokrates ja Jeesus (ks. PS 2), kun he halveksivat kuolemaa hyveensä ja totuutensa nimissä maksaen lopulta omalla hengellään siitä etteivät suostuneet yhteistoimintaan hallitsevan rahaeliitin valheen kanssa?

Ei sinusta Mistress ole Jeanne d'Arciksi eikä Priscillaksi tai Maksimillaniksi. Sinussa intohimo totuuteen on trivialisoitunut pekäksi kaavaksi ja keskivälin (=kohtuuden) metafysiikaksi (Nietzsche Aristoteleen hyve-etiikasta).

II
Yhtä pitkää ja leveetä ovat määrittelysi karman 'fysikaalis-juridisesta' vaikutuksesta edelleenkin.

Ongelma piilee siinä, että karmalta puuttuu semanttinen ulottuvuus (ks. PS 3). Ymmärrän kyllä (ainakin luulisin ymmärtäväni), että sellainen puuttuu painovoimalta (ellemme sitten Simone Weilin tavoin liitä painovoimaa ja armoa mystisesti toisiinsa), mutta ettei karmallakaan muka ole symbolista merkitysulottuvuutta - se tässä ihmetyttää, koska käytät karmaa ikäänkuin fysikaaliseen kielipeliisi (diskurssiisi) olisi 'intuitiivisesti' implikoitunut merkityskokemuksellinen elementti - - tai osuvampaa lienee sanoa, että käyttämässäsi biofysikaalisessa diskurssissa karma ilmenee eräänlaisena amputoidun semantiikan haamusärkynä - tai pikemminkin eräänlaisena vielä syntymättömän lapsen huutona - - .

Tietysti painovoimakin kuuluu diskurssiin, jossa pelataan merkityksillä, mutta painovomalla itsessään ei siis ole mitään semantiikkaa. Sen sijaan ajattelujärjestelmä, jonka ytimestä löytyy ihmisen elämän tietoisiin ja tiedostamattomiin (enemmän tai vähemmän sattumanvaraisiin ja välttämättömiin) valintoihin vaikuttava tekijä, ei voi olla vailla semanttista järkeä - tai ainakaan siitä ei voi mielekkäästi puhua ihmisten tekoihin normatiivisesti vaikuttavana ilman, että oletetaan noita tekoja 'liikuttava' semanttinen ratio (pelkkä fysikaalinen kausaliteetti sen sijaan on normatiivisesti tyhjä).

Tee nyt jo viimeinkin päätös: joko a) karma on luonnonlain kaltainen ilmiö ilman normatiivis-semanttista ulottuvuutta, jolloin sen 'toimia' ihmisen suhteen on mieletöntä arvioida moraalisessa, uskonnollisessa tai vastaavan kaltaisissa diskursseissa - tai b) karmasta voi puhua em. diskursseissa, koska se sisältää ennalta määrääviä, tekojamme ja kuoleman jälkeistä elämäämme arvottavia, normatiivisesti kausaalisia 'vaikutuselementtejä'.

Tästä seuraa kaksi ennalta tuttua vaihtoehtoa:

1) Jos karmasta puhutaan fysikaaliseen todellisuuteen kuuluvana ja ihmisen tietoiseen elämään 'jollain kausaalisella tavalla' vaikuttavana tekijänä (esim. painovoimana), kyseessä on - kausaliteettiin implikoitujen 'energioiden' luonteesta riippuen(!) - joko a) reduktionistinen emergentismi, b) uus-animistinen fatalismi tai c) nonsense (itse asiassa b ja c ovat sama asia; a:lla sen sijaan on tieteellistä relevanssia).

2) Jos karmasta puhutaan fysikaaliseen kuuluvana ja ihmisen tietoisuuteen vaikuttavana 'intentionaalis-normatiivis-semanttisena' tekijänä, kyseessä on juutalais-kristillistä, persoonallista Jumalaa vastaava persoonaton 'Taho'.

Valitse siitä. Ja koska tiedän, että valitset vaihtoehdon 1, toivon, ettet palaa enää jauhamaan tuota samaa soopaa tähän blogiin. Minä olen sivistynyt mies - en mikään uus-animisti. - Fysiikasta voimme toki keskustella, mutta emme karmasta, koska silloin siirrytään välittömästi kohtiin b ja c.
*
PS 1
Karma is Sanskrit for "deed." In both Hinduism and Buddhism karma includes an individual's physical and mental actions which determine the consequences of the person's present life and sequential lives through rebirth. Karma is based upon the phenomena of cause and effect which denotes both action and reaction that extend through many lifetimes.

There are three types of karma: "agent-karma" which is concerned with the present cause and effect, and will influence future lives; "prarabdha-karma" which had already been caused and is in the process of being effected; and, "sanchita-karma" which has been accumulated but has not yet been effected.

(Selvenikö yhtään? Ei selvennyt. - Jopa Heideggerin Olemista ja aikaa ymmärrän paremmin kuin tätä, vaikka Heidegger (jolla muuten oli väitöskirjatarkastajan pätevyys mm. matematiikassa) kirjoittaa hyvin 'zeniläisesti').

Karma is normally thought of as a term used by eastern religions such as previously mentioned. But, in Plato's description of reincarnation he too touches on the theme of karma when saying the soul tends to become impure through bodily transmigrations. However, if the soul retains its pure state and does good acts it will return to its preexistent state, but if it continues to deteriorate by bad acts through bodily transmigrations it will go to a place of eternal damnation.

(Platonin pohdinta reinkarnaatiosta on osaltaan vaikuttanut juutalais-kristilliseen helvetti-käsitykseen.)

PS 2
Huom! Kieltämättä (?) Jeesus oli Jumala mutta myös täydellisesti ihminen lukuunottamatta sitä, että hän oli täysin synnitön (Jeesuksella ei ollut kokemusta tässä asiassa, kuten Nietzsche veisteli).

PS 3
Semantiikkaa ei ole olemassa sinänsä, olioissa itsessään vaan merkitystaju inkorporoituu kokemukseen eräänlaisena 'ylijäämänä' (jota pelkkä deterministinen kausaalisysteemi ei pysty sisällyttämään itseensä/selittämään) subjektin konstitutoituessa eli kiertyessä pallon pinnan tavoin energeettisen tyhjyyden ympärille

- [Semantiikalla (erotuksena syntaksista) on tässä samantyyppinen kvasi- tai ei-symbolisen merkin rooli kuin Lacanin objekti a: lla reaalisen symbolisessa ja imaginaarisessa 'mahdollistavana' objektisyynä/ - vrt. viettiobjekti Freudilla].
*
http://mcclernan.blogspot.com/2009_03_01_archive.html

8 comments:

Tapani said...

Tapani: "Ja jos minun on valittava karman lain ja armon väliltä, valitsen karman lain."

Rauno: "Et sinä Tapani mitään valitse, koska karmaa ei voi valita. Logiikkasi pettää..."

Rauno: "Jos on valittava joko väkivaltainen totuus tai rauhanomainen valhe, niin minä valitsen väkivaltaisen totuuden."

Mikä tässä pettää? Ymmärrys?

Rauno Rasanen said...

1
Tapani kysyi:

'Mikä tässä pettää? Ymmärrys?'

Ei siinä mikään petä. - Karma nyt vain ei kerta kaikkiaan ole käsitteellisesti valittavissa kuten totuus tai valhe, koska se on kaiken käsitteellisen 'tuolle puolen sijoittuva' ei-komparatiivinen ja ei-relationaalinen X.

Karma voidaan kyllä ymmärtää fysikaaliseksi ilmiöksi ja selittää matematiikalla, mutta kuten painovoimavertauksesi ilmaisee, karmasta on yhtä mieletöntä puhua valinnan kohteena kuin painovoimasta.

Totuus ja valhe sen sijaan ovat sekä tapauskohtaisia empiirisiä tosiasioita että yleisiä rationaalisia (metafyysisiä) kategorioita, joiden välillä tehty valinta on ainakin käsitteellisesti mahdollinen.

Takkirauta ja sinä käytätte karmaa väärin käsitteellisesti. Ikäänkuin painovoimalla voisi tuomita ihmisiä kadotukseen tai paratiisiin.

Mutta ettehän te toki niin ajattele vaan turvaudutte jälkiviisauteen ajautuen pitämään kaikkea sitä, mikä tapahtui - ei ainoastaan välttämättömänä vaan myös oikeutettuna (PS.)

Huonoa metafysiikkaa. Ei voi muuta sanoa. Sotketaan semantiikaltaan täysin erilaiset puurot ja vellit keskenään.

Käsitteellisellä ajattelulla on ehtonsa ja sääntönsä - niin alkuperänsä kuin käyttönsä suhteen. Noiden ehtojen rikkomisesta maksetaan hinta, joka yleensä tarkoittaa ajattelun loogista sekavuutta sen suhteen, miten empiirinen ja rationaalinen suhteutetaan toisiinsa teoreettisessa ajattelussa.

2
Siinähän kärvistelette karmanne kanssa. Minä puolestani taidan ryhtyä palvomaan geeniä. Olen ihan vakavissani aikonut hankkia tuohon seinälle 1½ m x 1½ m kokoisen taulun, johon on kuvattu Järjen Geeni.

Sitä sitten kumartelen vähintään kolme kertaa päivässä. Omaa kuvaani. Heh. Lokoisasti kuluu aika ennen kuolemaa, kun on itse oma jumalansa.

Karmalle huudan parvekkeelta (Aadolf Ehrnroothin äänellä): 'Väisty sinä viettelevä fata morgana! Minua et huijaa!' - Sitten nostan käsissäni Jacques Lacanin kuvan ja krusifiksin, jotka nähtyään karma pakenee kauhuissaan.

Krhm. Notta sillä tavalla meikäläinen karkottaa kilpailevat henget Helsingistä Tikkurilan puolelle Vantaan korpeen. Menkööt vaikka Mummolle, joka ottaa varmaan mielellään hoitoonsa lisää itämaisia henkiä.

Täällä Fallkullan Olympos-vuorella ei kuitenkaan asusta kuin Logos-Geeni, joka on tullut meikäläisessä ylen sankiaksi lihaksi.

PS.
Tästä kohdasta saankin oivallisen päreen aiheen pohtia jälleen kerran, mitä Nietzsche oikeastaan ja lopulta tarkoitti elämän affirmaatiolla, ikuisella paluulla ja amor fati'lla, mutta siitä joskus myöhemmin.

Joka tapauksessa nämä kolme käsitettä voidaan Nietzschen kontekstissa kytkeä relevantisti mutta ei tietenkään ilman perustavia ongelmia myös buddhalaisuuteen.

Hmm. Tuolla multa löytyy pari aihetta käsittelevää englanninkielistä kirjaa. Pitäisköhän viimeinkin tutustua niihin kunnolla?

Ironmistress said...

Jos on valittava joko väkivaltainen totuus tai rauhanomainen valhe, niin minä valitsen väkivaltaisen totuuden.

Ruukinmatruuna pyrkii ensisijaisesti valitsemaan rauhanomaisen totuuden. Asiat ovat varsin harvoin mustavalkoisia.

Mutta sinun ylivarovaisen pelkuruutesi mukaan, Mistress, ihminen voi toimia omantunnon mukaan vasta kuolemattomana?

Kuten todettu, the question is not about who is right but who is left. Ehkä se liittyy naiseuteen.

Riskejä ei siis pidä koskaan ottaa. Niinkö tekivät myös Sokrates ja Jeesus (ks. PS 2), kun he halveksivat kuolemaa hyveensä ja totuutensa nimissä maksaen lopulta omalla hengellään

Tärkein asia, mitä Sokrateen kuolemasta voidaan oppia, on että jos olet syytettynä ja on mahdollista saada kuolemanrangaistus, niin ei kannata mennä aukomaan päätään vallanpitäjille. Vaikka olisikin kuinka paljon vallanpitäjiä älykkäämpi.

siitä etteivät suostuneet yhteistoimintaan hallitsevan rahaeliitin valheen kanssa?

Jeesus oli juutalainen nörtti. Hän ei mennyt poikkiteloin pelkästään rahaeliitin kanssa, vaan hän onnistui suututtamaan about kaikki juutalaisten nokkamiehet. Saddukealaiset teologiallaan, farisealaiset pointtaamalla heidän tekopyhyyttään, kirjanoppineet laintulkinnallaan ja zelootit pasifismillaan.

Juutalaisen tulkinnan mukaan Jeesus oli väärä messias. Juutalaiset vihaavat Jeesusta katkerasti vielä tänäkin päivänä, sillä kristinuskon synty merkitsi judaismin - ja samalla juutalaisen kansan - repeämistä kahtia.

Ei sinusta Mistress ole Jeanne d'Arciksi eikä Priscillaksi tai Maksimillaniksi.

Ei olekaan. Eikä myöskään Galileo Galileiksi eikä varsinkaan Hypatiaksi. Mutta aasi Benjaminiksi tai Kassandraksi kyllä.

Sinussa intohimo totuuteen on trivialisoitunut pekäksi kaavaksi ja keskivälin metafysiikaksi.

Ei kannata lähteä yrittämään maailmanympäripurjehdusta ennenkuin on käynyt Tallinnassa ensin. Ruukinmatruuna ei katso olevansa vielä henkisesti kypsä eikä valmis tavoittelemaan kuuta totuuden taivaalta. Tehdään kotiläksyt ensin.

Ironmistress said...

Yhtä pitkää ja leveetä ovat määrittelysi karman 'fysikaalis-juridisesta' vaikutuksesta edelleenkin.

Silti totta.

Ongelma piilee siinä, että karmalta puuttuu semanttinen ulottuvuus Ymmärrän kyllä (ainakin luulisin ymmärtäväni), että sellainen puuttuu painovoimalta mutta ettei karmallakaan muka ole symbolista merkitysulottuvuutta - se tässä ihmetyttää, koska käytät karmaa ikäänkuin fysikaaliseen

Kyse on pohjimmiltaan samasta asiasta. Mikä olisi se semanttinen olettamus, joka sille tarvitaisiin?

Tee nyt jo viimeinkin päätös: joko a) karma on luonnonlain kaltainen ilmiö ilman normatiivis-semanttista ulottuvuutta, jolloin sen 'toimia' ihmisen suhteen on mieletöntä arvioida moraalisessa, uskonnollisessa tai vastaavan kaltaisissa diskursseissa

Karman laki ei sellaisenaan sisälä mitään eettistä tai moraalista ulottuvuutta. Se vain on. Se, millaisen moraalisen järjestelmän siihen rakennamme päälle, riippuu itsestämme. Jotkut järjestelmät toimivat, toiset eivät.

Minä olen sivistynyt mies - en mikään uus-animisti.

Ne eivät nykypäivänä enää ole toisiaan poissulkevia asioita.

PS 1
Karma is Sanskrit for "deed." In both Hinduism and Buddhism karma includes an individual's physical and mental actions which determine the consequences of the person's present life and sequential lives through rebirth. Karma is based upon the phenomena of cause and effect which denotes both action and reaction that extend through many lifetimes.

There are three types of karma: "agent-karma" which is concerned with the present cause and effect, and will influence future lives; "prarabdha-karma" which had already been caused and is in the process of being effected; and, "sanchita-karma" which has been accumulated but has not yet been effected.

(Selvenikö yhtään? Ei selvennyt. -


Täälläpäässä selveni varsin hyvin, ja sitä on hyvin helppoa pitää itsestäänselvyytenä.

"Prarabhda-karma" on kuin varautunut akku, jota puretaan. Meillä on aiemmasta syystä kertynyt karma (ladattu akku) ja seuraus (akun kuormittaminen, jolloin sen varaus purkautuu).

"Agenttikarma" on puolestaan kuin aurinkopaneeli, joka pukkaa koko ajan virtaa akkuun (syy), ja sitä sitten kuormitetaan (vaikka tietokoneella. Akku on jatkuvassa muutoksen tilassa: sinne tulee virtaa ja sieltä lähtee virtaa.

"Sanchita-karma" puolestaan on kuin kuormittamaton akku, jossa on se aurinkopaneeli. Sinne kertyy syytä, mutta agenttia (kuormitusta) ei vielä ole, jolloin myöskään vielä ei ole seuraustakaan (akun purkautumista).

(Platonin pohdinta reinkarnaatiosta on osaltaan vaikuttanut juutalais-kristilliseen helvetti-käsitykseen.)

Ja vielä enemmän talmudilaiseen gilgul ha-neshamotin käsitteeseen, joka selitetään Kabbalassa. Mutta myös Origenes spekuloi reinkarnaatiolla.

Huom! Kieltämättä (?) Jeesus oli Jumala mutta myös täydellisesti ihminen lukuunottamatta sitä, että hän oli täysin synnitön.

Juutalaiset eivät välttämättä allekirjoita tuota.

Anonymous said...

OHO
hienoa etta valitset karman lain xx
muttei se mikään rangaistus ole
tapaammevain kai niitä samoja
ihmisiä jahas
no en tie
mutta kiva funtsia, sen tiedän että kaikki on ennelta suunniteltu ja suhteellisen mielenkiintosta (infoa onn liian vähän ja se mulla on valituksena tästä elämästä)

kiva Rauno, kesäkuulumisia
Tuhotkaa juutalaiset!

Ironmistress said...

kiva Rauno, kesäkuulumisia
Tuhotkaa juutalaiset!


Ruukinmatruunalla ja puolella hänen sukuaan voisi olla jotain sanomista tuohon kehotukseen. Mutta koska hän on hyvin kasvatettu tyttö, hän tyytyy vain toteamaan että goyishe shmutz.

Tapani said...

RR: "...ja sinä käytätte karmaa väärin käsitteellisesti. Ikäänkuin painovoimalla voisi tuomita ihmisiä kadotukseen tai paratiisiin."

Kaikki tuo puhe "tuomitsemisesta" jne kertoo, että sinä itse et ymmärrä mitä minä karmalla tarkoitan.

Tuomitseeko painovoima lihavat kärsimään, puuskuttamaan ja hikoilemaan?

Tuomitseeko painovoima lentokoneen putoamaan ja matkustajat kuolemaan?

Olet liian kiinni tässä kristillisissä käsitemaailmassa. Unohda ne, ne ovat vain sinun korviesi välissä, ei muualla.

Rauno Rasanen said...

Koska et Tapani ymmärrä itse itsellesi implikoimiasi loogisia rajoitteita vaan rikot niitä jatkuvasti puhumalla jostain, mistä ei yksinkertaisesti voi puhua kuin vaikenemalla, saat - aivan oikein - luvan vaieta tästä asiasta tässä blogissa.

Karma on yhtä kuin kognitiivisesti merkityksetön tautologia, kuten lienet myöhemmästä päreestäni huomannut. Joten päästäksesi tautologioitten loppuun asti, sinun pitää vaieta.

Vaikeneminen on paras koan. Se on yhtä kuin karma.

Kiitos ja hyvästi.