Burkaa ja jytää

Kuvassa länsimainen burkamalli, joka ei loukkaa naisten ihmisoikeuksia tai yksityistä vapautta.

(Kielimafia säätää ja viilaa - viimeksi psykoanalyysia - klo: 19.55)
1
Tapani kirjoitti Iineksen päreessä Kerta kiellon päälle: 
'Musliminainen burkassa on sama kuin juutalainen raitapyjamassa.'
*
Käyttämääsi rinnastusta radikaalisti muunnellen ja soveltaen voisin itse puolestani väittää, että vapaassa markkinataloudessa elävä ihminen on tavallaan kuin keisari ilman uusia vaatteita.
Vaatteet edustavat tässä vapautta, tasa-arvoisuutta ja toleranssia.

Kertomuksen mukaan kukaan, paitsi pikkulapsi (joskus myös filosofinen ideologiakriitikko), joka ei vielä ole oppinut elämään valheessa ja auktoriteetin pelossa, uskaltaa sanoa, ettei keisarilla ole lainkaan vaatteita päällään.

Minun kertomuksessani asia on kuitenkin hieman toisin. Ihmiset eivät niinkään pelkää sanoa totuutta (kritisoida valhetta) näkymättömistä vaatteista, koska he todella ja ihan oikeasti luulevat näkevänsä/kokevansa nuo vaatteet keisarin (ja itsensä) päällä: vapauden, tasa-arvon jne.

Näin tapahtuu siksi, että heille vapaus mahdollistuu pelkästään vapautena burkista = rajoituksista, pakoista ja holhouksesta (ns. negatiivinen vapaus eli vapaus jostakin).

Tämän periaatteen lähtökohtana on epälooginen ja epärealistinen oletus, jonka mukaan hyvä elämä annettaisiin yhtä aikaa samalla lautasella kuin muodollinen vapaus eli yksityinen oikeus olla vapaa tekemään aivan mitä tahansa, kunhan ei riko muodollisen lain kirjainta.

Negatiivinen vapaus ei kuitenkaan ole kapitalismissa ilmaista ja toteutuu siinä useimmiten itsensä kumoten - siten, että ihminen ehdollistuu pelkäksi talous- ja markkinasubjektiksi tai pikemmikin - foucault'laisittain: se tuottaa ihmisen, joka on vähintäin yhtä paljon (viime kädessä itse asettamansa) holhouksen alainen (imagotekniikat ovatkin estetisoidun kantilaisen(!) etiikan perversiivinen muoto) kuin burkaa käyttävä nainen - nyt vain ilman näkyvää ja peittävää huntua.

Holhoavan hunnun ovat länsimaissa korvanneet coca-colonialistisen kulutus-viihde-mediateollisuuden trendit, brändit sun muut merkkituotteet, joita burkan sijaan ostetaan ja käytetään vapauden, ei suinkaan pakkosyötön, symboleina (pakkosyöttöä ne silti perimmältään ovat: sekä systeemisessä että psykologisessa mielessä).

Niinpä ihmiset liberaali-kapitalistisissa maissa luulevat, ettei heillä ole burkaa päässään, vaikka he itse asiassa paitsi automaattisesti elävät, ovat yhä manipuloidummassa määrin myös entistä pakotetumpia elämään ulkoapäin tuotettujen (ideologis-imaginaaristen) fantasioitten ja uskomusten maailmassa (tai pikemminkin ostamaan tuota maailmaa), joka pitää heidän elämäänsä ja mielikuviaan jatkuvasti ja tiukasti vankinaan määritellen heidät pelkästään vaihtoarvoina - ei itseisarvoina.

Franz Kafka kuvaa romaaneissaan tällaisen maailman perimmäistä luonnetta yksilöllisen kokemuksen kannalta, jossa anonyymi, tavoittamaton ja näkymätön auktoriteetti (byrokratia, teknokratia, pääoma) holhoaa meitä.

Mutta niiltä (heitä on paljon), jotka kokevat itsensä vapaiksi anonyymin auktoriteetin (pääoman ja vaihtoarvon) maailmassa (kuten ilmeisesti Tapanikin), puuttuu kyky ja käsitteet ilmaista epävapautensa luonnetta.

He ovat onnellisia - paitsi mitä nyt burka saa heidät kokemaan itsensä ahdistuneiksi - syystä, joka ei kuitenkaan johdu mistään ylevästä, kaikkia ihmisiä koskevasta vapauden ja tasa-arvon vaatimuksesta eli sympatiasta tai säälistä burkaa käyttäviä kohtaan vaan kyseessä on paljon syvempi, torjutumpi ja siten hankalammin oivallettavissa oleva asia (ks. 2).

Kieltämättä joskus tekisi mieli vain jättää nämä vapauden ja tasa-arvon 'sankarit' elämään omassa pienen mukavuuden eli vapauden illuusion häkissään, mutta koska he yleensä vaativat kaikkia osallistumaan siihen peliin, jota itse pelaavat paljastaen siten oman rasistisuutensa, eivät ne, joille totuus on tärkeämpää kuin väärien profeettojen houkutukset, voi vaieta ja esittää vastalausetta - en minäkään.

2
Burka-ongelmassa on kaksi tasoa, joista ilmeisimpään eli negativisen vapauden (vapaus jostakin) ongelmaan vastasin edellä. Toisessa tasossa/ulottuvuudessa, joka on syvempi ja sen vuoksi yleensä myös torjutumpi, analysoidaan ja kuvataan fantasiakokemuksemme psyykkistä dynamiikkaa, rakennetta, sen muodostumista ja oivaltamista.

Kirjoitit Tapani tavallaan aivan oikein minun väittäneen omahyväisesti burkan vastustajista, että 'burka on ongelma meille, koska emme näe naista burkan alla'. - Juuri siitä onkin kysymys, mutta aivan eri mielessä kuin sinä asian seksismisyytöksellä tulkitset.

Länsimainen ihminen pelkää burkan takana olevaa naista (ihmistä), koska silloin hän joutuu todella konkreettisesti kasvotusten toisiin kohdistuvien, omien - mahdollisesti rasististen fantasioittensa kanssa.

Burkasta riisuttu nainen sen sijaan on imaginaarisesti 'vaarattomampi' psykodynamiikkamme ja siitä kumpuavien asenteitten kannalta, koska paljaat kasvot ovat tietoisuuden tasolla aina helpommin manipuloitavissa.

Syvimmät mielikuvamme (todelliset asenteemme) eivät pääse paljaitten kasvojen edessä liikaa häiritsemään ja estämään fantasioittemme tietoista kontrollia, koska juuri paljas iho ja ja sen piirteet toimivat paljon parempana maskina (jota ei voi enää riisua) sille, mikä ihminen on, kuin burka, joka nuo kasvot peittää.

Tässä mielessä jokainen naamio paljastaa enemmän katsojasta itsestään kuin mikään face to face-kontakti.

Tämä on myös yksi suurimpia syitä sille käytännölle, miksi psykoanalyytikko ja analysoitava henkilö eivät ole kasvokontaktissa analyysin aikana.Kasvojen avullahan on paljon helpompi valehdella (itselleen ja muille) kuin pelkästään vapaan assosiaation sanoihin kätkeytyvillä mielikuvilla!
*
Suhtautumisemme toiseen ihmiseen syntyy aina fantasiana hänestä, ja juuri tuota fantasiaa analysoitavan analyytikkoon kehittämä transferenssisuhde pyrkii ilmentämään, selventämään ja mahdollisesti purkamaan - 'pedagogisella' intentiolla.

Mutta - koska ihmissuhteet enemmän tai vähemmän pakonomaisesti ovat juuri transferenssi- ja/tai fantasiasuhteita (ja pysyvät sellaisina), voinee psykoanalyysin perimmäisenä tarkoituksena ainakin lacanilaisittain pitää analysoitavan radikaalia oivallusta siitä, että vaikka hän ei voikaan ravistaa fantasioita kokonaan pois psyykestään, hänen on mahdollista oppia elämään oireiksi transformoituneitten 'imaginaaristen halukonteksiensa' kanssa - jopa niitä itseilmaisussaan hyödyntäen ja ihmissuhteissaan  'hallinnoiden'.
*
Burka kasvot peittävänä naamioina siis herättää meissä kontrolloimattomia mielikuvia, joita emme välttämättä haluaisi kohdata ja tunnistaa/tunnustaa itsessämme. Ihoa, tuota nahkamaskia sen sijaan ei voi riisua, joten se toimii paljon tehokkaammin ennakkoluulojemme lähteenä ja naamioina.

Mutta tämä kaikki lienee Tapanin kaltaisille, sivistyneille ja liberaaleille herrasmiehille ylivoimaista käsittää ja edes yrittää ymmärtää - hyväksymisestä nyt puhumattakaan.
*
Kaksinaismoralististen (asenne tai asu täyttää ihmisoikeuksien vaatimukset, jos se palvelee minun omia vapaita bisneksiäni/intressejäni, muuten ei) herrasmiesten ymmärtämättömyyteen tekisi mieli vastata kuin aikoinaan Cambridgessä filosofian tohtoriksi väitellyt Wittgenstein (hänelle piti saada jokin akateeminen arvo luento-oikeutta varten), joka totesi vastaväittelijöinä toimiville, väitöskirjan (Tractatus) suhteen jotakuinkin pihalla oleville maailmankuuluille filosofeille, Bertrand Russellille ja G. E. Moorelle, akateemisen maailman historian ehkä absurdeimmmassa väitöstilaisuudessa: 'Olkaa huoleti, te ette tule koskaan ymmärtämään kirjaani'.
*
http://i-iines.blogspot.com/2010/04/kerta-kiellon-paalle.html
http://nextstarartist.wordpress.com/next-star-artist-finalists/