Raja, rajattomuus ja kosmologia

Kommentti Kemppisen juttuun Raja.

*
(Kemppinen kirjoittaa - jutun loppuosa)

Tietotekniikassa rajapinta eli interface on yksi esimerkki interaktiost, kahdensuuntaisuudesta. Rajapinta yhdistää erottamalla. Töpseli vain yhdistää: panet töpselin seinään, niin virta kulkee. Esimerkiksi USB-liitin on rajapinta (an universal interace standard).

Kaunis, runollinen sana. Paitsi saksan kielessä, Schnittstelle ("leikkauspaikka).

*
RR

Entä jos mitään "rajaa" ei ole olemassakaan, ja että esimerkkisi interaktiivinen rajakin on lopulta yhtä hiukkasten jatkumoa - eräänlaista "järjestäytynyttä" kaaosta, jossa rajapinnat liikkuvat meille vielä tuntemattomien lainalaisuuksien mukaisesti?

Nämä lainalaisuudet tosin saattavat jopa jäädäkin tuntemattomiksi, koska niiden todistaminen kokeellisesta näytöstä puhumattakaan ylittää kognitiivisen kapasiteettimme, koska emme yksinkertaisesti ehdi laskea lisääntyvää informaatiota tarpeeksi nopeasti (*).

Mielikuvituksemme mahdollisuuksia ei tietenkään ole rajoittanut koskaan yhtään mikään?

Tyhmä kysymys selventää ajatustani. Onko joku joskus löytänyt avaruudesta "rajan" tai "rajoja" (tai muuta "absoluuttista") ja jos on, niin miten hänen käsityksiinsä suhtaudutaan nykyään fysiikassa?

*
(*) Nykykosmologian tilasta kertoo paljon se mielenkiintoinen tosiasia, että suosittu säieteoria, joka yhdistäisi kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian (=nykyfysiikan perusongelma), kaatunee siihen tosiasiaan, ettei sitä kyetä todistamaan kokeellisesti mitenkään.

Suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikan yhtälöt vielä pystyttiin havainnollistamaan esim. hiukkaskiihdyttimien avulla, mutta tämä asiaintila lienee ainakin kosmologiassa jo mennyttä aikaa.

Eräs johtava fyysikko kehotti säieteorian kannattajia siirtymään teologiseen tiedekuntaan, mutta eiköhän sinne kohta siirry moni muukin, mikäli edellinen "väliaikatieto" fysiikan tilasta pysyy muuttumattomana.

*
Viimeinen teoria fysiikan historiassa/ Matti Leppänen

http://www.geerts.com/jpeg/jpeg-cosmos.htm.