May 12, 2009

Filosofiaa

Kommentti suiit suiit summelle edellisessä päreessäni (kertausta ja tiivistystä ('toistoa') eräisiin aiemmin kirjoittamiini filosofisiin teksteihin).
*
suiit suiit summe kirjoitti:
@zizekspeaks: Philosophy is not a matter of asking "what is true," but of asking "what do you MEAN when you say, 'this is true.'"
*
Aivan niin. Filosofiassa kysytään perimmältään sitä, miten järkeä tulee kulloinkin (vaarallinen, terminologinen myönnytys ;] - tiedostan kyllä tämän termin hankalat, nominalistiselle relativismille avoinna olevat, antikantilaiset ja antihegeliläiset implikaatiot) käyttää (eli mm. kuten Zizek sanoo: mitä sinä tiedolla ja totuudella ylipäätään tarkoitat) - ei niinkään, mitä tuloksia järjen avulla saavutetaan.

Tuloksellisuus ja sovellettavuus ovat talousmiesten, poliitikkojen ja ylipäätään pragmaatikkojen asia, vaikka ilman muuta pragmatismi liittyy totuuteen ikäänkuin 'loisena' tai 'parasiittina' ja jopa vielä siten, että juuri tuo loismaisuus on IDEOLOGIAA, joka kätkee totuuden).

Päättelyn ja tutkimuksen tulokset ovat aina lopulta sovellutuksia, joista on jotain praktista hyötyä (etenkin rahallisesti niille, jotka omistavat tulosten oikeudet). Totuus sen sijaan filosofisesti on yleensä sellaisenaan ja sinänsä täysin hyödytön käsite/asia - jotain 'ylimääräistä', mutta yhtä kaikki: se ON Totuus ja pysyy Totuutena, mikäli se todella on Totuus!

Mutta tiedollisesti emme pysty tätä totuudellisuuden asiaintilaa dialektisesti saavuttamaan/oikeuttamaan/todistamaan (sillä dialektiikka on paradoksaalisesti aina itsensä kumoavaa eli negatiivista) . Voimme vain ikäänkuin 'vihjata' totuuteen ja saavuttaa pelkästään 1) varmuuden (Mooren itsestään selvä, aina olemassa ollut, oma käsi) ja 2) uskon (Jumala) tai 3) induktiivisen (tieteellisen) uskonvarmuuden (esim. evoluutiobiologia), joiden kautta meillä voi olla jotain tietoon rinnastettavaa.

Tieto itsessään on pelkkä muodollinen tapa (de jure) todistaa uskomukset oikeiksi tai vääriksi, eikä se onnistu koskaan ilman 1) kehää, 2) auktoriteettia (joka on eräs kehän muoto) tai 3) premissien (perusteluiden) regressiota (= etenkin induktiivisen näytön loputon sarja).

Tieto de facto (induktiopäättely) on aina hypoteettinen oletus, joka korotetaan induktiiviseksi yleistykseksi eli tiedeyhteisön sen hetkiseksi totuudeksi = 'uskonvarmuudeksi', jota täysin väärin perustein ja harhaanjohtavasti aletaan yleensä kutsua 'tiedoksi'.

Näin ollen - unohtakaamme jo viimein tieto! Sellaista meillä ei lopultakaan ole olemassa kuin formaalis-loogisena tautologiana (kuten analyyttiset totuudet - esim.: kaikki poikamiehet ovat naimattomia), joka ei tuo mitään uutta tietoa väitteeseen/propositioon vaan toistaa saman asian metonymisesti/synonymisesti.

Miksi tuhlata muka tiedon nimissä paukkuja moiseen papukaijamaiseen, loogisten toistojen sarjaan (erotuksena empiiristen havaintonäyttöjen loputtomaan sarjaan; - tosin tiedollisesti kummastakaan ei ole meille oleellista hyötyä). Sama kritiikki pätee myös syllogismeihin. Nekään eivät tuo mitään uutta itse intuitioon, joka pyritään todistamaan.

Jos muutamme formaalilogiikan sääntöjä, voimme tietysti kikkailla loputtomiin totuuden ja tiedon kanssa kuten matemaatikotkin, mutta se tie on eräänlaista verbaaliakrobatiaa -verrattavissa palindromeihin, anagrammeihin tai vastaaviin.

Siis tyhjää leikittelyä merkeillä ja merkkisarjojen matemaattisilla muunnoksilla - vaikka lopputulos näyttäisikin tuottavan ikäänkuin ratkaisun. - - Mutta tämä ratkaisu on yhtä tyhjä kuin itse arbitraarinen merkkisarjan näennäislooginen muuntelu.

Viimein nolla - mahdollistaessaan matematiikan sekä kokeellisten tieteitten (etenkin kosmologia ja kvanttifysiikka sekä molekyylibiologia) kehityksen - kuitenkin tuhoaa (ainakin se jatkuvasti uhkaa tuhota) koko matematiikan ja fysiikan tuhoamalla niiden loogiset perusteet! - Näin on todistettu jo antiikissa (Kannattaa lukea Nollan elämäkerta : Charles Seife ymmärtääkseen, mistä puhun...)

2 comments:

Anonymous said...

Viittiskö rikkoa nollakommenttia:). Erdős numbers have been a part of the folklore of mathematicians throughout the world for years.

Rauno Rasanen said...

anonymous kirjoitti:

'Viittiskö rikkoa nollakommenttia:).'

Riko rauhassa vaan, jos osaat. Minähän olen vain pahainen maallikko näissä asioissa.

Mutta älä selitä minulle asiaa matemaattisesti vaan metamatemaattisesti, sillä matematiikkakin perustuu tiettyihin ajattelun absuuttisiin, aksiomaattis-loogisiin päättelysääntöihin, joita ilman me emme voi ajatella mitään koherentisti ja kausaalisesti (mutta universumi = aine/energia tuskin on sisimmältään koherentti ja kausaalisesti ymmärrettävissä - vrt. mustan aukon 'käyttäytyminen' ja/tai kvanttimekaniikka).

Nolla - antaessaan meille avaimen todellisuuden matemaattisen eksaktiin ymmärtämiseen uhkaa samalla itse tuhota matemaattisen päättelyn logiikan ja metodiikan.

Esimerkiksi: jakamalla nollalla päädymme kuin äkkiarvaamatta tilanteeseen, jossa koko matematiikan looginen perusta romuttuu. - - Paradoksaalisesti nolla itse pelastaa meidät hetkeksi itseltään, kun otamme sen käyttöön pelkkänä merkkinä emmekä todellisuuden 'kuvana'.

Mutta tämä onni ei voi kestää kauan juuri tuon paradoksaalisen seikan takia. Nolla voi olla vain apuväline - ei lopputulos (paitsi tietenkin merkkinä, symbolisesti).

Ilman tuota nollaa ei esimerkiksi Newton olisi kuitenkaan kyennyt todistamaan painovoimaansa. Kovin kiire hänellä kuitenkin oli redusoida se jotenkin pois yhtälöistään, koska kyseessä oli oletus ad inf., sillä kaikki mikä on ääretöntä on samalla nollaa eli ei mitään. - Eikä nollan jälkeen tule enää mitään - paitsi tietysti merkkeihinsä (kuolleisiin symboleihinsa) rakastuneen matemaatikon tai formaaliloogikon mielikuvituksessa. - - Ja koska todellisuus on ääretön (siis nolla eli ei mitään), ei todellisuuden kuvauksellakaan ole rajoja. Näin ollen mahdollisten maailmojen logiikka on samalla itse todellisuuden 'regressiivistä' (ääretöntä) olemista.

Tämä ei kuitenkaan todista muuta kuin, että todellisuutta voidaan selittää loputtomiin jollain merkkikielellä. Ei mitään sen enempää. - - Ainakaan minä en saa kovin ihmeellisiä 'kicksejä' tällaisesta pelistä. - Pokeri tai (etenkin venäläinen) ruletti ovat paljon jännittävämpiä 'leikkejä' kuin pelkkä matematiikka.