Kirjoitettu alunperin kommentiksi peeär-miehen päreeseen USKO 2008.(Linkit tarkistettu 29.3 + 1 linkkilisäys; - Lisäys 30.3)
*
Motto (jonka tarkoitus on esitellä Slavoj Zizekin (You Tube) tapaa ajatella/käyttää järkeä. Videopätkässä Zizek ikäänkuin tiivistää (jälleen kerran) filosofiset lähtökohtansa miltei aforisminomaisesti.)
Zizek! 30.3.2008 20:05 – TV-maailma – Plaza (ei tietoa kanavasta ;/)
"Marxilaista vapauden käsitettä kehitellyt filosofi Slavoj Žižekerottaa toisistaan muodollisen (formaalin) ja todella olemassa olevan (aktuaalisen) vapauden: “formaalinen vapaus tarkoittaa valinnan vapautta, joka tapahtuu olemassa olevien valtarakenteiden koordinaattien sisällä, kun taas aktuaalinen vapaus määrittää sen intervention paikan, joka kyseenalaistaa itse nuo koordinaatit”. [3] (Lähde netissä http://www.lacan.com/zizek-plea.htm)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaus
http://www.google.fi/search?source=ig&hl=fi&rlz=1G1GGLQ_FIFI257&q=zizek&btnG=Google-haku&meta= (Zizek wikipediassa)
***
Ihan pätevä tuo juttusi/referaattisi. Ei minulla löydy siihen juurikaan lisättävää analyyttisessä mielessä.
Mutta mutta - olen itse menossa aika lailla toiseen suuntaan.
Yritän täydentää Nietzschen 'dionyysisen ateismin' mahdotonta eli voluntaristis-stoalaista konseptiota, jonka koen päätyneen hedelmättömän, solipsistiseen umpikujaan, muun muassa slovenialaisen filosofi, teoreetikko, kulttuurianalyytikko (ja ateisti) Slavoj Zizekin 'lacanilais-hegeliläis-marxilaisella, materialistisella teologialla' - .
Mitä tämä merkitsee, selviää? tulevaisuudessa - jos selviää. Kunhan nyt saisin otettua edes työvoiton Zizekin hankalimmasta auktoriteetista Jacques Lacanista, jonka omaperäinen (vähintäinkin idiosynkraattinen) (post?-) strukturalistinen tulkinta Freudista on peräti vaativa pala purtavaksi miten oppineelle ihmiselle tahansa.
Lacan ei ole minulle ihan uusi tuttavuus, mutta yhä vielä lähes yhtä vaikea 'tyyppi' kuin 15 vuotta sitten.
Sitäpaitsi Slavoj Žižekin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu kuin kaksi kirjaa. Pitäisi kai ostaa amazonin kautta häneltä ainakin pari kolme myös teologiaa käsittelevää tai sivuavaa niiden lisäksi.
(Tästä linkistä löytyvät Zizekin pääteemat tiivistetysti esitettynä: Slavoj Zizek: Philosophy - Key Ideas)
*
Jälkimmäisen listan viimeinen kirja on Adam Kotskon kokonaiskatsaus ja kaksi sitä edellistä artikkelikoosteita, joissa Žižek on yhtenä kirjoittajana.
Kaksi viimeistä teosta ilmestyvät myöhemmin tämän vuoden aikana.
Slavoj Zizekin omaa tuotantoa teologisista kysymyksistä 2000-luvulta:
On Belief (Thinking in Action), The Puppet and the Dwarf: The Perverse Core of Christianity (Short Circuits), The Fragile Absolute: Or, Why Is the Christian Legacy Worth Fighting For? (Wo Es War), myös Violence (Big Ideas) sivuaa parin luvun verran uskontoa.
Zizek yhtenä kirjoittajana sekä katsaus Zizekin teologiseen ajatteluun:
The Neighbor: Three Inquiries in Political Theology (Religion & Postmodernism), Christ in Postmodern Philosophy: Gianni Vattimo, Rene Girard, and Slavoj Zizek, Zizek and Theology (Philosophy & Theology)
*
Oleellista nyt kuitenkin on, että mihinkään kilpailuun siitä, kuka todistaa parhaiten, onko Jumala olemassa vai ei, olenko ateisti, uskovainen vai agnostikko, en enää ryhdy.
Sen pelin olen pelannut jo loppuun. Ei kiinnosta enää moinen vatkaaminen. Siinä on jämähdetty kolmeen yksipuoliseen ellei peräti perättömään oletukseen:
1) että vain faktat - eivät ideologis-metafyysiset teoriat kuten Zizekillä - voivat todistaa tai kumota käsityksemme Jumalasta, 2) että faktat olisivat ilmaistavissa vain lauseloogisin operaatioin propositioina tai matemaattisesti ja 3) että propositoista muodostettujen argumenttien (ja/tai matematiikan) pätevyys olisi ikäänkuin annettua, minkä vuoksi niistä tehtyjä johtopäätöksiä voidaan pitää muka varmoina - edellyttäen, että ne konfirmoituvat empiirisesti (miten ihmeessä Jumalan voi konfirmoida tai falsifioida empiirisesti?!; - ilmeisesti juuri ihmeen avulla...;/).
Tämä tie on toivoton. Mitään varmuutta ei tällä tavoin saavuteta. Sitäpaitsi epistemologinen pyrkimys kognitiivis-empiiriseen 'luotettavuuteen' Jumalan suhteen ei edes ole järkevä tavoite, koska a) se ei ole mahdollinen kuin kehäisesti, b) se ei (jos olisi mahdollinen) kertoisi Jumalasta muuta kuin hänen olemassaolonsa tai ei-olemassaolonsa (ymmärrettynä ominaisuudeksi) todennäköisyyden asteen, mikä 'todistus' Jumalasta puhuttaessa on banaalia/triviaalia.
Jumala on jotain joka jää 'yli' kaikista definitiivisistä selityksistä eli ei ole johdettavissa niistä eikä palautettavissa niihin, ja joka pysyy näin ollen perustaltaan tiedostamattoman fantasman (ks. PS.) piirissä tai kuten Zizek lacanilaisittain ehkä sanoisi 'pikku objekti a:na': - ikäänkuin sormuksena suklaamunassa.
(Sormus on tässä puutteen=halun kohteen korvike (halulla ei ole reaalista kohdetta) ja siten 'mahdottoman' reaalisen symboli).
Huomattavasti oleellisempaa kuin empiiris-epistemologisen varmuuden saavuttaminen Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta on ymmärtää, mitä monoteistinen, länsimainen Jumala ideologisesti eli politiittisena fantasmana (kuvitelmanomaisesti) merkitsee historiallisessa prosessissa: - miten Jumala tavallaan 'ilmenee' meille ideologisten merkkien usein paradoksaalisessa verkostossa, joka monesti ilmaisee ideologiset lähtökohtansa tai alkuperänsä näennäisesti loogisen pätevässä ja kausaalisesti muka itsestään selvässä muodossa, mutta jossa Jumala lopulta voidaan 'tunnistaa' (tämä on zizekin lacanilaisen ideologia-psykoanalyysin tarkoitus) vasta loogisen intuition vastaisissa ilmenemistavoissaan ja kätkettyjen/kätkevien muotojen fantasmaattisissa sisällöissä.
***
'Zizek-projekti' on varmaankin viimeinen, johon ryhdyn jonkun filosofin tuntemuksen kartuttamisen suhteen ja tiedän jo etukäteen Zizekin filosofian yleiskatsauksia - esim. Slavoj Zizek [Internet Encyclopedia of Philosophy] - luettuani, että se tulee olemaan ehkä myös vaikein - vaikeampi kuin Nietzsche (Zizek on Nietzschen suhteen varsin kriittinen).
Mutta yhtä kaikki - kyseinen 'projekti' (jos nyt on oikeutettua tai ylipäätään järkevää käyttää näin virallista termiä) vaikuttaa kaikessa monimuotoisuudessaan ja loputtomuudessaan myös lupaavammalta kuin yksikään muu ajattelujärjestelmä nykyään - teologia mukaan lukien, sillä Zizek ei teologian lisäksi unohda myöskään etiikkaa.
Lisäys 30.3
Huom! Tämä slovenialainen professori ja työnarkomaani - eräänlainen Travellin' Lecturer'/RR - ei juo eikä polta, puhuu (loputtomiin) kuutta kieltä ja kirjoittaa englanniksi, joten käännösten aiheuttamilta 'katkoksilta' voidaan välttyä. Hänen kirjansa tavoittavat siis heti koko akateemisen maailman.
***
Linkistä löytyy Rebecca Meadin mainio haastattelu Zizekistä. Se kuvaa 'Ljublijanan jättiläistä' sympaattisesti ja hauskasti käyttämällä sekä Zizekin omia että hänestä kerrottuja anekdootteja tekstiä ryydittämään.
rebecca mead dot com --The Marx Brother
*
Artikkeleita Zizekistä ja hänen tuotannostaan suomeksi:
Räjäytyksiä ja psykoanalyysiä Mustekala.info
Media ja nykyajattelu: Zizek & psykoanalyysi
Elokuvat opettavat meidät haluamaan
Teon politiikkaa 9/11:n jälkeen
Kuuluisin slovenialainen on filosofi! - HS.fi - Kulttuuri
Pervertikon elokuvaopas
Pikku pala reaalista (Ideologian ylevän objektin (alkuteos 1989, suomeksi 2005) esittelyä)
*
You Tubesta löytyy monien muiden Zizek-videoiden lisäksi tämä Zizekin luento (joita on muistakin teemoista):
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 1/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 2/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 3/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 4/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 5/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 6/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 7/8
Slavoj Zizek. Materialism and Theology - 2007 8/8
Slavoj Zizek lecturing about materialism and theology, Charles Darwin, Richard Dawkins, Christopher Hitchens, Sam Harris, Daniel Dennett, and the psychoanalysis of culture and societies.
Videolecture focuses on fundamentalism, materialism, theology, atheism, atheists, humanists, humanism, reason, logic, rationality, intelligent design, believe, faith, religion, christian, christianity, islam, fundamentalists, fundamentalism, god, nature, Evolution, Intelligent Design, Public open lecture for the students of the European Graduate School EGS, Media and Communication Studies department program, Saas-Fee, Switzerland, Europe, 2007, Slavoj Zizek.
*
Zizek löytää merkkejä ideologioista jopa eri maiden wc-pönttöjen sisärakenteista!
Slavoj Žižek on toilets and ideology (You Tube)
*
blogs.guardian.co.uk/film/2007/05/a_date_with....
*
PS. Georges Bataille Lacanin reaalisen ja fantasmaattisen taustalla - PYHÄ JA KIROTTU.
'Bataille pyrkii puolestaan ajattelemaan luontoa, joka ei olisi
objektivoitavissa. Kyse on muodottomasta, joka ei kuitenkaan ole muodon abstrakti negaatio, vaan shokeeraavalla tavalla konkreettista, alhaista ja luotaantyöntävää.
Bataillelainen luonto paikantuu ennen muuta tiedostamattoman tasolle.
Se on fantasmaattinen realiteetti, jota ei paradoksaalisesti ole olemassa itsessään
("objektiivisesti"), sillä se syntyy vasta siihen kohdistuvan kulttuurisen torjunnan
kautta (kulttuuri kokonaisuudessaan rakentuu Bataillen mukaan alhaisten ainesten
torjunnalle, joka voi toteutua joko idealisaationa tai yksinkertaisena
poissulkemisena).
Toisaalta se ei ole myöskään "subjektiivinen" termin
tavanomaisessa merkityksessä, sillä sen vaikutusten positiivinen ilmeneminen
edellyttää nimenomaan tietoisuuden sokaistumista.
Tämä labiili, muodoton alhaisuus on jollakin tavoin aina alempana kuin mikä tahansa sen tavoittamiseen pyrkivä positio (psykoanalyyttisessa diskurssissa sitä voitaisiin verrata Lacanin kehittämään reaalisen kategoriaan, joka on nimenomaan mahdottoman aluetta (s. 13).'
5 comments:
"Jumala on aina jotain joka jää 'yli' kaikista selityksistä ja joka pysyy näin ollen fantasman piirissä - tai kuten Zizek ehkä lacanilaisittain sanoisi 'pikku objekti a:na': - ikäänkuin sormuksena pääsisäismunassa.
"
En määrittelisi Jumalaa noin tiedolle tavoittamattomaksi. Periaatteessa on niin, että ellei maapallo altistu millekään ulkoiselle vaikutukselle, jota voisimme nimittää "luomisen säteeksi", Jumalaa ei ole olemassa.
Fysikaalisesti kysymys on siitä miten tällaiset vaikutukset voivat välittyä avaruudessa. 1700-luvulla eetteriteoria sopi hyvin yhteen jumaloletuksen kanssa. Einstein ja tieteellinen positivismi kumosi kaiken muun paitsi mitattavissa olevan vaikutuksen (sähkömagnetismi, gravitaatio).
Tämän kaltaiset teoriat:
http://en.wikipedia.org/wiki/Unparticle
kurottavat tieteellisen positivismin hylkäämälle alueelle.
Hah - Sven! Sinähän et voi sietää? Zizekiä ja Tuomas Nevanlinnaa - ks. omat kommenttisi:
http://kaymala.blogspot.com/2005/10/emme-tied-ettemme-tied.html
*
Sitaattisi on sitäpaitsi 'vanha versio', johon olen tehnyt tarkennuksia ja lisäyksiä fantasman osalta aivan äskettäin. Et ehkä vielä huomannut.
Tarkennuksia saattaa tulla lisää.
*
Tarkoitatko nyt epäsuorasti, että Jumala on vai ei ole mitattavissa ;/?
Väititpä sitten kumpaa tahansa, se ei natsaa Zizekin peruslähtökohtiin, jotka ovat Lacanissa ja hegeliläisessä ontologiassa.
Teoria/käsite on 'todellisempaa' kuin aktuaalinen (reaalinen) todellisuus', jota ei ole muuten kuin fantasmana, Toisena, 'korvikkeena' (objet petit a).
(Perinteinen freudilainen puhuisi kai transferensseista, mikä ei kyllä sovi lacanilaisen viitekehyksen/ontologian ei-kausaalisuuteen.)
Minä en ota (enää) mitään 'vakaumuksellista' kantaa todistettavuuteen vaan teorian heuristiseen 'viettelevyyteen' ja koherenssiin.
Zizek on mielestäni sekä teoreettisesti 'viettelevä' että ontologisissa lähtökohdissaan coherent enough 'ansaitakseen' huomioni.
Mitään ei ole, mutta tämä ei-mikään (Nothing) on mennyt tavallaan sijoiltaan (time is out of joint/Hamlet), joten se on nyt 'epätasapainossa' eli aktualisoitunut ikäänkuin Ei-mikään olisi todellista monimuotoisessa 'värikkyydessään' ja (näennäisessä) muuttuvaisuudessaan.
Ja kuten Zizek mainiosti heittää ensimmäisen tuubivideon lopussa: tämän epätasapainon aiheuttaja on Luominen=Rakkaus, jonka hän tulkitsee Ei-minkään kosmista harmoniaa 'häiritseväksi' ja siten 'pahaksi' voimaksi.
Hehheh. Onko Rakkaus (jälleen kerran) Platonin (ja gnostilaisten) pahantahtoinen demiurgi (luojajumala)?
*
Nietzsche ylisti dionyysistä voimaa, joka on tavallaan luomisen (rakkauden ja tuhoutumisen) ilmentymää, mutta Zizek ei, sillä hän on apolloninen teereetikko, jolle universumi kaikessa pirstuneisuudessaan on perimmältään liikkumaton? Yksi (Ei-mikään).
Minä katselen hiukkasfysiikkaa ja modernisaatiota maalaisjärjen ja ensimmäisen arki-intuition kannalta ja sulkeistan kaiken mikä ei välittömästi tunnu loogiselta ja itsestäänselvältä.
Teknisten keksintöjen parissa olen oppinut, että kaikki mikä ei ole suoraan itsestäänselvää on luultavasti looginen virhe tai kielellinen ongelma.
Erittäin harvoin kysymys on muusta.
Eli vältän syttymästä liian korkealentoisiin ja "vietteleviin" teorioihin, joita on aina helpompi luoda kuin oikeasti tuntea todellisuuden luonnetta.
Tuo Zizekin materialismi & teologia -luento oli palavasieluisuudessaan mainio ja mielenkiintoinen. Kiitos siitä. Vanha merkintäni on ollut kai vain jokin tietämättömän ennakkoluulo.
En varmaankaan silti asetu Zizekin kanssa samanmieliseksi. Voin joutua tässä hieman opiskelemaan ja kehittelemään omia ajatuksiani, jos haluan todella selvittää missä kohtaa näkemykset eroavat. Vielä en osaa puhua kuin tietystä tunteesta.
Pääosin vaikutelmani Zizekistä näyttäisi tällä hetkellä muodostuvan positiiviseksi. Mutta tämä kaikki on edelleenkin ennakkoluuloa, koska mitenkään syvemmin en ole tutustunut.
Päräyttävä jätkä Zizek, voin veikkaa Wittgensteinin luentoja aika samanlaisiksi, varmaan kyllä sekopäisemmiksi.
Epäonnistuminen ja pahuus energiana ja syynä lähentelee William Blaken profetioita. Herätti hirveesti ajatuksia, pakko tutustua. Mutta onkohan mahdotonta ilman Hegeliä, Marxia ja Lacania käsitteistöjen kanssa?
Voin kuvitella Svenin teknisten keksintöjensä parissa hymysuin (ihan) oikeasti tuntemassa todellisuuden insinöörisen (insinörical) luonteen.
Tää blogi anto sysäyksen ylipäänsä mun halulle elää
ja epäonnistua (monin eri tavoin latteasti)
anonymous
Zizekiin lienee aika hankala tutustua paremmin ilman, ettei tiedä hänen teoriaperustastaan mitään, mutta jonkinlaisen 'flavourin' hänen ideoistaan voi kyllä saada ilmankin esimerkiksi tiettyjen tuubivideoitten ja haastattelujen kautta.
*
Sehän on hyvä, jos tästä blogista saa 'kicksejä' elämänhaluun ja kokeiluihin.
En tarpeeksi usein tule itse ajatelleeksi asiaa siitä vinkkelistä.
Post a Comment