Rationaalinen valinta, nihilismi ja rasismi

Kirjoitettu kommentiksi takkiraudan päreen "Suomenmaassa on jotain mätää" kommentteihin.
*
Huomautus ja itsekriittinen arviointi 12.3.
Kirjoitettu teksti on keskeneräistä ja itseään toistavaa verbaalista tyhjäkäyntiä, väsähtänyttä ja jatkuvasti 'metsään suistumassa' olevaa virkeakrobatiaa, jossa tietyt äärimielipiteet yritetään säälittävän epämääräisesti viedä vieläkin äärimmäisempään positioon...
Mutta silti - silti nuo kärjistykset tulevat toimimaan jonkin mahdollisesti tulevaisuudessa esitettävän nihilismi-synteesini eräinä protoluonnoksina ja esilähtökohtina.
*
Jukka said...
Rusanen syyttää siis Takkirautaa rasistiksi koska Takkirauta uskoo uusklassiseen taloustieteeseen.Vaikka en itse ole rationaalisen valinan teorian mustavalkea kannattaja enkä vastustaja ihmettelen miten ihmistä voi tuo perusteella kutsua rasistiksi.
Jos rasismi nyt on ainakin jonkun mielestä rikos, niin tuohan on kunnianloukkaus.
*
RR

Täällä on joku Rusanen.
Esittelisitkö Jukka hänet minullekin...vai hankitko mielummin uudet silmälasit?
Uutta päätä en toki vaadi (toistaiseksi) vaihdettavaksi.

*
Rasismilla ei ole vain yhtä aatteellista alkuperää, ei se myöskään rajaudu pelkästään yhteen rasismi-määritelmään kuten takkirauta ajattelee.

Laissez-faire-talous indoktrinoivine/manipuloivine rationaalisen valinnan periaatteineen johtaa ennenpitkää rasistisiin käytäntöihin, kulttuurirelativismiin ja yleiseen arvonihilismiin - uskottiinpa sitten tuonpuoleiseen tai tämänpuoleiseen pelastukseen/onneen/arvoihin, koska molemmat implikoivat nihilismin suhteessa sekä 'paikalliseen' (joka on tietysti jo itsessään ristiriitainen periaate) että universaaliin ihmisarvo- ja ihmisoikeusidealismiin - tosin eri syistä ja erilaisen praksiksen seuraantoina.

Ja lisättäköön vielä, että KAIKKI taloustieteelliset teoriamme johtavat rasismiin (minun prosessuaalisen rasismi-määritelmäni mukaan) - sekä vapaa kilpailuttaminen että sosialistinen suunnitelmatalous, joka on esimerkiksi aikamme Kiinassa ideologinen versio monopolikapitalismista.
(Samantyyppistä mallia käytettiin esim. Bismarckin Preussin teollistumisen aikana. Lähinnä juutalaisten tuhoamis-infrastruktuurin kehittämiseen tähdännyt natsi-Saksan irrationalistis-barbaaris-rotuhygieeninen valtiojohtoisuus on myös esimerkki ei-vapaasta markkinataloudesta.)

Huom! - liberaalien talousteorioiden rasismia ennakoiva oikeutus ei aluperin ole niissä itsessään eli teoreettisissa lähtökohdissa ja perusteluissa (esim. Lockella ihmisen omistusoikeus 'no-man's land-valtauksiinsa' työnsä tuloksiksi tulkittuina(?!) oli muka luonnollinen oikeus), mutta ne johtavat väistämättä ennenpitkää diskriminoimaan muita kilpailijoita - joko juuri Locken luonnonoikeus-lakiin verhoutuneen rasismin periaatteella: esim. alueiden riisto alkuasukkailta kuten intiaaneilta tai suurfirmojen häkäilemättömien toimenpiteiden - jos ei suoranaisina tuloksina niin lopulta ainakin seurauksina.

Tässä kirjoituksessa ei vedota nimenomaan rasisimin kapeaan määritelmään vaan sen yksipuolisen kvartaalitaloudellisen voitonmaksimointistrategian seurauksena syntyvien käytäntöjen/seurausten aiheuttamana suhtautumisena työntekijöihin yrityksen pelkkinä 'koneen osina ja välineinä' eikä - kuten olisi luontevaa ja inhimillistä - kehitettävänä/kehittyvänä prudentiaalisena resurssipotentiaalina.

Tällainen reifikaatio ei ole rasismin suppean määritelmän mukaista, ja se hyväksytään yleisesti vapaan markkinatalouden ajoittain väistämättömäksi 'sivuvaikutukseksi', jotta yritys ei menisi konkurssiin - selkokielellä: kykenisi tuottamaan yhä lisääntyviä voittoja halvempien tuotantokustennusten maissa.

Saas nähdä - näin ajatuskokeen ominaisuudessa, jos/kun halpa työvoima joskus loppuu maapallolta (mitä hiukan epäilen), niin mistä yritykset siinä tilanteessa saavat tarpeeksi koulutettua mutta kuitenkin tarpeeksi halpaa työvoimaa.

Trendihän tässä on suuryritysten jatkuva kasvu, jotka lisääntyvien voittojen saavuttamiseksi pitävät väistämättä suuren osan maailman ihmisistä tietyn tulorajan alapuolella, jotta ne itse voisivat taata osakkailleen maksimaaliset voitot.

Niin - ei tämä uusliberaalien mielestä todellakaan mitään rasismia ole vaan markkinoitten luonnollista toimintaa, jossa ihmistyövoiman on sopeuduttava talouden ja tekniikan lainalaisuuksien ja innovaatioiden kulkuun.

Olen eri mieltä, vaikkei minulla olekaan tarjota parempia ratkaisuja, koska näen sekä maailmassaolemisemme aatteellis-uskonnollisen että taloudellis-välineellistä rationaalisuutta ilmentävän praksiksen sekä kumpuavan (uskonnot) nihilismistä että päätyvän (valheellisen arvo-objektivistinen välinerationaalisuus) nihilismiin.

Maailmanhistoria on paitsi kertomus nihilismin eri muotojen genealogiasta myös näiden nihilististen muotojen modifioitumisesta - selkokielellä: naamioitumisesta - puhtaaksi, monetaristiseksi taloustieteeksi esim. Ayn Randin sekä Robert Nozickin ajattelutavoissa, jolloin ne prosessoituvat arvonihilismiksi (välineellinen järki) ja siten rasisminkaltaisiksi alistamis- ja epätasa-arvokäytänteiksi.

*
Yksilöidessäni edellä varsin abstraktein vedoin määriteltyä näkemystäni totean oman pointtini tässä pohdiskelussa olevan lopulta se, että uskonnollisessa nihilismissä mitätöidään tämänpuoleinen maailma tuonpuoleisen kustannuksella - tai kuten juutalaisessa ('poliittis-materialistisessa') siionistis-millennialistisen (joka on tuhatvuotisen valtakunnan/yhteiskunnan) 'onnen aika' korostetaan: Jumalan valitsema Messias voittaa sortajat ja kostaa näitten pahat teot, kun taas Israelin kansa voi elää noudattaen oikeutetusti? Jumalan 'lupaamaa' etnistä diktatuuria 'alamaiskansoihinsa?' nähden.

(Millenianismi/kiliasmi on apocalyptis- eskatologinen- siis lopun aikojen tulevaisuusvisio tai -utopia, joka painottaa positiivista tulevaisuusnäkymää. Se esiintyy monissa uskonnoissa - etenkin juutalaiskristillisyydessä mutta myös filosofisesti ja kirjallisesti ilmaistuissa aatteissa (esim Thomas More: Utopia), myös marxismissa ja natsismissa; vrt. Ernst Bloch: The Principle of Hope.)

Tällaista, varsin ylimielistä politiikkaahan Israel on USA:n avustuksella harjoittanut itse asiassa jo kymmeniä vuosia suhteessa palestiinalaisiin sekä muihin ympäröiviin muslimi- arabivaltioihin - ja varsin menestyksekkäästi.
.......

Uskontojen nihilistisyyden tunnusmerkkejä:

1) Buddhalaisuus pyrkii pääsemään eroon tahdosta, haluista ja tietoisuudesta eli kärsimyksen syistä kohti täydellisen 'intressitöntä ja perspektiivitöntä' Olemista: Nirvanaa, ikuista Olemattomuutta ja siten liikkumatonta Rauhaa, jossa ihminen ei enää ole Karman lain 'kierrätyksen' kahleissa.

2) Ortodoksi-juutalaisuus odottaa Jumalan lähettämän, kostavan Messiaan lopullista voittoa Israelin ja Jumalan välillä tehdyn Liiton vastustajista ja ko. sortajien saamaa julmaa tuomiota.
Reaalipolittinen juutalaisuus elää tuota messiaanista voittoa käytännössä (kuten edellä todettiin) jo nyt maan päällä: siionismi ja Israelin lähi-idän politiikka.

Erona millenianismiin nenvain on, ettei mitään pysyvää rauhan tilaa (vielä - eikä kai koskaan, sillä juutalaisten ja palestiinalaisten välinen kostonkierre eli viha on niin kovin syvää) voi ihmisten toimesta vallita.
Joka tapauksessa Israel on ikäänkuin ottanut tehtäväkseen huolehtia itse poliittisesti alunperin Jumalalle kuuluvan koston ja tuomion 'toimeenpanosta' palestiinalaisten suhteen.

3) Kristillinen usko preferoi tuonpuoleista tämänpuoleisen pelastuksen ja onnen kustannuksella. Maallistuminen ja sääty-yhteiskuntien muutuminen luokka- ja massayhteiskunniksi on modifioinut etenkin kristillisestä etiikasta johdetut: tasa-arvon, vapauden, veljeyden ja ihmisoikeuksien ideaalit universaaliksi politiikaksi, joiden nimiin myös kaikki ne suurliikemiehet, jotka haluavat antaa itsestään medioissa eettisesti kunnioitettavan ihmisen julkisivun, tekopyhästi vannovat.

4) Varsinkin radikaalit (aivopestyt? miespuoliset nuoret) muslimit odottavat neitsyt-paratiisiaan opillisesti sekavassa kunnian ja kunnianloukkauksen sekä koston-teologiassaan, jossa sinänsä yksiselitteisen sekä ehdottoman monoteistisen (toisin kuin kristinusko) ja lakiuskonnollisen teologisen opin hämäävän monimuotoisiin traditioihin ja käytäntöihin ovat poliittisia ja teokraattisia intressejä yhdistämään pyrkivät juutalais- USA- ja ylipäätään länsimielisiä diskriminoivat ääriainekset koettaneet iskostaa ääri-islamilaishenkistä identiteettiä välittämättä siitä, että Islamin integroituminen länsimaihin ja etenkin Euroopan unioniin on sen tulevaisuuden - aivan samoin kuin EU:nkin - kaikkein tärkeimpiä kohtalonkysmyksiä.

Turkki EU:n jäseneksi? Kyllä - mutta ei missään tapauksessa ihan mihin hintaan tahansa!

*
Uskonnot ovat kaikki yleensä ja pääperiaatteiltaan nihilistisiä, ja kun tämä uskontojen nihilistisyys osoitetaan, jää jäljelle monetaristinen taloustiede, jota ylivoimaisesti suurin osa nykyisistä poliittisista vallanpitäjistä on sitoutunut tukemaan, koska ainakin aluksi se saa aikaan sellaista taloudellista liikkuvuutta ja yritteliäisyyden kavua, johon äärisosialismi ja liian tiukka suunnitelmatalous eivät kykene.

Mutta edellä ja eräissä aiemmissa jutuissani on osoitettu (tai ainakin todettu - enhän ole mikään asiantuntija tässäkään diskurssissa), että markkinakapitalismin tien päässä näyttäisi odottavan yhteiskunta, joka ei lopulta tarvitse ammattitaidotonta kurjalistoa edes sellaisiin hommiin, joista maksetaan sellaista palkkaa, jolla olisi mahdollista tulla toimeen ilman vähintäin yhtä, pikemminkin kahta ja kolmea lisätyötä.

Toisaalta - tämä usein reippaasti köyhyysrajan alapuolella elävä kurjalisto on kyllä visusti tarpeen tuollaisessakin yhteiskunnassa, koska juuri se tekee ne työt, joita muut eivät tee - juuri liian huonon palkan takia.

Ideaalitilanne vapaassa markkinataloudessa kuitenkin on, että nuo ihmiset kritiikittä tyytyisivät asemaansa eivätkä vaatisi lisää palkaa eivätkä myöskään verotuloista jaettavaa tukea.

Tällainen 'köyhtymistrendi' kumuloituu - on jo nyt kumuloitunut esimerkiksi USA:n keskiluokan piirissä yhä ankarammaksi taisteluksi ylläpitää aiemmin saavutettu elintaso. Se ei onnistu ilman yhä useampia lisätöitä.

Vapaa markkinatalous siis supistaa koko ajan, jatkuvasti, taloudellisten lainalaisuuksien eli 'näkymättömän käden kaikille siunaantuvan hyödyn' toteutuessa niiden - nyt jo ehkä 50:n molemmin puolin olevien ihmisten määrää, jotka ihan oikeasti ja aidosti ainakin alunperin ovat hyötyneet hyvästä ammatti- ja/tai yliopistokoulutuksesta sekä ahkerasta työnteosta.

Toisin sanoen: kurjalistoon, köyhyysrajan alapuolelle ajatuvien sekä yhä lisää pätkä- ja silpputöitä tekemään joutuvien (jotta eivät luisuisi köyhyysrajalle) tekevien määrä siis lisääntyy, mutta pääoman, osakkeitten suuromistajien ja suursijoittajien tulot sen sijaan kasvavat samalla, kun heidän lukumääränsä jatkuvasti pienenee: - pääoma siis kasaantuu yhä pienemmän ryhmän haltuun.

Joka muuta väittää, sille kokoomuspuolueeseen liittyminen on 'luonnollinen valinta'. Paradoksaalista vain, että vuosi vuodelta on yhä vaikeampi löytää kokoomuspuolueeseen jäseniä, jotka eivät olisi pakotettuja turvautumaan sosiaaliturvan apuun toimeentulotukiasioissa - ja juuri Kokoomuksen omasta makrotalouslinjasta johtuen (!)

Klassinen talousteoria oletuksineen näkymättömän käden kaikkia hyödyttävästä prosessista - rationaalinen valinta eräänä perusoletuksenaan - on samalla 'legitimoitu' (kuka legitimoi?: tietysti näkymätön käsi, jota emme siis näe) prosessi, jonka päätepisteessä on yhä antaammalle ajettu keskiluokka, jonka on yhä vaikeampi pitää yllä saavuttamaansa elintasoa samalla työpanoksella kuin esim. 15 vuotta sitten, vaikka luulisi että työkokemus nostaa vuosien mittaan myös palkkaa hieman.

Sosiaaliturvan alasajo sinetöi tämän kehityksen, joka siis - vielä kerran - on Kokoomuksen oma talous- ja arvopoliittinen noidankehä, ja joka ajaa lopulta jopa omat kannattajat köyhyysmarginaaliin.

Ja jos/kun ihmistä kohdellaan edellä kuvaamallani tavalla, jossa hieman oioin mutkia, jotta näkisimme ilman kaiken maailman nippeliteoria- ja/tai formaali-peliteoria-spesialistien konteksteista irrallisia yhtälöitä, mihin vapaan markkinatalouden sekä sen myyttisen uskonnon: jatkuvan kasvun ideologia todella on johtamassa, voitaneen varmaankin jo hieman paremmin ymmärtää, mihin viittasin, kun sanon, että esimerkiksi juuri (popperilais-) hayekilais-friedmanilainen taloustieteen koulukunta ei suinkaan vastusta orjuutta viimekätisenä antiutopianaan yhtään sen paremmin kuin Platonin valtio, natsisimi tai kommunismikaan.

Päinvastoin: se on ajamassa maailman ihmiset kaikkein tehokkaimman ja tuottavimman orjuuden muotoon, jossa ihmisiltä otetaan ' viimeisetkin löysät pois'.

Silti nämä ihmiset ovat 1) yhä (päinvastoin kuin totalitarismissa) täysin vapaita ajattelemaan ja sanomaan, mitä haluavat, 2) he saavat pitää yksityisyytensä ja omat moraaliset mielipiteensä ja arvovalintansa - olivatpa ne moraalisia tai kuten yleensä ei-moraalisia (esim. auto). Pääasia, että he eivät aseta kyseenalaiseksi vapaan markkinatalouden jatkuvan kasvun myyttiä.
.......

Siis: 1) Uskonot ovat nihilistisiä, koska tuonpuoleinen on niiden mukaan jotain perimmäisempää kuin kärsimystä aiheuttava tämänpuoleinen maailma ihmisen persoonallisine haluine ja tietoisuuksineen.

2) Jatkuvan kasvun myytin 'puimakone': vapaa markkinatalous ei tarvitse enää uskonnollisia myyttejä tai uskon dogmeja: se perustuu kulutukseen ja tuotantoon, kysyntään ja tarjontaan - siis rationaaliseen valintaan.

Sen lähtökohdat ja perusperiaatteet kunnioittavat ja suosivat yksilön vapautta, eikä se ole enää kiinnostunut muista arvoista. Jumala on kuollut, joten kaikki on siis mahdollista, koska ihmisten vapaus on siten (muka) täydellistä.
Pyrkimyksenä ihmisillä on elintason elinikäinen nostaminen, mikä takaa maallisten mukavuuksien ja korkean elintason kautta turvatun elämän ja siten (muka) onnen.

Elämä on mahdollista kestää eksistentiaalisessa merkityksessä kysymättä lainkaan olemassaolon mieltä ja elämän tarkoitusta. Tärkeintä on kulutuksesta, matkoista ja mukavuuksista saatu mielihyvän ja onnellisuuden tunne, jota vielä alati kehittyvä teknologia myös lääketieteen ja sairaanhoidon alalla turvaa.

Nihilismi on siis mahdollista paitsi kestää myös ylittää - kunhan vain osaat nauttia elämästäsi tulojasi oikein käyttämällä, mikä onnistuu ne oikein sijoittamalla.
Kukaan ei sano, etteikö tällaisessa yhteiskunnassa olisi ilo elää. Siellä ei kukaan yhteiskuntakoneistoon 'sopeutunut' kärsi rasismista.

Mutta tilanne muuttuu - on jo muuttunut jonkin aikaa myös korkeimman elintason länsimaissa. Kurjaliston eli lähes tarpeettoman, huonosti tai vain yhteen ammattiin koulutetun rupusakin määrä lisääntyy, köyhyysrajan yläpuolella on yhä vaikeampi pysytellä ilman jatkuvia yli- lisä- pätkä- ja silpputöitä.

Yhtäkkiä koko elämästä nauttiminen onnistuukin vain tekemällä entistä enemmän töitä, jotta olisi varaa elää saavutetun elintason mukaisesti - varsinkin, jos on perheellinen ja on tullut lapsia elätettäviksi ja huollettaviksi.

Yhtäkkiä koko tuo vapaan yrittämisen ja työnteon elinkautisen opiskelun ja 'nousun kupla' saattaa puhjeta - tai se puhkeaa hitaammin, mutta ilman, että ihminen voisi tehdä asialle yhtään mitään. Hän voi vain huomata ajautuneensa marginaaliin, jolloin on pakko turvautua toimeentulotukeen, kirpputoreihin, kaupan viimeisen päivän tuotteisiin - lopulta hänen on pakko lähteä jopa jonottamaan leipäjonoon.

Mitään tietä tästä syöksykierteestä poispääsemiseksi ei ole. Jos ihminen aikoo kyetä elintasonsa ylläpitämiseen, hänellä ei ole enää vapaa-aikaa eli mahdollisuutta nauttia elämästään vaan hänet on ajettu kuilun partaalle.

Vain itsemurha tai lopullinen periksiantaminen eli viimeisistäkin yhteisöllisistäkin velvoitteista luopuminen - siis ajatuminen ikäänkuin yhteiskunnan ulkopuolelle - mahdollistaa hänelle sen vapaa-ajan, mistä hän alunperin haaveili opiskellessaan ammattiin ja pestautuessaan mielestään hyvään työhön.

Mutta markkinkapitalismin syvimmiltään äärimmäisen nihilistinen ja rasistinen - ihmisestä täysin piittaamaton teknokratian ja välineellisen järjen kaikkialle tunkeva luonne, kohtelee häntä kuin esinettä - ihoonväriin katsomatta.

Kapitalismi on siis tasa-arvoista rasismissaan: jokainen meistä joutuu sen myllyyn ja tulee jauhetuksi sen osiksi, ja se mikä jää jäljelle tuosta taloudellis-henkis-sosiaalisesta raiskausprosessista, on enää pelkkä tyhjiin imetty puunrunko, josta elinvoima on viety siihen rajaan asti kuin järjestelmä vain voi sen ihmisestä irti saada.

Ja kun runko ei enää tuota eikä jaksa tuottaa niin paljon kuin suurfirmat ovat tulevassa kvartaalikauden voitonkahminnassaan suunnitelleet, he ulkoistavat tällaisen jäsenen - hänestähän oli tullut aivan liian kallis huonon tehokkuutensa takia.

Lopputulos on kuin natsien keskitysleiriltä. Mieluusti kapitalismi myös tuhoaisi lopullisesti ne, joista sille ei enää ole kuin marginaalista hyötyä ja hankkisi tilalle halpatyövoimaa Romaniasta, mutta koska uusliberaalissa demokratiassa keskitysleirit ovat (vielä) kiellettyjä (harmi - tyhjiin kalutusta työläisestä voisi nimittäin tehdä hyvää saippuaa!), suuryritys muuttaa kimpsunsa ja kampsunsa halpatyövoiman maahan, jossa se ensin nostaa työläisten elintasoa hävitäkseen viimein sieltäkin esim. Intiaan, jossa työläisten kehitysmaapalkat mahdollistavat lisää voittoja.

Näin tämä huijauksen, nihilismin ja mitä ilmeisimmän rasismin kaava toimii. Voisin visioida toki paljon lisääkin - esimerkiksi tilanteen, jossa alkaa markkinakapitalismin pudotuspelivaihe - vaihe, jolloin suuret firmat alkavat kaataa toisiaan, ja jolloin ei enää olla kaukana maailmasotaa muistuttavasta tilanteesta.

Mutta siitä hiukan myöhemmin. Kunhan olemme matkanneet taas vähän lähemmäs ekologisia myllerryksiä ja kauppasotien uhkaa. Sitä ennen miljoonat ihmiset on kuitenkin potkaistu - anteeksi ulkoistettu tarpeettomina.

En siis ole kutsunut tällaista käytäntöä kapitalismin käytännölliseksi rasismiksi, koska se kohdistuu tasa-arvoisesti kaikkiin ihmisiin ihonväriin katsomatta.

Yrittäisin pysyä 'tosiasioissa' ja siten nimittää edellä kuvattua prosessia teknokraattien hyväksymillä eufemistisilla konsulttitermeillä, mutta tämä on osoittautunut minulle ylivoimaiseksi tehtäväksi, koska minua ei - huolimatta (hehheh) vasemmistolaisesta työläisperhetaustastani - ole kasvatettu siihen ajattelutapaan, että harhaanjohtavien ja jopa valheellisten termien, valheellisten määritelmien ja valheellisten teorioiden käyttö olisi eettisesti hyväksyttävää - ei edes Kokoomuksen politiikassa - vaikka ymmärrettävämpää se toki zazilais-schyszzkhowitsilaisessa kusetuksen vokabulaarissa on kuin siellä, missä äitini tai mummoni piti joskus parsia lasten villasukatkin viiteen kertaan, ennekuin oli varaa kutoa uudet...

http://www.newadvent.org/cathen/05528b.htm (Hyvä uskonto-oppihistoriallinen kooste eskatologian tyypeistä; painottuu kuitenkin katoliseen viitekehykseen)