Bloggaamisen vapaudesta ja Blogilistan top-100:n sisällöllisestä epäedustavuudesta

Kirjoitettu kommentiksi iineksen päreeseen Ajattele, kun kerran voit.
Katso myös vaikka Saaran päre Kansalainen osaa viihdyttää tai etenkin Sedikseltä Blogeista taas kerran sekä Plussaa ja miinusta.
*
A) Blogin tekemiseen ei ole olemassa mitään rajoituksia eli esimerkiksi journalistisia ja/tai kulttuurisia velvoitteita - kaikki käy.

Toki pitää välttää pahantahtoista ja tieten tahtoen herjaavaa kielenkäyttöä, mutta esim. Takkiraudan minua kohtaan esittämät ad hominem-syytökset ovat paljon asioita tietävän ja hallitsevankin mutta minun kannaltani silti ei-uskottavan monotonisen rationalistin (apua: ad hominem!) yritys saada keskusteluproseduuri muokattua mieleisekseen, jotta välttyisi liian syvälle menevistä kommenteista itse tieteellis-teknologisen rationaliteetin olemuksen suhteen, minkä hän kokee loukkaukseksi itseään eli koko omaa fundamentalistis-rationalistis-tieteellis-teknokraattista maailmakatsomustaan kohtaan.

(Lukekoot takkirauta Tuomas Nevanlinnan loistavasta kirjasta 'Kuninkaista ja narreista' vaikkapa artikkelin 'Ei uskolle, ateismille ja agnostismille', niin hän mahdollisesti (mutta VAIN mahdollisesti) saattaa oivaltaa edes hiukan siitä, mitä minä kritiikilläni ajan takaa.)

B) Mutta Blogilistan top-100:aa edustavana otoksena tuhansien blogien viidakossa pitävä (Esa Mäkinen) on ilman muuta omaksunut täysin yksipuolisen ja siten väärän perspektiivin seurata ja arvioida muka nimenomaan 'parhaita' blogeja.

Top-100 on omanlaisensa tilastoharha. Se antaa vääristyneen kuvan siitä, mitä 14000 ja vielä huomattavasti suurempi blogilistaan kuulumaton blogimassa edustaa.

Hieman ilkeästi voisi sanoa, että iltalehdistäkin (tarkoin varauksin tämä pätee myös Hesariin) löytyy asiallisia sekä harkitun asiallisesti ja intressittömästi kriittisiä juttuja, jos osaa ja jaksaa etsiä, mutta ne on hämmentävästi ympätty kaiken sensaatiopaskan tai mielipidemonopolin (Hesari) sekaan, joka muodostaa näiden lehtien myynnin kannalta tärkeimmän sisällön.

En sano, etteikö blogeistakin löytyisi ihan silkkaa P:tä ja paljon, joskin jokaisella on omat makutottumuksensa, mutta tärkeintä on siis oivaltaa, että bloggaaminen, joka on täysin vapaata ja avointa kansalaiskeskustelua, omien intressien mukaista kommunikaatiota ja informaatiota sekä silkkaa egotrippailua, ei velvoita mihinkään, kuten iltalehtiä sentään voisi velvoittaa hyvän journalistisen tason ja etiikan nimissä asiallisempien juttujen julkaisuun.

Sellaiset jutut eivät kuitenkaan myy tarpeeksi, ja niinpä tämä mediagenre suoltaa päälööppeinään silkkaa roskaa.

Blogit ovat viimeinen sananvapauden linnake tässä maailmassa, ja siksi niiden ilmaisun rajoittamisen ainoana perusteena voi toimia - ei makuarvostelma vaan selkeä näyttö, jossa voidaan osoittaa lakia selkeästi rikotun.

Viimeisin lapsipornokeskustelu tosin osoitti, ettei tämäkään rajoite toimi, mikäli ei tunneta tosi tarkkaan netin ääretöntä informaatiokaaosta - ja kuten jo sana kaaos paljastaa, tällainen tuntemus on erittäin hankalasti ellei sitten peräti mahdotonta saavuttaa.

Mutta kuka ryhtyisi kokoamaan ei vain yhden vaan ehkä 3-4 tai useamman kategorian top-20, 50 tai 100-listoja, joista voisi sitten helpommin löytää mieleisiään 'aate- ja keskustelutovereita', ja jotka listat myös paremmin avaisivat sekä lukijoille että 'virallisille ja kanonisoiduille' printtijournalisteille sitä sisällöllistä moninaisuutta, jota bloggaajat kaiken kaikkiaan ovat ja edustavat.

Vai onko sellaisia jo olemassa?