Kirjoitettu kommentiksi a-k.h:n päreeseen "Sanomalehtiviikolta" ja sen komentteihin.*
Suomen 1918 kevään tapahtumia parhaiten kuvaava termi on mielestäni "kapina".
Pilkunviilaustahan tämä on, mutta yksittäisiin termeihin latautuu aina piileviä oletuksia tapahtumien luonteesta.
Tässä tapauksessa - vaikka toki sodittiin, niin mitään varsinaista sotaa ei voitettu vaan nimenomaan kukistettiin kapina.
Aseellisen selkkauksen nimittäminen sodankäynniksi vaatii jo huomattavasti massiivisemman uhan ja sen mukaiset rekrytoinnit kuin tämän episodin yhteydessä.
Nimitystä vapaussota voisi käyttää, mikäli olisi ollut selvä näyttö siitä, että äärivasemmisto aivan VARMASTI, LOPULLISESTI ja ORGANISOIDUSTI oli onnistunut kaappaamaan parlamentaarisen valtakoneiston.
Kapina oli kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvin organisoitu ja yhtenäinen, joten näyttöä tällaisesta varmuudesta ja lopullisuudesta ei oikein ole, vaikka vahvoja perusteluja siihen suuntaan voidaan kyllä esittää.
Ainakin se uhka, joka kapinan seurauksena koettiin tulevaksi Venäjän kommunistien taholta, oli erittäin realistinen ja todellinen.
Joka tapauksessa kapina oli vasemmiston äärilaidan katastrofaalinen ylireagointi (yritettiin apinoida lokakuun vallankumousta) tilanteessa, jossa demarit olivat saaneet läpi miltei kaikki vaatimansa periaatteelliset lakiuudistukset - torpparilakia lukuunottamatta.
Sekin olisi tosin mennyt läpi lähitulevaisuudessa, joskin huomattavasti vähemmällä verenvuodatuksella kuin sittemmin tapahtui - puhumattakaan vuosikymmeniä kestäneestä katkeruudesta, jonka kostomentaliteetti eri kansanryhmien välille synnytti.
Suomen tilanne parlamentaariseen demokratiaan siirtyneenä suuriruhtinakuntana oli aivan toinen kuin emämaa Venäjän puolifeodaalinen diktatuuri.
Termi kansalaissota tai sisällisota implikoi siis sekin uhan, jota ei ollut olemassa; - viittaan mainitsemiini 1917 tehtyihin lakiuudistuksiin ja vasemmiston parlamentaariseen vaikutusvaltaan eduskunnassa.
Suomen 1918 kevään tapahtumia parhaiten kuvaava termi on mielestäni "kapina".
Pilkunviilaustahan tämä on, mutta yksittäisiin termeihin latautuu aina piileviä oletuksia tapahtumien luonteesta.
Tässä tapauksessa - vaikka toki sodittiin, niin mitään varsinaista sotaa ei voitettu vaan nimenomaan kukistettiin kapina.
Aseellisen selkkauksen nimittäminen sodankäynniksi vaatii jo huomattavasti massiivisemman uhan ja sen mukaiset rekrytoinnit kuin tämän episodin yhteydessä.
Nimitystä vapaussota voisi käyttää, mikäli olisi ollut selvä näyttö siitä, että äärivasemmisto aivan VARMASTI, LOPULLISESTI ja ORGANISOIDUSTI oli onnistunut kaappaamaan parlamentaarisen valtakoneiston.
Kapina oli kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvin organisoitu ja yhtenäinen, joten näyttöä tällaisesta varmuudesta ja lopullisuudesta ei oikein ole, vaikka vahvoja perusteluja siihen suuntaan voidaan kyllä esittää.
Ainakin se uhka, joka kapinan seurauksena koettiin tulevaksi Venäjän kommunistien taholta, oli erittäin realistinen ja todellinen.
Joka tapauksessa kapina oli vasemmiston äärilaidan katastrofaalinen ylireagointi (yritettiin apinoida lokakuun vallankumousta) tilanteessa, jossa demarit olivat saaneet läpi miltei kaikki vaatimansa periaatteelliset lakiuudistukset - torpparilakia lukuunottamatta.
Sekin olisi tosin mennyt läpi lähitulevaisuudessa, joskin huomattavasti vähemmällä verenvuodatuksella kuin sittemmin tapahtui - puhumattakaan vuosikymmeniä kestäneestä katkeruudesta, jonka kostomentaliteetti eri kansanryhmien välille synnytti.
Suomen tilanne parlamentaariseen demokratiaan siirtyneenä suuriruhtinakuntana oli aivan toinen kuin emämaa Venäjän puolifeodaalinen diktatuuri.
Termi kansalaissota tai sisällisota implikoi siis sekin uhan, jota ei ollut olemassa; - viittaan mainitsemiini 1917 tehtyihin lakiuudistuksiin ja vasemmiston parlamentaariseen vaikutusvaltaan eduskunnassa.
*
1 comment:
Luultavasti tarkennan vielä perusteluani kapina-sanan suhteen, jottei kapinan ja vapaussodan ero jäisi liian "semanttiseksi".
Post a Comment