Kommentti Rikun kommenttiin päreessäni
‘Impivaara, here I come’.
.
Kummeli on sentään hauska, kun taas Jimmy H. on
ällistyttävän mauton ja pahantahtoinen tosikko, joka käsittämätöntä kyllä luulee
olevansa hauska.
.
Yksi aidon kulttuuri-ihmisen tuntomerkeistä on nimittäin
‘vilpitön’ itseironian taju ja kyky. Tämä taju/kyky puuttuu liian monilta
julki-konservatiiveilta - ainakin niiltä, joiden kanssa olen täällä
Blogistanissa väitellyt. Se on sääli, sillä konservatistisen ajattelun
peruspointtia ei noin vain voi kumota naivin idealistisella
hörhö-liberalismilla, joka luulee, että arvo-anarkismi on yhteiskuntaa ja
ihmisten välisiä suhteita integroiva aate.
.
Tiukkapipoisimmat julki-impivaaralaiset tekevät siis
itse asiassa hallaa omalle aatteelleen [kuten hörhö-anarkistit omalleen], jolla
on taatusti ollut ja jolle löytyy fiksumpia edustajia kuin nämä eräät nimeltä
mainitsemattomat nationalistit. Esimerkkinä [tietyin varauksin] vaikka Timo Hännikäinen, johon olen aiemmin pari
kolme kertaa viitannut.
.
Oma poliittis-filosofinen peruslähtökohtani on joka tapauksessa eettiseen
autonomiaan [jossa moraalinen autarkia ei ole ristiriidassa kategorisen imperativin kanssa] pyrkivän yksilön alkuperäinen ja absoluuttinen [negatiivis-individualistinen]
vapaus, jonka on autonomian [~ tiettyä arvojen ykseyttä edellyttävän positiivisen vapauden] saavuttaakseen pyrittävä säätämään itse itselleen
lakeja kahlitsemattoman vapautensa hallitsemiseksi, jottei ajauduttaisi
eräänlaiseen arvojen ‘devalvaatioon’, sillä anarkistisesta arvopluralismista ei
synny lopulta muuta kuin yhteiskunnallista epäjärjestystä eli kaikkein yleisimpiin perusnormeihin
kohdistuvan lojaliteetin ja vahvimpia arvositoumuksia legitimoivan uskottavuuden rappeutumista.
.
Kapitalismi pystyy 'näkymättömän kätensä' jatkuvan hyvinvointikasvun metafysiikalla jos ei täysin rulettamaan niin
ainakin suvereenisti ohjailemaan normien ja arvojen suhteen epäyhtenäistä
anarko-liberalistista laumaa miten tahtoo, ja kuitenkin juuri kapitalismi
[etenkin finanssi-kapitalismi aarresaarineen] on anarkisteillekin jotain
sellaista, joka/mikä on saatava tiukasti kuriin. Miksi ihmeessä he eivät
kuitenkaan tajua, ettei tämä tule onnistumaan ilman yhtenäistä arvopolitiikkaa?!
.
Konservatiivien logiikka on kapitalismin suhteen
[ainakin näennäisesti] paljon yhtenäisempää ja myös siten järkevämpää. Mutta.
Valitettavasti vain ainakaan ne konservatiivit, joihin edellä viittasin, eivät
todellisuudessa edes pyri kapitalismin kontrolliin vaan pelkästään kapitalismin
uudelleen ‘lokalisointiin’ ja hierarkisointiin jonkin/tietyn ‘paremman’
väestöryhmän ehdoilla [soveltamalla meritokratian kaapuun verhottua geeni- ja
älykkyysosamääräpolitiikkaa lainsäädäntöön]. Tässä meillä on todella kieroutunut
republikaaninen käsitys muka kaikkia ihmisiä koskevasta oikeudenmukaisuudesta ja sitä minä vastustan
niin kauan kuin minussa henki vähänkin pihisee.
*
5 comments:
"ällistyttävän mauton ja pahantahtoinen tosikko, joka käsittämätöntä kyllä luulee olevansa hauska."
Tuo osuu ytimeen.
Hirvisaarta sanottiin jossain linssiluteeksi. Sitä hän on, hänellä on jossain määrin liian suuri käsitys omasta merkityksestään. Tietämättä totuutta, epäilen, ettei hänelle mikään, edes maahanmuuton vastustaminen ole tärkeää muuten kuin oman itsen julkisuuden ja ihailun ylläpidossa.
Marttyyrin kaapua hän omien sanojensa mukaan sovitteli jo helmikuussa, tarjoutuen eroamaan, jotta hänestä ei olisi puolueelle haittaa sen pyhässä tehtävässä.
Munatessaan poliitikot joskus sortuvat muissa myötähäpeää aiheuttaviin kielikuviin. Jeesukseen itsensä vertaaminen ei ole tavatonta, ainakin Marja Tiura teki sitä silloin kun korvennus lahjuksista oli kaikkein kovinta. Silti Hirvisaari veti tänään pohjat: hänen viimeisin bloggauksensa on oma virnistys varustettuna sanoilla: "se on täytetty!"
Mitä hän sillä tahtoo sanoa ja mistä se kertoo? - Että hän sovitti puolueen muiden natsimielisten entiset ja tulevat synnit?
Mikään typeryys ei enää eduskunnan suunnalta jaksa ihmetyttää, joten ei ollut mitään syytä aiheesta pillastua. Hirvisaari kuuluu siihen harvinaiseen poliittiseen eliitin ryhmään, että hänen elantonsa ei ole riippuvainen uudelleen valinnasta, eikä hänen maailmankuvansa romahda, kun ei tule uudelleen valituksi. Hirvisaari on ollut kansan edustaja, yksi äänestäjiensä vertaisista. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden seurauksena parlamenttiin nousee kansalaisia kaikista lähtökohdista. Otos painottuu hiukan keskivertoa paremmin menestyviin, koska äänestämättä jättäneet ovat usein myös muulla tavoin syrjäytyneitä elleivät jätä äänestämättä arvovalintojen takia, kuten osa libertaareista ja anarkisteista.
Eduskunnassa saa olla vain sellainen pelle kuin mitä ovat Katainen, Urpilainen, Kanerva ja kumppanit. Muita klovneja ei sirkukseen kaivata.
Eurooppa ei ole koskaan käynyt läpi Toisen maailmansodan jälkeistä henkistä vararikkoaan eikä suhdettaan neuvosto-sosialismiin eli bolsevismiin. Eurooppa on järjestelmällisesti kieltäytynyt keskustelemasta sosialismista vaan syyttänyt - kiitos Stalinin - kaikesta äärioikeistolaisuutta. Natsi-Saksan liittäminen millään tavalla oikeistoa on sikäli kornia, että 30-luvun Saksa pilkkasi ja vihasi Yhdysvaltoja, joka oli jo tuolloin "oikeistolainen" yhteiskunta. Euroopan henkinen puhdistautuminen tulisi siis aloittaa siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että tunnustettaisiin Toisen maailmansodan olevan kahden sosialistisen järjestelmän keskinäinen yhteenotto. Sen jälkeen voitaisiin kyseenalaistaa SEKÄ Saksan (nationalistinen) sosialismi ETTÄ Venäjän (internationalistinen) sosialismi.
Tässä on täysin kelvollista mm. 'vasemmistolais-kantilaiseen' ajatteluun [jota päreteksti tietyin varauksin edustaa] kohdistuvaa moraalifilosofista kritiikkiä aristoteelisen hyve-etiikan lähtökohdista.
Politically, MacIntyre's ethics informs a defence of the Aristotelian 'goods of excellence' internal to practices against the modern pursuit of 'external goods', such as money, power and status, that are characteristic of rule-based, utilitarian, Weberian modern institutions. He has been described as a 'revolutionary Aristotelian' because of his attempt to combine historical insights from his Marxist past with those of Aquinas and Aristotle after his conversion to Catholicism. For him, liberalism and postmodernist consumerism not only justify capitalism but sustain and inform it over the long term. At the same time, he says, "Marxists have always fallen back into relatively straightforward versions of Kantianism or utilitarianism" and criticizes Marxism as just another form of radical individualism, saying about Marxists, "as they move towards power they always tend to become Weberians." It is this reality of modern individualism in all its forms that gives MacIntyre's critique its urgency and power. Informed by this critique, Aristotelianism loses its sense of elitist complacency; moral excellence ceases to be part of a particular, historical practice in ancient Greece and becomes a universal quality of those who understand that good judgment emanates from good character. It has been argued that MacIntyre's thought is unable to provide a coherent and effective model for a justifiable and politically stable political order, due to its neglect of political theology.[17]
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Alasdair_MacIntyre
1900-luvulla yli puolet ihmiskunnasta asui erilaisissa tuhoutuneissa sosialistissa yhteiskunnissa, ja poikkeuksetta ne kylvivät ympärilleen tuhoa ja kurjuutta. Sukupolveni edustajat muistavat, miten koulun taksvärkissä kerättiin rahaa Angolaan ja muihin kommunistimaihin, joissa ihmiset näkivät suoranaista nälkää jatkuvan aliravitsemuksen lisäksi. Kun 1990-luvulla lähes kaikki vapauttivat talouttaan, niiden kansalaiset yllättävän nopeasti vaurastuivat ja pääsivät paremman terveydenhuollon piiriin. Kun tätä yksinkertaista tosiasiaa miettii, niin voi olla tyhmä tai viisas, älykäs tai ei, niin vain epälooginen ajattelutapa voi tuottaa sellaisen johtopäätöksen, että sosialismi ajaisi vähäosaisten etua.
Voisit anonymous jo lopettaa tuon pakkopullasi tuputtamisen. Minä en ole ideologialtani sosialisti - en ainakaan mikään tyypillinen sellainen. Sitä paitsi argumentaatiosi on niin yksipuolisella tavalla maailmanhistoriaa tulkitseva, etten senkään vuoksi lähde sitä kommentoimaan.
Post a Comment