Yläkuvassa näkyy perinteinen, tuhdin jämäkkä 'Ilmarinen'; sen alapuolella kotoinen 'Mansikki'. Alakuvassa vasemmalla uusin mallimme, kauko-ohjattava 'It's coming soon' ja alakuvassa oikealla vanhin mallimme, robusti mutta hapettunut 'Lehmä'.
*
(Kielimafian tarkennuksia - klo: 20.20.)
1
Väitän, että naisten asenteet toimivat erinomaisina asenneilmapiirin mittareina, mitä tulee perimmäisten psykofyysisten halujemme muutoksiin - etenkin sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden suhteen yleensä.
Väitän myös, että modernisaatiolla, joka on länsimaissa parantanut ja vapauttanut naisen yhteiskunnallista asemaa sekä aiemmin patriarkaaliseen holhoavuuteen sidottuja asenteita (suhteellisesti että todellisesti) on paradoksaalinen feedback-vaikutus, joka irrottaessaan halun uskonnosta (Jumala on kuollut), moraalista (moraali on pelkkä muutettavissa oleva (kauppa-)sopimus tai liikennesääntö) ja jopa parisuhteesta (joka perustui aiemmin rakkauteen ja kiintymykseen), saattanut naisen yksin sukupuolisuutensa ja seksuaalisuutensa kanssa.
Avoimen pornon ja pornoa lähenevän seksin sekä kaikkeen mainontaan tunkevan piiloseksuaalisuuden pursuaminen joka paikasta (media elää tavalla tai toisella pornosta) eli 'jokainen on vapaata riistaa jokaiselle-ilmapiiri' on tunkeutunut myös parisuhdetta ylläpitävään nautinnon ja kiintymyksen ekonomiaan tehden kahden ihmisen välisestä seksuaalisuhteesta pelkkään vaihtoon perustuvat markkinat.
Tällä tavoin länsimaisten yhteiskuntien seksuaalinen vapautuminen, jota feminismi pyrkii oikeutetusti? ajamaan, onkin kääntynyt parisuhdetta itseään vastaan: avio- ja avoliitot hajoavat, koska nillä ei ole enää muuta perustaa kuin vapautettu nautinnon halu ja sen tyydyttäminen.
Mutta naiset vaistoavat tämän tilanteen vaikkeivät pysty sitä välttämättä ilmaisemaan käsitteellisesti. Heidän ruumiinsa reagoi siihen, että heistä ja heidän partnereistaan on yhteiskunnassa ja siten myös parisuhteessa tullut toinen toisilleen pelkkiä objekteja, toisin sanoen vapaasti liikkuvan halun väliaikaisia, ikäänkuin kysynnän ja tajonnan lakia noudattavia esineitä/tavaroita.
Kun seksuaalinen halu vapautetaan modernisaation myötä kapitalisessa yhteiskunnassa, se ei tapahdu koskaan viattomasti. Halu nimittäin kytketään tuon vapautumisen myötä suoraan ja erottamattomasti kapitalististen markkinoitten uskomuspeliin, jota mitataan pörssikursseilla.
Pörssikurssit ilmentävät tässä kuvitellussa tapauksessa seksuaalisen nautinnon liikkeen ja sen tuottavuuden kahta toisiinsa sovittamatonta ja täysin erilaisilla mittareilla mitattavissa olevaa tunnusmerkkiä (mikäli laatua ylipäätään voi mitata validisti): nautinnon liikkeen määrää, jonka tulkitaan samalla ilmentävän luottamuksen määrää ja etenkin laatua suhteessa nautinnon vapaaseen liikkumiseen.
MÄÄRÄ = halun aktiivisuus ja LAATU = luottamus halusta saadun/saatavan nautinnon kokemukselliseen tyydyttävyyteen tai filosofisesti: ontologiseen merkityksellisyyteen, ovat kuitenkin kategorisesti eri asioita.
Voihan laatu nimittäin olla korkea ilman, että se väistämättä heijastuisi lisääntyneenä määränä ja toisaalta määrä voi olla korkea ilman, että nautinnon laatu koettaisiin lopulta kovin ainutlaatuiseksi. Pikemminkin on niin, että suuri määrä ikäänkuin tasapäistää ja latistaa laatua ilmentäen pelkästään ihmisen (etenkin miehen) biologisen halun itsepäistä voimakkuutta, ei niinkään hänen mielihyvänsä psykosomaattista syvyyttä (rakkautta, kiintymystä).
Nautintopörssi olettaa, että mikäli luottamus nautintoon on suuri, myös nautinnon kvantitatiivinen määrä on suuri. Mutta luottamus voi perustua myös manipuloituun (keinotekoisesti uusinnettuun) fantasiaan, joka kuumentaa nautintomarkkinat äärimmilleen muuttuen viimein kuplaksi, joka puhkeaa ja romahduttaa nautintomarkkinat - ensin luottamuksen ja heti perään määrän.
Juuri näin käymässä nykyparisuhteissa itsensä aiempia ikäluokkia haluttomammiksi kokevien naisten. - Seksuaalisen halun, pornon, yksilöllisen nautintokokemuksen perimmäisen kauppatavaramaisuuden (jossa nautinnon kuluttaja on siis eräänlainen prostitioitu) antama luottamuksen tunne (em. määrityksen mukaan) on vähenemässä, koska sille ei ole katetta (kiintymys) eikä mikään yletön määrä voi korvata seksissä laatua - muutenhan viriilit nuoret miehet voisivat teettää itselleen penikseensä sopivan lypsykoneen, joka toimii aina, kun vain masinan päälle kytkee. Tuota vaginaa ei siis koskaan tarvitse vikitellä - ei ainakaan turhaan, sillä se ei koskaan sano ei.
Vastaavasti määrällä laadun korvaavat halukkaat naiset voisivat käyttää laajaa valikoimaa dildoja ym. hieromavempamia tai teettää itselleen fucking-machinen erikokoisine falloksineen, joka yhtä lailla kuin miesten tapauksessa tekee, mitä ja milloin käsketään (koska toimii sähköllä eikä epäluotettavilla inhimillisillä tunteilla).
Tämäkö on kapitalismiin sisältyvän seksuaalivapauden perimmäinen luonne tai paremminkin lopputulema: ihminen tuottavana ja kuluttavana halukoneena (Deleuze)? - Tällöin fetissit ja fantasiat toimivat nautinnon välineinä halun irtaannuttua fyysisistä kohteistaan? Kyseessä on toisin sanoen hillittömän masturbatorinen kulttuuri, jossa toinen ihminen on korvattu pelkillä mielikuvilla ja tahdottomilla joskin tehokkailla masturbointi-koneilla.
Kuvatun kaltainen yhteiskunta/kulttuuri ei kuitenkaan enää tuota mitään konkreettista lisäarvoa halustaan nautintoon, koska siellä (kuten tutkimuksestakin voi päätellä) vain masturboidaan eikä käydä seksuaalista win-win- eikä oikeastaan edes uusliberalistista win or loose-kauppaa toisten ihmisten kanssa.
Tästä katteetoman nautinnon äärimmäisestä eskaloitumisesta seuraa halun ylikuumentumisesta johtuva luottamuksen romahdus itse halun ontologis-psykosomaattiseen tyydyttävyyteen, mistä puolestaan seuraa jo Durkheimin ennustama anomisen ja atomistisen yhteisöllisyyden tila, jossa ihminen kokee Marxia mukaillen olevansa taloudellisen vaihdon amoraalinen subjekti-objekti-fetissi eli Heideggerin Das Man: jokamies eli kuka tahansa (ei-kukaan).
Mutta mikä merkillisintä - ihmisestä tulee lopulta myös askeettinen. Varsinkin naisista. Vapaus on voittanut lopullisesti ja kääntynyt itseään vastaan. Samalla vanha liberalistis-demokraattinen kapitalismi romahtaa antaen tilaa uudelle markkinataloudelle, joka perustuu itämaiselle autoritaarisuudelle (kiinalainen malli) ja ylipäätään aasialaiselle subjektin poispyyhkimiselle (vrt. zen-buddhalaisuus ja Derridan 'jälki'), kuten Zizek saattaisi sanoa.
2
Seksin määrä parisuhteessa riippuu naisesta: haluttomuus seksiin lisääntynyt 2000-luvulla (HS.fi., 22.6)
Parisuhteiden yhdyntämäärät ovat pudonneet varsinkin ns. ruuhkavuosia elävillä 30–40-vuotiailla. Suomalaiset suhtautuvat seksiin vapaamielisemmin kuin koskaan aiemmin. Silti varsinkin naiset kokevat aiempaa useammin seksuaalista haluttomuutta. Uskollisuus on suomalaisessa parisuhteessa erittäin tärkeää.
Suomalaiset suhtautuvat seksiin vapaamielisemmin kuin koskaan aiemmin. Tämä paljastuu neljästä Finsex-tutkimuksen kyselystä, jotka tehtiin vuosina 1971, 1992, 1999 ja 2007.
Nykyään useimmat suomalaiset hyväksyvät seksin ilman rakkautta ja uskovat, että tilapäissuhteetkin voivat olla molempia osapuolia tyydyttäviä.
Myös naisten seksuaalinen aktiivisuus sallitaan: neljä viidestä miehestä ja naisesta allekirjoittaa väitteen, että kunnon nainen voi ilmaista seksuaalista kiinnostustaan avoimesti.
Eniten on 2000-luvun aikana lisääntynyt homoseksuaalisuuden hyväksyminen. Homoavioliittojen kannatus on kasvanut paljon.
Joissain asioissa nuorten ja heitä vanhempien ihmisten näkemykset eroavat selvästi. Nuoret suhtautuvat muita sallivammin esimerkiksi yhdyntöihin julkisella paikalla, seksin jatkuvaan haluamiseen, anaaliyhdyntöihin, ryhmäseksiin ja sadomasokismiin. He myös hyödyntävät tällaista seksiä etenkin fantasioissaan.
Kaiken vapautumisen vastapainoksi suomalaiset – varsinkin naiset – kannattavat uskollisuutta tiukemmin kuin muut eurooppalaiset. Vain noin kymmenesosa hyväksyisi aviomiehen tai aviovaimon satunnaisenkaan uskottomuuden.
Naiset raportoivat 2000-luvulla aiempaa enemmän siitä, etteivät tunne seksuaalista halua. Melko usein toistuvaa halun puutetta koki melkein puolet avo- ja avioliitoissa olevista naisista, mutta vain joka kymmenes mies.
Lisäksi naisten vaikeudet kiihottua ja kokea nautintoa yhdynnöissä ovat yleistyneet, erityisesti nuorilla parisuhteissa elävillä naisilla.
Kaiken ikäiset miehet tahtovat yhdyntöjä naisia useammin. Naisten yhdyntämäärät sen sijaan olivat melko usein lähellä heidän toiveitaan. Näyttää siltä, että suomalaisissa parisuhteissa seksin määrällinen puoli on paljolti naisten käsissä.
Parisuhteiden yhdyntäaktiivisuus vähentyi 2000-luvulla keskimäärin noin 20 prosentilla. Selvimmin tämä pudotus näkyi ruuhkavuosia elävillä 30–40-vuotiailla. Yhdyntämäärät putosivat parisuhteen alkuinnostuksen jälkeen lähelle yhtä yhdyntää viikossa, vaikka suomalaiset toivovat yleisesti kahta yhdyntää viikossa.
Silti parisuhteissa eläneiden seksuaalinen aktiivisuus säilyi suunnilleen entisellään. Tämä johtuu siitä, että niin miesten kuin naistenkin itsetyydytys lisääntyi huomattavasti parisuhteissa.
Merkittävä muutos oli myös se, että naisten seksikumppanien määrä kasvoi rajusti. Keskimääräiset partnerimäärät jopa kuusinkertaistuivat: vuonna 1971 heillä oli kaksi, vuonna 2007 12 kumppania. Suomalaisnaisilla on enemmän partnereita kuin eurooppalaisissa vertailumaissa.
Suomalaiset suhtautuvat seksiin vapaamielisemmin kuin koskaan aiemmin. Tämä paljastuu neljästä Finsex-tutkimuksen kyselystä, jotka tehtiin vuosina 1971, 1992, 1999 ja 2007.
Nykyään useimmat suomalaiset hyväksyvät seksin ilman rakkautta ja uskovat, että tilapäissuhteetkin voivat olla molempia osapuolia tyydyttäviä.
Myös naisten seksuaalinen aktiivisuus sallitaan: neljä viidestä miehestä ja naisesta allekirjoittaa väitteen, että kunnon nainen voi ilmaista seksuaalista kiinnostustaan avoimesti.
Eniten on 2000-luvun aikana lisääntynyt homoseksuaalisuuden hyväksyminen. Homoavioliittojen kannatus on kasvanut paljon.
Joissain asioissa nuorten ja heitä vanhempien ihmisten näkemykset eroavat selvästi. Nuoret suhtautuvat muita sallivammin esimerkiksi yhdyntöihin julkisella paikalla, seksin jatkuvaan haluamiseen, anaaliyhdyntöihin, ryhmäseksiin ja sadomasokismiin. He myös hyödyntävät tällaista seksiä etenkin fantasioissaan.
Kaiken vapautumisen vastapainoksi suomalaiset – varsinkin naiset – kannattavat uskollisuutta tiukemmin kuin muut eurooppalaiset. Vain noin kymmenesosa hyväksyisi aviomiehen tai aviovaimon satunnaisenkaan uskottomuuden.
Naiset raportoivat 2000-luvulla aiempaa enemmän siitä, etteivät tunne seksuaalista halua. Melko usein toistuvaa halun puutetta koki melkein puolet avo- ja avioliitoissa olevista naisista, mutta vain joka kymmenes mies.
Lisäksi naisten vaikeudet kiihottua ja kokea nautintoa yhdynnöissä ovat yleistyneet, erityisesti nuorilla parisuhteissa elävillä naisilla.
Kaiken ikäiset miehet tahtovat yhdyntöjä naisia useammin. Naisten yhdyntämäärät sen sijaan olivat melko usein lähellä heidän toiveitaan. Näyttää siltä, että suomalaisissa parisuhteissa seksin määrällinen puoli on paljolti naisten käsissä.
Parisuhteiden yhdyntäaktiivisuus vähentyi 2000-luvulla keskimäärin noin 20 prosentilla. Selvimmin tämä pudotus näkyi ruuhkavuosia elävillä 30–40-vuotiailla. Yhdyntämäärät putosivat parisuhteen alkuinnostuksen jälkeen lähelle yhtä yhdyntää viikossa, vaikka suomalaiset toivovat yleisesti kahta yhdyntää viikossa.
Silti parisuhteissa eläneiden seksuaalinen aktiivisuus säilyi suunnilleen entisellään. Tämä johtuu siitä, että niin miesten kuin naistenkin itsetyydytys lisääntyi huomattavasti parisuhteissa.
Merkittävä muutos oli myös se, että naisten seksikumppanien määrä kasvoi rajusti. Keskimääräiset partnerimäärät jopa kuusinkertaistuivat: vuonna 1971 heillä oli kaksi, vuonna 2007 12 kumppania. Suomalaisnaisilla on enemmän partnereita kuin eurooppalaisissa vertailumaissa.
*
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Haluttomuus+seksiin+lis%C3%A4%C3%A4ntynyt+2000-luvulla/1135258046765
http://themachoresponse.blogspot.com/2008/10/cross-gender-hatred-turns-me-on.html
http://forums.offipalsta.com/showthread.php?p=40319
http://www.ecvv.com/product/1576928.html
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Cow_milking_machine_in_action_DSC04132.jpg
2 comments:
mitä tulee perimmäisten psykofyysisten halujemme muutoksiin.
Mikään ei koskaan muutu. Siksi ei kannata kirjoittaa pitkästi. ;)
Ei niin. MOT. - - Mutta puhummeko lainkaan samasta asiasta?
Post a Comment