Miten ihana kappale tämä onkaan! I will walk with you John Fogertyn 2004 julkaisemalta albumilta Deja Vu (All Over Again). John kirjoitti kyseisen laulun 2001 syntyneelle nuorimmalle lapselleen - tyttärelleen Kelsylle (joka heti alkoi pitää sitä omanaan). - - Ja kuunnelkaa minkälainen bändi Fogertylla on. Huippumuusikoita kaikki. - - En ole mikään kantri-fani, mutta jos biisi on näin hyvä, niin mitä väliä sen on, mitä musiikkityyliä se edustaa.
(Sadismi-päreen jälkeen meikäläinen herkistyi kummasti...;])
*
http://www.youtube.com/watch?v=xv2w9C1asgg
I Will Walk With You - John Fogerty
I will walk with you
Every step of the way
Love you all my life
Love you everyday
No matter where you wander
No matter what you do
Come what may I will walk with you
I will walk with you
And treasure every smile
No matter what the fashion
You'll always be my style
My pretty little princess
An angel dressed in blue
Come what may I will walk with you
I will walk with you
Even when the sun don't shine
The rain it may come down
And Fate may be unkind
If you get a scrape
I'll brush away the tears
Come what may I will walk with you
I will walk with you
Together we will share
Jelly beans and pink ice-cream
A Christmas teeddy bear
And one day I am for certain a
Brand new puppy too
Come what may I will walk with you
I will walk with you
And love you for all time
Travel this ol' world
Your little hand in mine
I'll never be far from you
This I promise you
Come what may I will walk with you
Come what may I will walk with you
*
http://www.metrolyrics.com/i-will-walk-with-you-lyrics-john-fogerty.html
(Sadismi-päreen jälkeen meikäläinen herkistyi kummasti...;])
*
http://www.youtube.com/watch?v=xv2w9C1asgg
I Will Walk With You - John Fogerty
I will walk with you
Every step of the way
Love you all my life
Love you everyday
No matter where you wander
No matter what you do
Come what may I will walk with you
I will walk with you
And treasure every smile
No matter what the fashion
You'll always be my style
My pretty little princess
An angel dressed in blue
Come what may I will walk with you
I will walk with you
Even when the sun don't shine
The rain it may come down
And Fate may be unkind
If you get a scrape
I'll brush away the tears
Come what may I will walk with you
I will walk with you
Together we will share
Jelly beans and pink ice-cream
A Christmas teeddy bear
And one day I am for certain a
Brand new puppy too
Come what may I will walk with you
I will walk with you
And love you for all time
Travel this ol' world
Your little hand in mine
I'll never be far from you
This I promise you
Come what may I will walk with you
Come what may I will walk with you
*
http://www.metrolyrics.com/i-will-walk-with-you-lyrics-john-fogerty.html
8 comments:
Hohoi, vanha käpy!
Musiikkimakumme eivät aina kohtaa, mutta nyt kyllä esittelit pienen helmen. Laulussa oli lujasti sielua mukana ja sehän tekee koko asian. Lämmin kitos!
Van Vaari on itse vanha käpy. Tai orava? Tai puunoksa?
Ole hyvä va(a)n Vaari.
Niinpä niin.
Sinä tiedät kyllä, että minä olen 'a sensitive guy' - joskus liiankin sensitiivinen Pathos - - pahimmillaan miltei riivatun pateettinen (melankolisessa älyllisyydessänikin), mutta yleensä sentään aika kiltti ja hauskakin - ellei joku sitten erehdy tulemaan liian lähelle minua liian pitkäksi aikaa - - ja mahdollisesti petä luottamustani sekä käytä avoimuuttani hyväksi...
Jos näin käy, siirryn Shakespearen 'talliin' näyttelemään Hamletia ja/tai Macbethia - tulen siis 'hulluksi' - tai ainakin Macbeth tuli.
Eräänlaisessa kiirastulessa elänyt Hamlet sen sijaan lopulta selvisi 'haamupsykoosistaan' ja vapautui ambivalentista, monisyisestä ja -kerroksisesta - itse asiassa oman (montaignelais-humanistisen) luontonsa vastaisesta - kostonhalustaan, vaikka sotkikin omat kätensä monien vereen ja kuolemaan - sekä itsensä pelastaakseen (Rosencranz ja Gyldenstern) että sitä tarkoittamatta (Polonius ja Ofelian itsemurha); - Laerteen kuolemassa oli molempia aineksia, joskin enemmän jälkimmäistä - ei-tarkoitettua.
Hamletin äiti, kuningatar Gertrud, kuolee erehdyksessä juomalla Hamletille tarkoitetusta myrkkymaljasta (kuningas tekee liikaa varmistuksia Hamletin tappamiseksi; nyt ne kostautuvat traagisesti) näytelmän surkean konnan, miehensä Claudiuksen viimeisten juonittelujen viattomana ja tietämättömänä uhrina (mutta onko hän täysin viaton kuningas-Hamletin murhaan? - sitä Shakespeare ei kerro).
Claudius saa lopulta sen, minkä ansaitsee moninkertaisesti - väkivaltaisen kuoleman.
Kun Hamlet tappaa hänet, kyseessä ei ole enää tuomittava teko edes meidän aikamme ihmisen moraalikäsitysten mukaan (näin minä ajattelen) vaan oikeutettu kuolemantuomio/kosto.
Tämä ei kieltämättä kuulosta humanistin puheelta, mutta puolustan väitettäni sillä, että Hamlethan tietää jo tuossa vaiheessa itse kuolevansa, koska kuoleva Laertes paljastaa hänelle miekan kärkeen sivellyn erittäin voimakkaan myrkyn vaikutuksen; - saman miekan myrkystä kuolee sattuman oikusta (miekat vaihtuvat) myös Laertes itse, joka viimein paljastaa kaiken osoittaen henkitoreissaan maaten Claudiusta: 'The King, the King's to blame'.
Miksi jättää Claudius oikeuden käsiin? - Typerää, naurettavaa, epäoikeudenmukaista ja vaarallista!
Voidaan perustellusti kysyä: minkä oikeuden?
Koska Norjan nuori valloittajaprinssi Fortinbras ei olisi välttämättä koskaan saanut tietää totuutta, olisi Claudius hyvinkin saattanut selvitä hengissä ja jopa jatkaa (ehkä muodollisesti) kuninkaana, sillä kukapa nyt pelkästään hieman jääviä Horatiota (Hamletin ainoata lojaalia ystävää; koko muu sisäpiirihän oli kuollut: myös petoksesta tiennyt sekundantti Ostric) olisi uskonut - sitäpaitsi Claudius olisi tapattanut hänetkin.
*
Minulla on aika rankka ehdotus van Vaari - vai onko se 'todellisuutta'?
Mielenkiinnolla näkisin, kun sinä näyttelet kuningas Learia. Tai ehkä olet jo näytellytkin tuon roolin - miltei loppuun asti..? (tähän hieman surullisen ahdistunut hymiö - ;])
No joo - et sinä ole kuningas Lear. Kunhan patetisoin jälleen...
PS.
Ylihuomenna lainaan neljä Hamlet-suomennosta Malmin kirjastosta. Paavo Cajanderin, Yrjö Jylhän, Eeva-Liisa Mannerin ja Veijo Meren.
Kaksi Shakespeare-elämäkertaa on kohta luettu. Päässä surisee - buzz buzz.
...ellei joku sitten erehdy tulemaan liian lähelle minua liian pitkäksi aikaa - - ja mahdollisesti petä luottamustani sekä käytä avoimuuttani hyväksi...Mitä luottamusta? Missä olet ollut luotettava? Itse näen vain suuremman kuilun, lähes mahdottoman. Sitä ei ollut aikaisemmin - ennenkuin lähti ns. luottamaan. Oli virhe. Kaikki oli virhettä: olisi pitänyt karata Austraaliaan eikä hihkasta mitään kellekään. Olisi ollut ainoa oikea asia: mitä kansasta, mitä Hamletista? Ongelma oli aina se, ettei päässyt ikinä lähelle; yrityksistä huolimatta ohitettiin jopa kadulla. Ohitettiin joka paikassa, vähäteltiin ja ohitettiin - vuosi toisensa jälkeen kunnes elämästä tuli enemmän teatteria kuin teatteri itse. Vastuu on nyt näyttelijöiden joka on harvinaista: ei näyttelijöillä kuuluisi olla vastuuta: vastuuta ei ole näyttämöillä. Mitäs sait aikaan Hamlet - kenen vastuu?
Voin kertoa, että kun ihminen todella pelkää - pelkää niin, ettei enää ole kuin näyttämö ja lopulta ei ole enää ihminen muiden silmissä normaalisti seotaan.
Minä menetin vain elämän elämän aikana - sadististen ihmisryhmien saadessa suuremmat katsojaluvut, suuremmat ystäväpiirit ja suuremmat mahdollisuudet. Mitä minä sain? Menetetyn elämän, menetetyt mahdollisuudet. Kenen narsismin takia? Kenen sadismin takia? Ja nyt yrittävät rahastaa vielä loputkin.
Vätykset nousevat nyt auttamaan. Nyt ymmärtävät, että voi auttaa.
No. Mitäs enää sanot?
wai mi?
Varken bi eller honung för mig.
Post a Comment