March 20, 2008

Kommentti nykytaiteesta

Kommentti Saaran päreeseen "Risuja ja ruusuja".
*
Minä olen joskus Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulutuksen aikoinani lukenut Matti Paavilaisen suosituksesta mm. jopa yhden Peter Handken romaanin , mutta mikä sen nimi oli - en heti muista.
Joko 'Puhtaan kokemisen hetki' tai 'Toiston pysyvyys'. Luultavasti ensin mainittu.

Vaikutelma kirjasta oli kuitenkin melko positiivinen, vaikken niin hirveän innostunut olekaan postmodernistisista kokeiluista.

Tosin aiheen käsittely kirjallisuudessa menetti merkitystään jo Proustin ja Joycen myötä. Sanomasta puolestaan on 1900-luvun lopulla tullut pelkkä kristillis-romanttinen jäänne.
Moraalisen opetuksen (sanoman) sisältäviä bildung-romaaneita eivät kirjoita kai enää kuin nuortenkirjoihin erikoistuneet.

Se, mitä kirjallisuudesta tämän dekonstruktion tapahduttua jäi jäljelle, on monesti 'paljon porua, vähän villoja': - joko viihdettä, viihdettä, viihdettä tai sitten pointtia vailla olevaa absurdia avantgardea, jota juuri kukaan ei lue.

Toki modernin taiteen museot ovat avantgardea (laajasti käsitettynä) täynnään, ja moderni kuvataide yllättävänkin suosittua - toisin kuin kokeileva kirjallisuus ja kokeileva musiikki.

Moderni taide - ei siis viihde - on ymmärrettävissä pelkästään tiettyjen tulkinnallisen viitekehysten puitteissa.
Tarkoittaa sitä, että taideteos/kirja ei avaudu enää sellaisenaan vaan tarvitaan aivan julmetun monimutkaisia selityskonstruktioita, jottei teos jäisi pelkästään 'autistiseksi ja 'solipsistiseksi muminaksi' - pelkäksi yksinpuheluksi kaaoksessa.

Mutta nykyäänhän juuri taiteen kuluttaja on se, joka 'antaa' teokselle sen semanttisen sisällön - ei itse tekijä.
Taiteilija vain 'mumisee mitä mumisee', eikä häntä voi eikä edes tarvitse ymmärtää - senkään takia, koska hänellä ei välttämättä ole mitään intentiota.

Roiskittuaan materiaalin 'pitkin seiniä' taiteilija ikäänkuin kehottaa: Voila! Syökää! Ja jos diggaat taiteilijaa ja teosta, sinun pitää huudahtaa takaisin vaikkapa esim. Touche!
*
Lopuksi nykytaiteen ja -taiteilijan esittelyä: http://www.youtube.com/watch?v=buMDw4oGI1g

11 comments:

Anonymous said...

mmulla ei handkesta jäänyt handskaan yhtään mitään
en tietty tunne sen serkkuja joten se johtuu siitä
muttajos taide``nautinnosta puhutaan
niin pitää tuntea sukulaisia tai vähintään sukulaisuutta ja kaimoja jotaa

Anonymous said...

kun taas sarraute kolahti ja hyvvin

Anita Konkka said...

Kyllä kirjoittajilla intentio on, Handkella varsinkin. Luepa Riisuttu epätoivo.

Anonymous said...

olet varmaan nähnyt/kokenut elokuvan: berliinin taivaan alla. ei handke niiiin huono ole kuin nyt ajatellaan.

(lue myös kommenttini saaran blogista)

Soli said...

"Mutta nykyäänhän juuri taiteen kuluttaja on se, joka 'antaa' teokselle sen semanttisen sisällön - ei itse tekijä.
Taiteilija vain 'mumisee mitä mumisee', eikä häntä voi eikä edes tarvitse ymmärtää"
Juu ei. Voi olla että semanttisen sisällön antaa kokija elikkäs kuluttaja, mutta kyllä ainakin kuvataiteessa taiteilijan erittäin shittinen homma on vetää itse omat kontekstinsa ja referenssinsä. Mumisijat eivät pitkälle pötkylöi.

Anonymous said...

anita guuglasin riisuttua epätoivoa ja pääsin blogillesi
olit kirjoittanut siekkisen raijasta . raija oli lapsuuden kaverini kotkasta .Tappoi itsensä kun hesari ei arvostellut hänen kirjaansa
handkekin kirjoittaa lähinnä äidistään joka samoin teki itsemurhan

tämä aihe
ei oleantoisa

Anonymous said...

..ehkä raija luki johanna rossin kiiltomato arvostelustakin (vain ?) ensimmäisen lauseen

Anonymous said...

Muuten Anita olit ensimmäinen ja myänteinen kosketukseni Suomalisiin blogeihin täältä euroopan laidalta. Kiitos nyt kun tuli tilaisuus!!

Anita Konkka said...

Hei vaan anonyymi euroopan reunalta, ja kiitos kiittämisistä.

nessihennylle, sinulla on vääriä tietoja Raijan kuolemasta.Ei se ollut itsemurha.

Hauskaa pääsiäistä kaikille.

Anonymous said...

Moskovassa sybolistinen runoilija Andrei Belyi menetti julkisessa kokouksessa malttinsa jouduttuaan jonottamaan kalaa. "Runoilijan pitäisi saada kalansa halutessaan ja puhtaalle lautaselle!" Viimeisinä vuosinaan hän sanoi myös puhuessaan naisista, jotka hän oli tuntenut:"Ainoakaan ei olisi ansainnut minua:"

Toi oli Bellowilta...suunnilleen

Ja Joseph Beuys;" Minä sanon suoraan, että kristus ei ollut laisinkaan luova, koska hän ei ollut taidemaalari."

Ja Salvador Dali oli kai pääsiäis fiiliksissä;

http://www.youtube.com/watch?v=U5A3Oo_zj5c

että kovat on puheet....

;)

no tässä vähän taide linkkejä;

http://www.roslynoxley9.com.au/artists/32/Julie_Rrap/1083/

http://www.rankin.co.uk/

http://www.jordandoner.com/projects2.php

http://www.hedislimane.com/diary/

ja vielä :)

http://youtube.com/watch?v=O0dJKDZTtPc&feature=related

Rauno Rasanen said...

anita konkka

Noin minäkin Raija Siekkisen kuoleman ymmärsin. Ei ollut itsemurha.

Siekkinen oli kotikaupunkini Kotkan kirjailijoita, vaikken minä häntä tuntenutkaan.

Timo Pusaan (ja veljeensä Juhaniin) sen sijaan tutustuin ohimennen 1970-luvun alussa - vainaa hänkin jo yli 10:n vuoden ajan.

Osasyy kuolemaan lienee ainakin veljensä mukaan (keskustelu Kotkan kirjaston edessä 1999) ollut myös se, että Timo jätti sokeritautinsa hoitamatta sen jälkeen kun ei saanut enää valtion apurahaa.