Etymologi pyydyksiä kokemassa

Kirjoitettu kommentiksi Järveläisen päreeseen "Välipäivän huomautus".
*
Todellisuuden voi ymmärtää tai se on ehkä mahdollista ymmärtää vain metaforisesti (1), mutta metafora ei ole 'pelkkä' keksintö.
Etymologisesti se pohjautuu ja perustuu yleensä aina konkreettiseen (esim. juuri humus=maa termin humilitas=nöyryys alkuperänä) käytäntöön, tapahtumaan tai objektiin.

Ajatellaan esim. käsitettä kokemus, joka vaikuttaisi paljon abstraktimmalta kuin sen 'sukulainen' aistihavainto (aistihavainto ei toki ole yksiselitteinen asia).

Kokemus pohjautuu kokemiseen, ja kokeminen on suomen kielessä tarkoittanut perimmältään ja yhä tarkoittaa pyydysten kokemista. Eli jospa sinne pyydykseen olisi tullut jotain koettavaa eli saalista.

(Etymologisen sanakirjan mukaan kokemus viittaa tietoon, joka on saavutettu toistuvan kokeilun, käsittelyn, koettelun ja testauksen kautta - 'cf. 1377, from O.Fr. experience, from L. experientia "knowledge gained by repeated trials," from experientem (nom. experiens), prp. of experiri "to try, test", "from" ex- "out of" + peritus "experienced, tested." The v. (1533) first meant "to test, try;" sense of "feel, undergo" first recorded 1588.')

Kun sanon, että olen kokenut jotain uutta, se tarkoittaisi alunperin, että olen saanut 'pyydykseeni' kaloja tai metsän eläviä - riippuen siitä, mitä 'pyydykselläni aioin pyytää koettavaksi'...
Pyytäminen näyttäisi merkitsevän näin ollen toivetta 'koettavissa olevasta saaliista'.

Pyydys on siis tarkoitettu pyytämään yleensä vain tietyntyyppistä saalista, joten olemme kokiessamme valmistautuneet nimenomaan tiettyyn 'kokemukseen=saaliiseen'.

Sittemmin nämä konkreettiset ja käytännölliset käsitteet saivat abstraktimpeja merkityksiä ja muuttuivat metaforisiksi - jopa totuuksiksi.

Pyydys=tajunta 'virittyi' kokemaan kaikkea mahdollista saalista/kokemusta, koska se transsendoitui kielen kehityksen myötä.
Toisin sanoen tajunta ylitti radikaalilla tavalla konkreettista käytäntöä ilmentävien ilmaisujen rajat ja niihin 'sidotun' ostensiivisen (osoittavan) tavan nimetä ja 'verifioida' ('todentaa') todellisuutta (2)

Me vain olemme useimmiten unohtaneet tämän kehityskulun vaiheet. Toisaalta emme pysty täysin ymmärtämään, mitä konkreettisille sanoille/käsitteille lopulta tapahtui tietoisuudessamme tajunnan 'laajennuttua' (kielellistyttyä ja käsitteellistyttyä) sekä diakronisessa että synkronisessa (ajallisessa ja ei-ajallisessa) ulottuvuudessa.

Joka tapauksessa ne transformoituivat kielellisen abstrahoinnin, symbolifunktion, prosessissa esittämään aivan toisenlaista roolia kuin, mikä niillä alunperin oli.

Niin sanotut totuudet perustuvat metaforisoituneeseen konkreettiin - pidettiinpä näitä metaforia, metonymioita ja antropomorfismeja sitten illuusioina (3) tai ei.

*
Alla joitakin aiheeseen liittyviä etymologisia sanaselityksiä linkistä http://www.etymonline.com/
*
etymology
1398, from Gk. etymologia, from etymon "true sense" (neut. of etymos "true," related to eteos "true") + logos "word." In classical times, of meanings; later, of histories. Latinized by Cicero as veriloquium.
*
experience
1377, from O.Fr. experience, from L. experientia "knowledge gained by repeated trials," from experientem (nom. experiens), prp. of experiri "to try, test," from ex- "out of" + peritus "experienced, tested." The v. (1533) first meant "to test, try;" sense of "feel, undergo" first recorded 1588.
*
concrete (adj.)
1471, from L. concretus, pp. of concrescere "to grow together," from com- "together" + crescere "to grow" (see crescent). A logicians' term until meaning began to expand 1600s. Noun sense of "building material made from cement, etc." is first recorded 1834.
*
abstract
1387, from L. abstractus "drawn away," pp. of abstrahere, from ab(s)- "away" + trahere "draw" (see tract (1)). Meaning "withdrawn or separated from material objects or practical matters" is from 1557; specifically in ref. to the arts, it dates from 1915; abstract expressionism from 1952. Meaning "summary of a document" is from 1528. The verb is first recorded 1542.
*
metaphor
1533, from M.Fr. metaphore, from L. metaphora, from Gk. metaphora "a transfer," especially of the sense of one word to a different word, lit. "a carrying over," from metapherein "transfer, carry over," from meta- "over, across" (see meta-) + pherein "to carry, bear" (see infer).
*
concept
1556, from M.L. conceptum "draft, abstract," in L. "(a thing) conceived," from pp. of concipere "to take in" (see conceive). In some 16c. cases a refashioning of conceit (perhaps to avoid negative connotations); conception in the womb sense was c.1300.
*
truth
O.E. triewð (W.Saxon), treowð (Mercian) "faithfulness, quality of being true," from triewe, treowe "faithful" (see true). Meaning "accuracy, correctness" is from 1570. Unlike lie (v.), there is no primary verb in Eng. for "speak the truth." Noun sense of "something that is true" is first recorded c.1362.
"Let [Truth] and Falsehood grapple; who ever knew Truth put to the worse, in a free and open encounter." [Milton, "Areopagitica," 1644] Truth squad in U.S. political sense first attested 1952. Truthiness "act or quality of preferring concepts or facts one wishes to be true, rather than those known to be true," catch word popularized in this sense by U.S. comedian Stephen Colbert, declared by American Dialect Society to be "2005 Word of the Year."
*
fact
1539, "action," especially "evil deed," from L. factum "event, occurrence," lit. "thing done," from neut. pp. of facere "to do" (see factitious). Usual modern sense of "thing known to be true" appeared 1632, from notion of "something that has actually occurred." Facts of life "harsh realities" is from 1854; specific sense of "human sexual functions" first recorded 1913. Factoid is from 1973, first explained, if not coined, by Norman Mailer.
"Factoids ... that is, facts which have no existence before appearing in a magazine or newspaper, creations which are not so much lies as a product to manipulate emotion in the Silent Majority." [N. Mailer, "Marilyn," 1973]
*
illusion
c.1340, "act of deception," from O.Fr. illusion "a mocking," from L. illusionem (nom. illusio) "a mocking, jesting, irony," from illudere "mock at," lit. "to play with," from in- "at" + ludere "to play" (see ludicrous). Sense of "deceptive appearance" developed in Eng. c.1374. Illusionist "conjurer, magic act performer" is from 1850. Illusive formed in Eng. 1679; the other adj. form, illusory (1599) is from Fr. illusorie, from L.L. illusorius "of a mocking character," from L. illudere.

(1) Tätä käsitystä voisi verrata Einsteinin lausumaan, jonka mukaan todellisuuden/elämän voi ymmärtää ikäänkuin kaikki olisi pyhää tai sitten niin että mikään ei ole pyhää.

(2) Kokemus artikuloituessaan kieleksi, kielessä ja kielenä muuttui kantilaisittain transsendentaaliseksi - ajattelun rajoja sekä mahdollisuuksia koettelevaksi, eikä sitä ollut syytä erottaa ajattelusta, reflektiosta niin vahvasti kuin Ockhamin terminismi ja nominalistinen empirismi tekivät.

Looginen atomismi ja empirismi tosin etsivät havainnon kanssa yksi yhteen kieltä, mutta tämähän osoittautui nopeasti skientistis-metafyysiseksi itsepetokseksi.
Nominalistien kanta on tässä asiassa pikemminkin loogis-matemaattis-syntaktinen kuin transsendentaalis-etymologis-semanttinen.

(3)"What then is truth? A mobile army of metaphors, metonyms, and anthropomorphisms: in short, a sum of human relations which have been poetically and rhetorically intensified, transferred, and embellished, and which, after long usage, seem to a people to be fixed, canonical, and binding.
Truths are illusions which we have forgotten are illusions—they are metaphors that have become worn out and have been drained of sensuous force, coins which have lost their embossing and are now considered as metal and no longer as coins..."

(Nietzsche: 'On truth and lie in an extra-moral sense, 1873, ote julkaisemattomasta luonnoksesta -http://www.geocities.com/thenietzschechannel/tls.htm)