December 17, 2007

Apocalypse. Now and Then.

Apocalypse. Then

Emme tunne tuntematonta riittävän hyvin voidaksemme sanoa, että sitä ei voida tulla tuntemaan (G. K. Chesterton).

*
Mutta.

Kun ihminen (Jumalan kääntöpuoli) oppii tuntemaan itseään yhä enemmän fysiologisesti ja geneettisesti, hän muuttuu persoonalliselta ytimeltään hauraaksi - viimein jopa olemattomaksi (kuten kääntöpuolensakin).
Jäljelle jää vain aamu-usvan lailla katoava kaipaus ja nostalgia - kuin aallon rantahiekasta pyyhkimä jalanjälki...loputtomaan informaatioon sulautuva ei-mikään.

Me kerromme ihmisestä vielä joskus samalla tavalla, kuin nykyään kerromme dinosauruksista. En tiedä kerrommeko sitä teknologian keinoin tai kirjojen kautta vai niinkuin kivikauden metsästäjäihminen ja alkavan maanviljelykulttuurin raataja työpäivän jälkeen - nuotiotulilla.

Joka tapauksessa, ekologisen romahduksen jälkeen lähes kaikki pyrkii taas alkamaan alusta - luultavasti vain tuhoutuakseen ja hiipuakseen lopullisesti Mad Max-maailmassa.

***
Apocalypse. Now

"Vuosituhannen lopun masentunut on vapautunut kielloista oikeuksien tasa-arvoistumisen ja olemassaolon ehtojen samankaltaistumisen myötä. Samalla hän on saanut tilalle riippuvuuden maailmasta.
Vallankumousnäkymien puuttuessa (vastarinnan mahdollisuuksien hämärtyessä/RR) hänestä tulee voimaton ja hän alkaa etsiä mahdottoman onnen ihannetta huumausaineista, uskonnoista, terveysintoilusta tai täydellisen kehon rakentamisesta.

Sosiologi Alain Ehrenberg toteaa: "Tästä syystä huumausaineiden käyttäjä on tänään symbolinen hahmo, jonka avulla piirretään antisubjektin kasvot. Ennen tuo paikka oli hullulla.
Jos masennus on löytymättömän subjektin historiaa, niin riippuvuus on kadotetun subjektin nostalgiaa."'

(Miksi psykoanalyysia yhä tarvitaan?, Elisabeth Roudinesco, s. 23)

http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/arviot/roudines.html
picasaweb.google.com/.../xivP6auSpaAzxhc4f4v01A.

6 comments:

barometer said...

älä nyt vaan sano että sulta on subjekt kadonnu
hyvää joulua är

a-kh said...

Nissinen ei vaipuisi moiseen epätoivoon. Täytyy nähdä pidemmälle ja korkeammalle. Mikään orjaileva raato (aggressiivi).

peeÄR - mies said...

Niin, onkohan se silleen, että kun ei rakenteille enää mitään mahda/rakennuksille kavuta jaksa, niin kääntyy itteensä. Alkaa bodaan, muokkaan tajuntaansa huumeilla, että tuntuis jotain edes pystyvänsä, kun anne brunilat kattoo kylmin silmin, pokka pitäen ja julistavat lopullista evankeliumia.

parelthon said...

min' voisin mennä vaikka naimisiin t raunon kanssa jos ois mukava joulu

tesseris said...

miks luovien miestenpitää olla niin paskoja melankoleja...

Rauno Rasanen said...

tesseris

Tää päre nyt oli taas eräänlainen nihilistinen nollaus, josta lähden etenemään kohti mahdollista 'ratkaisua' (jälleen kerran).

En minä (jos pidät minua luovana?) oikeasti ole melankolinen. Minä vain vaikutan siltä...;/

Nihilisti ei voi elää ilman huumoria, sillä muuten hän kuolee eräänlaiseen 'kontemplatiiviseen imploosioon'.

Esimerkki imploosiosta on sukellusvene, joka luhistuu kasaan veden paineesta.

Toinen vaihtoehto on, että nihilisti sinkoutuu ikäänkuin avaruuteen 'kontemplatiivisen painovoiman' kadottua ajattelusta.

(Contemplation = mietiskely, tutkiskelu.)

*
Parelthon

Valitan. Olen jo 'varattu' ;), mutta kiitos 'tarjouksesta'...