The Drunken Boat (Le bateau ivre)
'Toimitettu' klo: 20.02)
Jos ette muka osaa lausua runoja, niin tästä se lähtee. Tärkeintä on löytää runosäkeistön - tiivistetysti sanoen: runon lauserytmi (kielen ymmärrystä pitää tietysti olla - jonkun verran).
Sen jälkeen voi tehdä melkein mitä vain.
Ja tämä pätee myös moderniin runoon - tosin vapaamuotoisemmin.
*
As I was floating down impassive Rivers,
I no longer felt myself steered by the haulers:
gaudy Redskins had taken them for targets,
nailing them naked to colored stakes.
I cared nothing for all my crews,
carrying Flemish wheat or English cotton.
When, along with my haulers, those uproars stopped,
the Rivers let me sail downstream where I pleased.
Into the ferocious tide-rips, last winter,
more absorbed than the minds of children, I ran!
And the unmoored Peninsulas never
endured more triumphant clamourings.
The storm made bliss of my sea-borne awakenings.
Lighter than a cork, I danced on the waves
which men call the eternal rollers of victims,
for ten nights, without once missing the foolish eye of the harbor lights!
Sweeter than the flesh of sour apples to children,
the green water penetrated my pinewood hull
and washed me clean of the bluish wine-stains
and the splashes of vomit, carrying away both rudder and anchor.
And from that time on I bathed in the Poem
of the Sea, star-infused and churned into milk,
devouring the green azures where, entranced
in pallid flotsam, a dreaming drowned man sometimes goes down;
where, suddenly dyeing the blueness,
deliriums and slow rhythms under the gleams of the daylight,
stronger than alcohol, vaster than music,
ferment the bitter rednesses of love!
I have come to know the skies splitting with lightning,
and the waterspouts, and the breakers and currents;
I know the evening, and dawn rising up like a flock of doves,
and sometimes I have seen what men have imagined they saw!
I have seen the low-hanging sun speckled with mystic horrors
lighting up long violet coagulations
like the performers in antique dramas;
waves rolling back into the distances their shiverings of venetian blinds!
I have dreamed of the green night of the dazzled snows,
the kiss rising slowly to the eyes of the seas,
the circulation of undreamed-of saps,
and the yellow-blue awakenings of singing phosphorus!
I have followed, for whole months on end,
the swells battering the reefs like hysterical herds of cows,
never dreaming that the luminous feet of the Marys
could muzzle by force the snorting Oceans!
I have struck, do you realize, incredible Floridas,
where mingle with flowers the eyes of panthers in human skins!
Rainbows stretched like bridles
under the sea's horizon to glaucous herds!
I have seen the enormous swamps seething,
traps where a whole leviathan rots in the reeds!
Downfalls of waters in the midst of the calm,
and distances cataracting down into abysses!
Glaciers, suns of silver, waves of pearl, skies of red-hot coals!
Hideous wrecks at the bottom of brown gulfs
where the giant snakes, devoured by vermin,
fall from the twisted trees with black odours!
I should have liked to show to children those dolphins
of the blue wave, those golden, those singing fish. --
Foam of flowers rocked my driftings,
and at times ineffable winds would lend me wings.
Sometimes, a martyr weary of poles and zones,
the sea whose sobs sweetened my rollings
lifted my shadow-flowers with their yellow sucking disks toward me,
and I hung there like a kneeling woman...
Resembling an island, tossing on my sides the brawls
and droppings of pale-eyed, clamouring birds.
And I was scudding along when across my frayed ropes
drowned men sank backwards into sleep!...
But now I, a boat lost under the hair of coves,
hurled by the hurricane into the birdless ether;
I, whose wreck, dead-drunk and sodden with water,
neither Monitor nor Hanseatic ships would have fished up;
free, smoking, risen from violet fogs,
I who bored through the wall of the reddening sky which bears
a sweetmeat good poets find delicious:
lichens of sunlight mixed with azure snot;
who ran, speckled with tiny electric moons,
a crazy plank with black sea-horses for escort,
when Julys were crushing with cudgel blows
skies of ultramarine into burning funnels;
I who trembled to feel at fifty leagues off
the groans of Behemoths rutting, and the dense Maelstroms;
eternal spinner of blue immobilities,
I long for Europe with it's age-old parapets!
I have seen archipelagos of stars! and islands
whose delirious skies are open to sea wanderers: --
Do you sleep, are you exiled in those bottomless nights,
O million golden birds, Life Force of the future?
But, truly, I have wept too much! Dawns are heartbreaking.
Every moon is atrocious and every sun bitter:
sharp love has swollen me up with intoxicating torpor.
O let my keel split! O let me sink to the bottom!
If there is one water in Europe I want, it is the black
cold pool where into the scented twilight
a child squatting full of sadness launches
a boat as fragile as a butterfly in May.
I can no more, bathed in your langours, O waves,
sail in the wake of the carriers of cottons;
nor undergo the pride of the flags and pennants;
nor pull past the horrible eyes of prison hulks.
Arthur Rimbaud
http://en.wikipedia.org/wiki/Le_Bateau_ivre
http://en.wikipedia.org/wiki/Arthur_Rimbaud
Arthur Rimbaud 1854-1891
http://qualityforquality.org/Publications/The%20drunken%20boat.doc
28 comments:
hei missäs nyt olaan menossa
Siellä.
jeh empäs tuota olsi arvannt
siitä puhheenollen. kun sinulla nyt on vuosien kokemus mielenvikaisiksi luokitelluista..
olet suuntautunut kuitenkin filosofiaan, et psykologiaan
mistä moinen
Jonkinlainen kulttiruno tämä, joka on minulla mennyt tähän asti kevyesti ohi, ehkä siksi, etten osaa ranskaa. Rimbaut ei paljon kirjoittanut, rillutteli hiukan nuoruudessaan muiden homofiilien kanssa, loi uran siirtomaavirkailijana ja kuoli kintussaan olleeseen syöpään.
volgalle
Hulluja löytää joka paikasta...
Filosofit vain osaavat ehkä parhaiten 'naamioitua' totuudelta (vaihteeksi näin päin...).
Rauno R kerää kärpäsiä kuin mämmi.
"Tulisen harmillista",
sanoisi J.K.PaasiKivi.
kuinka paljon totuutta löysit sieltä hyksiltä?
at mikis
suomalaisen mikin ongelmat lukemattomat varmaan johtuu kansakoulusta
luin vanhempia juttujasi. hegelin ja nietzschen vertailusta..miten n voi muka ajatella että koko ihmisen historian kaari toteutuu yhdessä ihmisessä
missä ihmisessä
Rauno
Pienet padat kolistelevat kylkiäsi.
'h mitä ihmettä täältä puuttui kun akh puuttui?
Täältä puuttui Volga, Volga auto armas ja vodka, vodka äiti armas, virta vanha Venäjän.
Jokos kaikki ovat kirjoittaneet adressin rauno rasasen patsaan saamiseksi samalle paikalle, missä ennen sijaitsi Ulrika Eleonoran kirkko. Siinä olisi lähellä kaikki tarpeellinen: kirkon lisäksi Porthania, yliopiston kirjasto, valtioneuvosto, kommunistien vappujuhla-areena, viinakauppa ja kuppala. Aikanaan se kyllä siirrettäisiin siitä Muhammedin patsaan tieltä, kun Tuomiokirkko muutetaan moskeijaksi, mutta kuten olemme havainnet eivät jotkut patsaat ole läheskään ikuisia.
Mitä taas runojen lausumiseen tulee, niin herra varjelkoon minua sellaisesta. Yrjö Jyrinkoski ja Ella Eronen ja Veikko Sinisalo eivät ole enää joukossamme, mutta erityisesti runoilijoita itseään pitäisi sakon uhalla kieltää lausumasta runojaan. Aivan karmeaa on kuunnella Kailasta ja Sarkiaa ja jopa Viitaa. Raunokin hallitsee nämä selkäpiitä väristävätpoljennot.
Muistan elävästi, miten entinen kansakoulumme opettajatar lausui tyylilleen ominaisia runoja ääni väristen ja kyyneleet valtoimenaan poskilla juosten.
Oli siinä meillä pojilla naurussa pitelemistä.
ei näy isäntää missään..perjantai ilta
nietzschen ja hegelin vertailusta muuten ..yksi ihminen voi todellakin nousta helpostikin jumalten avulla toisten mieliä hallitsemaan
mutta hegelin ajatus kaikkien yhteisestä vaikkakin epäpersoonallisesta yhteen hiileen puhaltamisesta on moraalisesti helpompaa
niin ja tuohon volgan kommenttiin hyksistä
uskon että ihmiset jotka ovat joutuneet yhden tai useamman henkilön voimakkaasti ristiriitaisten toiveiden kohteeksi
sekoilevat helpommin
Professori lopetti filosofian historian kurssin, jolla olin, sanomalla, että Hegel kuvitteli kirjoittaneensa lopuun eurooppalaisen filosofian, joten mekin lopetamme nyt.
Jo Aristoteles ajatteli, että kaikki tärkein oli jo sanottu ja että jäljellä oli vain olemassaolevan tiedon luetteloiminen.
Paavo Haavikko, jonka tyyliin kuuluu olla selittelemättä sanomisiaan, kirjoitti muistaakseni SK:ssa, ettei voi sietää Hegeliläisen Snellmanin filosofiaa, koska hänen ajatteluunsa sisältyy totalitarismin siemen. Hegeliähän on totuttu sanomaan Preussin hovifilosofiksi.Häntä tuskin saadaan koskaan kanonisoiduksi loppuun kun yhdellä sanalla, mutta en viitsi sanoa sitä Raunon perheblogissa.
Hei taas kaikki pikku piltit! Myös a-k.h.
Rauno setä oli vähän pipi, mutta eiköhän se siitä jo pikku hiljaa parane, vaikka terveeksi tuskin tulee enää milloinkaan.
Rimbaud ja Nietzsche?
'Maailmannäkemyksellisiä' yhtäläisyyksiä on 'Paatin' perusteella (myös Kausi Helvetissä ja Illuminaatioita) enemmän kuin ehkä ensi alkuun luulemmekaan.
Jyrinkoskea olen kuullut. Kävi koulussamme vetämässä viinabassoaan varsin kuuluvasti. Aika peto lausumaan.
Muistan kuulleeni, että Jyrinkoski istui aikoinaan ravintola Kosmoksessa pöydässä, johon oli hänen pyynnöstään aina tuotu yksi valkoinen kynttilä palamaan.
Palvoiko Jyrinkoski itseään vai tuntematonta T(t)oista ;)?
Jyrinkoski oli Yrjöndadun uimahallin toisessa kerroksessa taputtamassa, kun salskeat nuorikaiset dyykkailivat. Tuleepi mieleeni muuan vitsi vanhoilta hyviltä taantumuksen ajoilta. Kysyttiin, että miksi kaikki kolme seppää Kolmen sepän aukiolla katsovat eri suuntiin. Vastattiin, että siksi ettei Jyrinkoski pääse yllättämään.
Tämän mauttoman vitsin kerroin vain siksi, että Rauno-setä (ei seta) paranisi ja koska nauru pidentää ikää.
Korjatkaa itse syöntivirheet.
Kiiros a-k.h
Me korjaamma syöntivirheet. Ja pohdimme olisimmeko olleet vielä 20:sinä Ykä-sedä mielenkiinnon kohteita.
(Ainakin minä olisin ollut ;). Olinhan sangen komea vielä tuohon aikaan...?!)
crookedtimber.org (video)
setÄ viroitukseen ja laihdutukseen!
pikaista parnemista
Rauno ei tuosta kuin pahenee. Se suunnittelee helevetin pitkää pärettä Niitsestä, Freudista, ilkeästä isoäidistä, Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä ynnä kolmesta pienestä porsaasta nimeltä Veli Ponteva, Hinku ja Vinku. Ja sitten ei kuin sanavahvistukseen.
Petjan (Jäppisen) huumorintaju kesti kun ehdotin hänelle patsasta: Petja paskalla (Larin Paraskea vastapäätä).
Kestääkö Rasasen pokka jos ehdotan (itse asiassa olen jo keräämässä kolehtia) "Rauno runkulla" -patsas hankkeelle?
Se pystytettäisiin, jos jumala suo, vastapäätä Dianaa. (Joka ei heitä. Keihästään.)
mikis
Sanos naurattaako tuo ehdotus edes itseäsi?
En toki ole mitenkään loukkaantunut, mutta et kai nyt sentään luule, että tulit osoittaneeksi kovinkaan säkenöivää huumorintajua...
Hmm...idean saisi ehkä toimimaankin, mutta ei Diana-rekvisiitalla.
Mitä taas Petjaan tulee, niin Larin Paraske sopii oikein hyvin hänen parikseen, koska 'itkuvirsitaiteilija' vaikuttaisi patsaan ominaisuudessa istuvan itsekin jo valmiiksi paskalla - ehkä jopa ilmeestään päätellen.
Alatyylin vitsit eivät monestikaan osu ihan kohdalleen (vaikea laji), joskin Petjan patsasidea kyllä kirvoitti hymyn huuleen.
Runkkuideaa sen sijaan saat kehitellä vielä lisää.
En todellakaan koe velvollisuudekseni - vaikka minut myös härskinä Porno-Ranena ehkä tunnetaankin - 'pitää pokkaa', jos vitsi on - ellei mauton niin ainakin typerä.
Joten - jos Larin Parasken ja Petjan 'yhteispatsashanke' onnistui melkein naurattamaan, niin valitettavasti Räsäsen ja Dianan 'YYA-hanke' meni kiville.
Vielä kerran:
1) Ei meikäläisen pokan pitäminen pelasta tuota projektia, ellet keksi parempaa 'asetelmaa'.
2) Mikä välttämätön yhteys huumorin kohteen 'pokan pitämisellä' muka ylipäätään on itse vitsiksi tarkoitetun idean kanssa?
Ei yhtään mikään, mutta jos vitsi toimii eli on hyvä, myös kohteen 'pokka luultavasti pitää', ja hän saattaa hyvinkin ryhtyä nauramaan yhdessä vitsinikkarin kanssa.
Jos taas vitsi on mauton ja typerä, niin ei sitä mauttomuutta mikään väkinäinen pokan pitäminen muuksi muuta.
Vai oletatko, että juuri kaikkiin sinun (muka) aina hyviin huulenheittoihisi tulee suhtautua 'pokka pitää-asenteella', koska muutoin henkilö osoittaa tekopyhää herkkähipiäisyyttä..?
Sellainen asenne ilmentää pikemminkin juuri vitsinikkarin tosikkomaista narsismia kuin vitsin kohteena olevan kykenemättömyyttä nauraa itselleen.
Toki henkilöhuumoriin liityvät seikat ovat varsin hankalia arvioida yleisesti, sillä ihmiset nauravat aina omien henkilökohtaisten intressiensä motivoimina - olkoonkin, että vahingonilo lienee eräs suurimpia 'ilonaiheita' koko huumorin kentällä.
*
Halusin edellä esitetyllä vuodatuksella siis korostaa, että vaikka ihmiset sietävät hyvinkin eri tavoin omiin luonteenpiirteisiinsä kohdistuvaa ivaa (esim. imitointia), niin ei vitsinikkari silti voi koskaan julistautua kritiikin ulkopuoliseksi ihmeolennoksi, mikäli saa pyyhkeitä kohteiltaan.
Ja vaikka närkästyneet imitaation kohteiksi joutuneet osoittaisivatkin tällä tavoin olevansa varsin pikkusieluisia ja omahyväisiä nipottajia, niin tästä tilanteesta on vielä matkaa koomikon todellisten taitojen arviointiin.
Ns. "vitsini" oli tosi huono, siitä ei voi syyttää muita. (Edes olutpulloja, jotka nyt ovat tyhjiä.)
Blogisi on varmasti yksi Netin parhaita.
Näkemiin.
Post a Comment