.
Nomadit ovat ihmisiä, jotka eivät asetu vakinaiseen asuinpaikkaan vaan liikkuvat esimerkiksi laiduntavien eläinten mukana. Monet kulttuurit ovat olleet perinteisesti nomadisia, mutta nomadismi on maatalous- ja edelleen teollisuusyhteiskunnissa yhä harvinaisempaa. Nomadeista tunnetuimpia ovat paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit, jotka paimentavat karjaa ja liikkuvat sen perässä, kun entinen alue ei enää elätä sitä, ja metsästäjä-keräilijät, jotka liikkuvat riistan, kalan ja ravintokasvien perässä esimerkiksi vuotuiskierron mukaisesti. Nomadismin vastakohta on sedentismi, paikoillaan asuminen.
Nomadit ovat ihmisiä, jotka eivät asetu vakinaiseen asuinpaikkaan vaan liikkuvat esimerkiksi laiduntavien eläinten mukana. Monet kulttuurit ovat olleet perinteisesti nomadisia, mutta nomadismi on maatalous- ja edelleen teollisuusyhteiskunnissa yhä harvinaisempaa. Nomadeista tunnetuimpia ovat paimentolaiset eli pastoraaliset nomadit, jotka paimentavat karjaa ja liikkuvat sen perässä, kun entinen alue ei enää elätä sitä, ja metsästäjä-keräilijät, jotka liikkuvat riistan, kalan ja ravintokasvien perässä esimerkiksi vuotuiskierron mukaisesti. Nomadismin vastakohta on sedentismi, paikoillaan asuminen.
*
Kirjoitettu kommentiksi Ironmistressin
päreeseen Asiaa, asiattomuuksia ja Aspergeria
IV.
.
1
Ironmistress on taas kerran lukenut liikaa
fantasiakirjallisuutta tai ainakin sekoittanut keskenään psykiatriset diagnoosit
ja fantasian roolihenkilöt, mikä paradoksaalista kyllä on ihan relevanttia 'faktiivisten' [fiktion ja faktan yhdistelmä] diskurssien kyseessä ollen [fantasiassakin on tietty faktapohja, psykiatrisessa diagnoosissa puolestaan medikaalis-psykokulttuurinen konstruktiivisuutensa]. Itse kuitenkin ‘hylkäsin’ psykiatrian
vakavasti otettavana tieteen lajina [ja käytän sitä lähinnä poleemisessa
tarkoituksessa] samasta syystä kuin olen karsastanut
scifin ja fantasian mustavalkoisen roolittunutta maailmankuvaa.
.
Ylipäätään ihmiset eivät ole diagnooseja tai
joitain kuviteltuja rooleja vaan yksinkertaisesti vain sitä mitä ovat ja
tekevät. Enintään voimme puhua yksilöiden luonteesta eräänlaisina
[epi]geneettisinä alttiuksina ja taipumuksina, jotka ovat kokemuksien, oppimisen
ja ympäristön vaikutuksesta fiksoituneet tietynlaisiksi temperamenteiksi ja
mentaliteeteiksi. Niiden luokitteleminen on kuitenkin jo peruuttamaton askel
‘rasismin’ suuntaan. Ei ole de facto olemassa persoonallisuustyyppiä se ja se,
on vain ‘de jure’ luonnekonstruktioita psykiatrisessa luokituksessa se ja
se.
.
Rasismi nousee tyypillisimmillään juuri tarpeesta
lähes pakkoneuroottiseen ja splittaavaan psykobiologiseen diagnosointiin ja
typologisointiin [vrt. rasistiset rotuominaisuuksien määritykset], joilla
profiloidaan eli roolitetaan erilaiset ihmistyypit, jotteivät ne aiheuttaisi
liikaa varsinkaan ennakoimatonta ahdistusta ja uhkaa [‘tuntemattomuus’ on jopa
pahempi uhka kuin raadollinen stereotypia] ja jotta niitä voisi kontrolloida ja
hallita.
.
Ironmistressin ‘islam-projekti’ on nimenomaan
arvaamattoman uhkakuvan diagnosoimista/ennakoimista eli sen hallintaan
pyrkimistä. Hieman retorisesti voidaan kysyä myös, pyrkiikö IM juutalaisen
paimentolaissyntyperän omaavana ‘nomadina’ [sic ;\] ympäröivää ['erämaa']maailmaa hallitsemalla yleisesti ja islamin ‘diagnosoinnin’ avulla erityisesti [islam on myös alunperin
nomadien/nen uskonto] turvaamaan ja suojaamaan omaa sisäistä muukalaisuuttaan ja
epävarmuuttaan riskien ja uhkakuvien ‘diasporassa’?
.
2
Mitä Paul Simonin aspergeriuteen tulee, niin
Ironmistressin käyttämä diagnoosi-näyttö ei vakuuta ainuttakaan teoreettisesti pätevää ja kliinisesti kokenutta psykiatria [ei pidä sekoittaa ''neuro-fysikaalisesti' uskottavaan/hyväksyttävään', joskaan en tiedä, onko kyseessä silloin psykiatri vai fyysikko] vaan toimii lähinnä viitteellisesti samaan tapaan kuin myös Juicen
kieltämättä usein varsin melankoliset laulut. Psykiatrisia diagnooseja ei pelkillä laulujen sanoituksilla tehdä muuten kuin fantasiatasolla [tai jungilais-freudilaisen symbolitulkinnan koodeilla], mitä en kuitenkaan ole kieltämässä vaan
varoittelemassa tämänkaltaisella fantasia-pelillä selittämisen seurauksista.
.
Mutta [edes fysiikka ei meitä nyt auta] painotettiinpa psykiatrisessa diagnostiikassa sitten fantasia-symboliikkaa tai neurofysiikkaa, niin diagnoosit palvelevat väistämättä sekä perimmäistä rasistista tarvettamme
hierarkisoida, priorisoida, luokitella ja diskriminoida ihmisiä [tieteen
tekemiseen yleensä ja psykologiaan sekä evoluutiobiologiaan erityisesti
sisältyykin aina rasistinen ‘eetos’] että psykokulttuurin ja/eli medikalisaation
kapitalistista projektia, jossa diagnooseista tulee eräs markkinoitava
identiteetti-/imago-tekniikkojen tuotevalikoima muun muotikrääsän ja pelikonsoliromun ohella.
.
3
En ole itse koskaan ‘diagnosoidattanut’ itseäni
aspergeriuden suhteen, mutta se, mitä olen tästä oireyhtymästä tähän mennessä
antanut itseni ymmärtää, haluaa ‘viekoittelevasti’ vakuuttaa minut siitä, että
hei! minähän olen Asperger! ‘Pelkkä’ autismi sen sijaan on jo sen verran rankka
häiriö käyttäytymisenkin tasolla, että niin pahasti en liene sentään ollut edes
ajoittain taipuvainen eristäytymään, että kuuluisin tuohon ryhmään.
.
Kaipaan yksinäisyyttä, enkä ole viihtynyt
‘missään’ muualla niin hyvin kuin yksin omien ajatusteni kanssa. Silti
pystyn fobioistani huolimatta luomaan kontakteja jos haluan, joskin sosiaalisen
kommunikaation [joka tuntuu aluksi hyvinkin miellyttävältä] pitkäjännitteinen
ylläpito vie minulta aika lailla psyykkistä energiaa. Mutta jos minua on pidetty
kulttuuri-intellektuellina [joka on kuoleva laji klassisia (ei siis liberaaleja) humanisteja] tai
organisaatiokykyisenä tyyppinä [jolla on latentti viettymys lialliseen
sääntökeskeisyyteen], niin kai se täytyy uskoa [haha]. Silti nämä ‘positiiviset’
sosiaaliset taipumukset ja ominaisuudet jäävät kuin nallit kalliolle verrattuna
yksinäisyydessä vietetyn spekulatiivisen [sanoiko joku ejakulatiivisen?]
tarkkailijuuden minulle tuottamaan sisäiseen mielihyvään.
.
Nonniin. Siinä tuli materiaalia sekä
oikeille että valepsykiatreille [joiden välinen ero on piirretty veteen]. Ja sitten eikun diagnosoimaan!
*
4 comments:
Olen huomannut että Ruukinmatruuna mielellään mallintaa maailmaa pseudopsykologisesti tai -sosiologisesti, vaikka jo olemassa olevat tieteelliset teoriat hän useimmiten haluaa heittää roskakoriin.
Ruukinmatruuna kirjoittaa mielestäni ihan asiallisesti.
Ihan yliopiston opettama psykologiakin on käytännössä humanistien keksimää pseudotieteellistä pelleilyä...
Joten onko ruukinmatruuna oleelisesti sen huonompi.
Ja tietenkään unohtamatta sitä faktaa että psykologiaan vaikuttaa vallitseva poliittinen ilmapiiri... Esimerkiksi eräästä nimeltämanitsemattomasta norjalaisesta joukkomurhaajasta laadittiin kaksi keskenenään vastakkaista psykologiraporttia... toisen mukaan mies on hullu ja toisessa tapauksessa mies toimi täydessä ymmärryksessä.
Ainoan poikkeuksen tekee neurologia jossa oikeasti mitataan koehenkilöstä suureita ja tehdään kuvantamista. Tiede on tiedettä vasta kun saadaan signaalia ruudulle pällisteltäväksi. :D
LS: Eri mieltä joka kohdasta.
Breivikin diagnosoinnilla oli poliittisia vaikuttimia, mutta a) diagnosointi on yksilön diagnosointia eikä tieteellisen teorian tekemistä, b) käytännössä tutkimuskohteet ovat harvoin niin kiinnostavia että politiikan tarvitsisi kiinnostua siitä.
Neurologia on fysiologinen tapa tutkia ihmistä. Useimmat neurologit ja neuropsykologit kannattavat näkemystä, jossa henkinen elämä on aidosti korkeammalla tasolla kuin neurologiset ilmiöt. Korrelaatioita on mitattu, mutta toistaiseksi ei tiedetä mitään muuta.
Ruukinmatruunan huuhaahöpötykset perustuvat joskus johonkin teoriaan joko vahingossa tai tahallaan. Koska hän on pelkkä bloggaaja, häneltä ei voi vaatia lähdeviitteitä, testituloksia, riippumattoman tahon arviointia, kontekstin vaikutusten osoittamista, falsifiointia tai muuta mitkä liittyvät oleellisesti tieteelliseen psykologiaan.
hyvää joulua
Post a Comment