The Way - laulu jossa on tarina

(Lisäyksiä klo: 11.05 - mm. PS. ja lihavoitu teksti)

Vuonna 1998 maailman listojen huipulle (7 viikkoa aivan billboardin listojen kärkipäässä) nousi merkillinen hitti -Fastball-yhtyeen kappale The Way.

Fastballin basisti, rytmikitaristi Tony Scalzo oli lukenut 1997 kesäkuussa tapahtuneesta onnettomuudesta ja sen taustoista, jotka alkoivat kiehtoa hänen mielikuvitustaan.

Vanhempi, pitkään naimisissa ollut texasilainen pariskunta oli lähtenyt yhteiseen perhe-tai sukukokoukseen (family reunion), mutta he eivät koskaan saapuneet perille sovittuun paikkaan.
Pariskunta löydettiin kaksi viikkoa myöhemmin autoineen erään rotkon pohjalta satojen mailien päässä suunniteltulta reitiltä.
Tämän Tony Scalzo sai tietää tosin vasta, kun hän oli ilmeisesti jo kirjoittanut biisinsä. Samoin eräitä muita tapahtuneeseen johtaneitten syiden taustoja (Kts. PS.).

Korostan - kuten lauluntekijä itse, että hän sai inspiraation tositapauksesta, mutta muokkasi tapahtumien syyt ja loppuratkaisun fiktiiviseksi tarinaksi lauluunsa.

Scalzo siis pohti monien muiden tavoin, miksi pari oli poikennut niin kovin kauas suunnitellulta ajoreitiltään ja päätti laulua tehdessään mielestäni nerokkaalla tavalla romantisoida todellisuutta ja minun pohdintani mukaan myös lisätä ripauksen lähes mystistä tai ainakin eksistentiaalista nostalgiaa heidän arvoitukselliseen reitinmuutosratkaisuunsa.

Scalzo näki pariskunnan tekemässä ikäänkuin irtiottoa, jonka tarkoituksena oli pitää hieman hauskaa palaamalla nuoruuden muistoihin ja maisemiin, niihin aikoihin, kun he ensi kertaa tapasivat.

Eräässä pop-musiikin hienoimmassa ja tavallaan myös arvoituksellisimmassa sanoituksessa (etenkin sen kertosäkeessä) lauluntekijä varsin koskettavalla - jopa liikuttavalla tavalla kuvailee miltei runollisesti vanhan pariskunnan matkaa takaisin kohti nuoruuttaan - paratiisilliseen aikaan, jossa:

Anyone could see
The road that they walk on is paved in gold
And it's always summer, they'll never get cold
They'll never get hungry
They'll never get old and gray.

*
On täysin selvää, että pariskunnan traagisen kohtalon 'mystifioiminen' tai sanokaamme yksinkertaisesti sijoittaminen tällaisen, fiktiivis-nostalgis-eksistentiaalisen tarinan puitteisiin on ikäänkuin romaanitaiteellinen ratkaisu, joka - kuten fiktio aina - ällistyttävästi lisää tarinan vaikutusta, tehokkuutta ja jopa uskottavuutta, koska se kertoo nimenomaan tarinan, eikä orjallisesti toista informaatioon perustuvaa tosiasiaa, josta väistämättömän reduktionistisen luonteensa vuoksi puuttuvat täysin ne dramaattiset, psykologiset ja jopa myyttiset ainekset, jotka The Way - fiktiona - on onnistunut tavoittamaan.

***
Mitä laulun musiikilliseen rakenteeseen ja melodiaan tulee, se - kuten kaikki täydellisinä pitämämme melodiset ja ikäänkuin 'vanhan tyylin' kitaravetoiset pop-/rock-kappaleet - sopii kuin nakutettu sanoitukseen.

Tämä on ehdottomasti yksi niitä pop-rock-biisejä, jonka - jos osaisin tai olisin kunnolla edes yrittänyt - olisin halunnut tehdä.

Melodisesti 'sopivan yksinkertainen' sävelkulku yhdistyneenä saumattomasti todella vahvaan tarinaan tai sanomaan - olipa se suppeasti tai laveammin kerrottu - on kaikkein vaikein populaarimusiikin muoto.
Toki hittejä tulee aina, mutta hyvin harvat elävät enää 20 vuotta julkaisunsa jälkeen. The Way elää - se on varmaa.

*
Fastball, joka viime aikoina on ryhtynyt taas tekemään enemmän keikkoja, on tilastojen perusteella eräänlainen yhden hitin ja yhden hittialbumin bändi, vaikka toinen single ja abumi vielä myivätkit varsin hyvin.
Seuraavat albumit ja singlet eivät enää saavuttaneet ensimmäisten megasuosiota, mutta tämä johtuu myös osaltaan bändin linjaratkaisuista. He halusivat tehdä sitä, minkä kokivat itselleen oikeaksi, eikä ratkaisu ollut markkinoinnin kannalta helppo.

Rockabilly- sekä swingjazz-kitaroinnin mestari - Brian Setzer (Stray Cats) on tehnyt yhteistyötä bändin kanssa parilla biisillä.

***
Fastball - The Way
Original video
Time: 04:24
(Tämä video sai muistaakseni ainakin erittäin arvostetun palkintoehdokkuuden 1998.)

*
Fastball - The Way (live)
Fastball plays "The Way" at The Auslander Restaurant in Fredericksburg, Texas on March 17, 2007.
Time: 04:27
(Live-esitys tämän vuoden maaliskuulta Texasista. Paikannimi tosin viittaa kai Belgiaan. Huomatkaa, että basistina toimii nyt nuorehko nainen. Hyvätasoinen äänitys ja kuva. (PARHAITA LIVE-PÄTKIÄ, JOITA OLEN NÄHNYT!).
*
Fastball - The Way (acoustic)
Acoustic performance of The Way.
Time: 03:41
(Erinomaisesti toimii tämäkin versio: kaksi akustista kitaraa ja bongorummut).

***
The Way Lyrics

They made up their minds
And they started packing
They left before the sun came up that day
An exit to eternal summer slacking
But where were they going
Without ever knowing the way?
They drank up the wine
And they got to talking
They now had more important things to say
And when the car broke down
They started walking
Where were they going without ever knowing the way?

Anyone could see
The road that they walk on is paved in gold
And it's always summer, they'll never get cold
They'll never get hungry
They'll never get old and gray
You can see their shadows
Wandering off somewhere
They won't make it home
But they really don't care
They wanted the highway
They're happy there today , today

The children woke up
And they couldn't find 'em
They left before the sun came up that day
They just drove off
And left it all behind 'em
But where were they going without ever knowing the way?

CHORUS

*
PS.
Based on the true story of Lela and Raymond Howard, an elderly couple from Salado, Texas who drove to a nearby family reunion and kept going.
She had Alzheimer's disease and he was recovering from brain surgery. When they disappeared, a reporter from the Austin American-Statesman wrote a series of articles about the missing couple.
Fastball bassist Tony Scalzo came up with the idea for the song after reading the articles. However, he found out after writing the song that the couple had died.

(Videoversion erään kommentaattorin vuorokausi sitten kirjoittama, tosiasioita olennaisesti valaiseva info.)