December 11, 2011

Kuoleman harjoitteleminen

Yläkuva: The Site of Plato's Academy is situated just outside the central Athens. Alakuva: Archaeological site of Plato's academy.
*
Teksti on sitaatti Pierre Hadot'n kirjasta Mitä on antiikin filosofia?

[....]
Epikurolainen kuoleman pohdiskelu pyrkii yhtä aikaa nostamaan tietoisuuteen olemassaolon ehdottoman arvon ja tukahduttamaan kuolemanpelon: hyvän elämän opettelu on jo sinänsä hyvään kuolemaan valmistautumista. Oikein kuoleminen on sen ymmärtämistä, että ei-olemisena kuolema ei ole meille mitään, mutta oikein kuoleminen on myös jokahetkistä iloa siitä, että on saavuttanut olemassaolon ja tiedon siitä, ettei kuolema voi mitenkään vähentää olemassaolon mielihyvää.

Kuten Carlo Diano on osuvasti havainnut, ajatusta, jonka mukaan kuolema ei ole meille mitään, tukee syvällinen ontologinen oivallus: oleminen ei ole ei-olemista, olemisesta ei voi siirtyä ei-mihinkään. Ajatteliko Wittgenstein Epikurosta, kun hän kirjoitti:

Kuolema ei ole elämäntapahtuma. Kuolemaa ei koeta. Jos äärettömän ajan keston sijasta ymmärrämmekin ikuisuudella ajattomuutta, silloin se, joka elää nykyhetkessä, elää ikuisesti.

Nähdään, että Spinoza oli määrämielessä väärässä tehdessään kuoleman pohdiskelemisesta elämän pohdiskelemisen vastakohdan. Nämä asiat ovat itse asiassa erottamattomia, ne ovat väistämättä identtisiä. Kumpikin niistä on itsen tiedostamisen välttämätön ehto. Tästäkin näkökulmasta olisi virhe asettaa Platonin esittämä ajatus kuoleman harjoittelemisesta jyrkästi vastakkain stoalaisen ja epikurolaisen ajatuksen kanssa.

Kummassakin leirissä harjoituksen tarkoituksena on viime kädessä se, että kuoleman ajatus auttaa itsetietoisuuden saavuttamisessa: minuus, joka ajattelee kuolemaansa, ajattelee tavalla tai toisella itseään hengen tai olemisen epäajallisuudessa. Voidaan sanoa, että määrämielessä yksi kaikkein perustavimmista filosofisista harjoituksista on kuoleman harjoitteleminen.
*
Pierre Hadot: Mitä on antiikin filosofia [s. 204-205].
*
http://www.netn.fi/kirjat/pierre-hadot-mita-antiikin-filosofia
http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/arkisto/310/paatos31013.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pierre_Hadot
http://en.wikipedia.org/wiki/Platonic_Academy
http://www.mesogeia.net/athens/places/platonacademy/platonacademy_en.html

12 comments:

ninni said...

Sanoppa viisas mies, miksei maailma ole jarjellinen ja yksioikoisesti / kaunis

Rauno Rasanen said...

1
Miksi pitäisi olla?

Eikö meidän tulisi pikemminkin vain hyväksyä maailman järjettömyys ja rosoisuus eikä yrittää puoliväkisin tehdä siitä rationaalista = täydellistä konetta, joka on tekno-gnostinen versio epäjumalasta - lopullisesti päivitetty 'malli' kultaisesta vasikasta - regressio 'jumalallis-animaaliseen' tilaan, jossa itsereflektio ja intohimot eivät riivaa [jumala, eläin ja kone ovat 'automaatteja'].

Joku tiedeuskovainen sanoo nyt [ikäänkuin hän puhuisi elämän tarkoituksesta], että luonnonvalinta toimii juuri näin.

Tällaiselle piilorasistille minä haistatan pitkän kvantitatiivisen indikaattorin ja lähetän terveisiä Dostojevskilta:

'Mieluummin minä valitsen vapaudessani väärin, mieluummin olen epätäydellinen ja paha kuin mikään pianonkosketin' - [vapaasti 'Kellariloukon' miestä siteeratakseni].

2
Kaikkein pahanlaatuisin nihilismi on sitä, että määrittelee todellisuuden deterministisesti käyttäen jumalan, eläimen tai koneen analogiaa.

3
Darwinismin 'opetuksia'

Miksi profeetat eivät ole olleet menestyksekäs 'ihmisrotu'? Siksi, että he eivät sopeutuneet vallitseviin [luonnon]olosuhteisiin.

4
Luonnonvalinta on viisaampi kuin profeetta ja ainakin yhtä viisas kuin mikro-bloggaaja Kemppisen jälkiviisaus.

Tomi said...

Kuolemasta en tiedä mitää, mutta olisi se armollista, jos kaikki loppuisi kerralla.
Muuten saako sinusta hautajaisissa tarjoilla jauhelihapihvejä, RM:n mielestä ei.

Miksi "tiedeuskovaiset" (joita ei siis ole olemassa) ovat mielestäsi piilorasisteja?

Rauno Rasanen said...

1
'Muuten saako sinusta hautajaisissa tarjoilla jauhelihapihvejä, RM:n mielestä ei.'

Itselleni tällä asialla ei ole niin periaatteellista väliä, mutta ymmärrän kyllä hyvin, ettei pihvitarjoilu sovi hautajaisiin.

Eikä ihmisten tunteita sitäpaitsi pitäisi näissä asioissa tieten tahtoen loukata.

'Tiedemies' tosikkomaisessa argumentti-viisaudessaan[?] tekee juuri näin, vaikkei loukkaamista intentoikaan, mikä 'neutraalius' tosin osoittaa [etenkin tässä tapauksessa], että häneltä puuttuu vähintäinkin tyylitajua [sekä psykologisesti että esteettisesti].

Vaikenisi nyt kerrankin etiikasta aivan totaalisti, kun on Wittgensteinilta muka jotain oppinut.

2
'Miksi "tiedeuskovaiset" (joita ei siis ole olemassa) ovat mielestäsi piilorasisteja?'

Tiedeuskovainen kuvittelee, että tiede vapauttaisi ihmisen lopullisesti ennakkoluuloista ja vääristä uskomuksista [ikäänkuin TU itse olisi niistä ehdottoman vapaa].

Mitä hänellä on antaa tilalle?

Esimerkiksi evoluutioteoria, jossa moraalitunne-oppi yhdistyneenä luonnonvalintaan tuottaa tulokseksi ajattelutavan, jonka mukaan kaikki ihmisten väliset eroavuudet [psykologiset ja älylliset] ovat siinä määrin luonnollisia [kuten eläimillä], että maailman pitäisi ilman esteitä ja sääntöjä antaa kehittyä sellaiseksi, kuin se näiden 'luonnollisten' erojen vaikutuksesta 'luonnollisesti' muokkautuu - [ikäänkuin kukaan tietäisi sitä, mikä 'todella' on luonnollista].

Jos nyt sanotaan, että monet luonnontieteilijät ovat olleet vasemmistolaisia, niin ei heidän vasemmistolaisuutensa ainakaan evoluutioteoriasta johdu - päinvastoin - [ellei sitten 'ryhmä-atruismilla' selitetä myös sosialismi kuten kaikki muukin kulttuurinen kehitys biologisen evoluution tuotteeksi].

Evoluutioteoria luonnonvalintana [biologien 'karman lakina'] hyväksyy minkä tahansa lopputuloksen, jos se vain on 'sopeutunut' paremmin kuin kilpailijansa - [ikäänkuin joku voisi tietää yhtään mitään biologisesta 'sopeutumisesta' koskien ihmisen kulttuurista kehitystä].

Mitä muuta tällainen 'evoluutio-usko' amoraalisuudessaan on kuin kaiken sen, mitä maailmassa tapahtuu - myös rasismin, hyväksymistä biologisena välttämättömyytenä ja väistämättömyytenä.

'Luonnonvalinta-karma' vie pohjan esimerkiksi väkivallan käytön tuomitsemiselta. Se, mikä tapahtuu, tapahtuu ja sillä hyvä.

Kyseessä on siis ajattelutapa, joka oikeuttaa myös rasismin luonnonvalinnan ilmentymänä.

Näin ollen kaikki evoluutioteorian hyväksyvät tiedemiehet [ja myös maallikot] ovat perimmältään potentiaalisia rasisteja - tahtoen tai tahtomattaan. Myös minä.

Tomi said...

Rauno syylistyt mielestäni tässä naturalistiseen virhepäätelmään.
Vaikka evoluutio on amoraalista, niin siitä ei voida päätellä, että siihen uskovat ihmiset olisivat moraalittomia tai noudattaisivat moraalissaan luonnonvalintaa.

Rauno Rasanen said...

'Näin ollen kaikki evoluutioteorian hyväksyvät tiedemiehet [ja myös maallikot] ovat perimmältään potentiaalisia rasisteja - tahtoen tai tahtomattaan.'

*
Pidä mielessä ero aktuaalisen ja potentiaalisen välillä.

Evoluutioteorian sinänsä kannalta on de facto yks hailee, miten ihmiset aktuaalisesti käyttäytyvät toisiaan kohtaan, mutta evoluutioteorian 'de jure' eli teoriana hyväksyvät eivät toki välttämättä ole de facto aktuaalisesti rasisteja - 'ainoastaan' potentiaalisia rasisteja, joskin juuri sen vuoksi, että hyväksyvät luonnonvalinnan perimmäisenä biologisena totuutena.

Tomi said...

Evoluutioon ei kuulu arvottaminen lainkaan. Varsinkaan sanat parempi, kehittyneempi eivät kuuluu evoluutioon.
Sopeutunein sanana sopii evoluutioon.
Eli koska kaikki ihmistyypit ovat selvinneet näihin päiviin asti selvinneet alueillaan, niin ne kaikki ovat yhtä sopeutuneita.

Rasismi on antievolutiivinen näkemys.

Rauno Rasanen said...

Rasismi ihmisten välisen arvoluokittelun tekemisenä kuuluu evoluution 'käytäntöön' siinä missä mikä tahansa muukin väkivallan laji.

Mikä tässä nyt on outoa? By definition näin on. Älä itse sekoita moralismia ja evoluutioteoriaa keskenään.

Evoluutiolle 'kaikki on sallittua'.

Tomi said...

Rauno:"Rasismi ihmisten välisen arvoluokittelun tekemisenä kuuluu evoluution 'käytäntöön' siinä missä mikä tahansa muukin väkivallan laji. "

Evoluutiopohjainen luokittelu on ei-arvottavaa. Evoluutiossa ei tehdä mitään arvotuseroja esim. niveljalkaisten (arthropoda) ja selkäjänteisten (chordata johon mekin kuulutaan) välillä.
Saati sitten ihmisryhmien.

Rauno Rasanen said...

Niinpä. Kaikki käy. Ihan kaikki. Sitä minäkin. Evoluutio ei 'piittaa arvoista' eikä edes 'tunnista' sellaisia.

Rauno Rasanen said...

'Rasismi on antievolutiivinen näkemys.'

Rasismi sanana on a] arvovarattu eikä sen vuoksi kuulu deskriptiivisen evoluutioterian piiriin, mutta b] vaikuttaa siltä, että sinä käytät evoluutioteoriaa preskriptiivisenä perusteena ['arvona'], jolla voidaan kieltää rasismi arvona.

Ensin mainittu perustelu on pätevä, toinen sen sijaan naturalistinen virhepäätelmä.

Tomi said...

Olet tuossa oikeassa, että evoluutioteorialla ei voida perustella rasismin huonoutta. Se oli minulta naturalistinen virhepäätelmä.