November 24, 2009

Tynnyrikyynikko ja kerskakulutuskyynikko hyve-eetikkoina

Kielimafia harkinnoi, merkinnöi, sensuroi - ja muutti Platonin Augustinukseksi; - kukaan ei ollut huomannut eroa! - eli joko kukaan ei lukenut, ei uskaltanut huomauttaa tai ei ymmärtänyt (mikä olisi lähinnä skandaali, mitä filosofian historian tajuun tulee) - klo:19.30.
*
Vaari kirjoitti edellisen slummipäreeni kommentissa:
Muistatko, mitä lauloimme 70-luvulla:
"Ei ole oikeutta,
ilman taistelua
ei taistelua
ilman yhteistä rintamaa!"
*
Minä en laulanut (ainakaan ääneen) tuota mainitsemaasi poliittista virttä -70-luvulla, mutta huomaan yllätyksekseni, että olen 2000-luvulla paljon vasemmistolaisempi kuin yksikään tuntemani -70-luvun alun kommunisti (etenkin Kotkan nuoret stallarit), joiden demagogiaa ja propagandaa jouduin silloin jatkuvasti väistelemään vähän samaan tapaan kuin nykyään joudun väistelemään joka helvetin paikasta näkökenttääni puoliväkisin ja pyytämättä tunkevia mainoksia, joiden sanoma on tietoisesti kohdistettu joko älykkyyosamäärältään alle 100 pisteen kohderyhmälle, tai sitten ne ovat niin kertakaikkisen 'taiteellis-vihjailevia', että minun esteettinen ymmärrykseni ei riitä - ei ainakaan niiden hyväksymiseen.
*
Olen itsekin taipuvainen kyynisyyteen mutta en tähän kapitalistiseen tavararoitten sumeilemattomaan pakkosyöttöön vaan antiikin Diogeneen malliin, joka toki sekin korostaa yksilön vapautta ja individualistista - joskaan huom! ei nimenomaan egoistista - hyvettä, joskin se samaan aikaan myös julistaa, että ihmiset maailmankansalaisina ovat tasa-arvoisia keskenään (universalistinen tasa-arvo ihmisenä olemisen suhteen).

Tällainen on älyllisesti haastavalla tavalla 'mukavan' paradoksaalista kyynisyyttä, joka paljastaa ja myöntää, että moraaliasioissakin lienee mahdotonta säilyttää loppuun asti johdonmukainen ja ristiriidaton asenne.

Miksemme siis - koska emme sitä voi välttää - lähtisi jo alunperin avoimesti - avoimesta periaatteellisesta ristiriidasta: em. yksilöllisen hyveen ja tasa-arvoisen maailmankansalaisuuden välisestä - ikäänkuin muodollisesta ristiriidasta, jota ei kuitenkaan pidä päästää liian herkästi muuttumaan sisällölliseksi antagonismiksi, mikäli ei ole aivan pakko. (- - Tuo määrätyissä tilanteissa hyvin tärkeä 'pakko' jääköön jonkun toisen päreen pääaiheeksi, vaikka sitä myös tässä sivuan).

Kuten kirjoitin: individualistinen vapaus ja psykologinen egoismi tulee pyrkiä selkeästi (se ei ole helppoa) erottaa toisistaan yksilöllis-kyynisessä hyve-etiikassa.

Ensin mainittu painottaa yksilöllisen hyveen ehdotonta ensisijaisuutta - jälkimmäinen puolestaan ei noteeraa rotu- tai yhteiskunnallisia arvoeroja hyvettä=moraalia määrittävinä tekijöinä.

Hyveen kannalta esim. yhteiskunnallinen arvostus on adiafora, indifferent eli yhdentekevää: herra ei ole itse hyveen mahdollisuuden, toteutumisen ja kehittämisen kannalta sen kaksisempi kuin orja tai 'narrikaan'. - - Toisin sanoen yksilöllisen hyveen edistämisen suhteen orjan/narrin mahdollisuudet ovat periaatteessa yhtä hyvät kuin herrankin, koska 'diogeeniset' kyynikot eivät tuijota ihaillen prenikoita ja suurta rahaa.

Ongelmaksi kuitenkin viime kädessä muodostuu se, missä määrin köyhyysrajan alapuolella elävän on mahdollista kehittää ns. hyveellisyyttään verrattuna herraan, jonka mahdollisuudet elää vapaammin ja elintasohuolia vailla saattavat mahdollistaa hänelle enemmän likkumavaraa itsensä kehittämisessä.

Kyse on siten yhä vielä siitä, että jos ihminen - vaikka eläisikin Diogeneen tavoin 'tynnyrissä' (vaatimattomissa oloissa) - joutuu tappelemaan jatkuvasti jopa perustoimeentulostaan, ajatuu tilanteeseen, jossa pelkkä hengissä selviäminen ja sen järjestely vie suurimman osan hänen energiastaan, niin ilman muuta yhteiskunnallisilla tekijöillä on silloin merkitystä myös oman 'hyveen' edistämisen mahdollisuuden ja toteutumisen kannalta.

Niinpä onkin pakko julistaa Marxia mukaellen, että vasta sen jälkeen, kun ihmisen jokapäiväinen leivänsaanti, terveydenhuolto ja vastaavat välttämättömyydet tulevat turvattua, voidaan orjalta/narrilta vaatia hyveellistä käyttäytymistä edes noin yleisesti ottaen.

Nimittäin - - muussa tapauksessa ei minun mielestäni ole ollenkaan ihmeellistä (tai äärimmillään edes moraalitonta!), että orja saattaa syrjityssä asemassaan joutua ensi alkuun kehittämään selviytyäkseen hyvin toimivia 'paheita' - esim. laitonta vastarintaa - jopa terrorismia tai muuta vastaavaa, tehokkaan vaikuttavaa toimintaa, turvatakseen tällaisilla uhkilla sellaisen lainsäädännön toteutumisen, jotka saavat aikaan ne välttämättömät olosuhteet, joissa hyveen harjoittaminen voisi alkaa näyttäytyä mielekkäältä eikä vain naivilta ja itsetuhoiselta asketismi-fanatismilta. - - Tällaisista 'paheista' (haha) esimerkkinä käyvät tietenkin lakot ja viimein itse sisällissota 1918.

Kertauksen vuoksi pitää siis muistaa välttämättöm ehto, jonka mukaan antiikin kyynikkona orja ei vaadi itselleen enempää kuin turvatun perustoimeentulon ja toimivan infrastuktuurin (jonka tason ei tarvitse olla mitään ylellisyysluokkaa - kenelläkään!).

Mikäli 'ideaali-kyynikkomme' alkaa kerskaluokkaan kuuluvien tavoin vaatia ylettömästi lisää, hän luopuu välittömästi diogeenisista ihanteistaan ja muuttuu kyynisen ajattelun sekä hyveen tulkinnan/harjoittamisen kannalta öykkäriksi, typerykseksi ja ties miksi omahyväisen ylpeytensä hyveeseen samaistaneeksi kerskakuluttajaksi - - - tai mikä kaikkein halveksittavinta: viattomien ihmisten sairauksilla miljardituloja kiristäväksi lääketehtailijoitten muodostaman parasiittijoukon jäseneksi, jonka maailmankatsomusta meikäläinen ei arvosta pätkääkään vaan on valmis lähettämään tällaisille kusipäille vilpittömän ja halveksivan tervehdyksen:

Jopa teidän oletetut hyveenne (esim. hyväntekeväisyys) on mahdollistanut nimenomaan pahe eli harjoittamanne sumeilematon riistokapitalismi! - - Ihmettelenkin aivan samaa kuin Slavoj Zizek: miksi kutsua hyväntekijöiksi sellaisia ihmisiä (mm. Garnegie, Soros, Bill Gates), jotka repivät ensin selkänahastamme ne tuhannet miljardit, joista ehkä osan he sitten mainostyyliin lahjoittelevat sinne tänne - ja lähinnä sinne, missä nuo rahat vielä kerran hyödyttävät heitä parantamatta kenenkään riistetyn selkänahkaa kuin hädin tuskin arpeutumaan.

II
Kirkkoisä Augustinus arvosti huomattavan paljon antiikin Kreikan filosofeja, vaikka poikkeuksetta preferoikin kristillisiä hyveitä: usko, toivo, rakkaus, armahtavaisuus kreikkalaisten hyveisiin nähden. - - Augustinus nimitti suurinta osaa kreikkalaisten hyveistä (perushyveet: viisaus, kohtuullisuus, oikeudenmukaisuus, rohkeus) - loistaviksi paheiksi.

Toki noissa perushyveissä on tosi paljon maailmankatsomuksellisesti arvostettavaa, mutta Augustinuksen kritiikin voi oikeuttaa ja ymmärtää paremmin, kun kyseiset hyveet sijoitetaan kontekstiinsa eli kreikkalaisen, polyteistisen yhteiskunnan vallitseviin, hyväksyttyihin tapoihin, tottumuksiin ja arvostuksiin eli kysytään, millaiseksi niiden käytännöllinen tehtävä/funktio kulloisessakin yhteiskunnallisessa asemassa olevalle määriteltiin ja velvoitettiin.

Nykyajan psykologisten egoistien eli markkinatalouden kaikki mulle-heti-nyt-kvartaalitalouden-sijoitus- osinko- ja optiovoittoja suin päin kahmivista kyynikoista ei tosin parhaalla tahdollakaan voi sanoa, että heidän hyveensä olisivat lähelläkään loistavia paheita.

III
Aiheeseen juuri ja juuri liittyen on myös pakko liioitella, että mikäli en tietäisi Saksan viimeiseksi epäpoliittiseksi ajattelijaksi itsensä nimittäneen Nietzschen mielipiteen kapitalismista olleen psykologisesti kriittinen, vaikkei hän sen rakenteellisista tekijöistä paljon ymmärtänytkään etenkin, jos etsii ja arvioi Nietzschen (vähäisiä ja esteettisen/artistisen ylimalkaisia) kommentteja esim. imperialismin/kolonialismin taustatekijöistä ja tähän suoraan kytkeytyen pääoman logiikasta - aiheet, joissa Marx oli nerokas innovaattori; - - jos siis en tietäisi Nietzschen kriittistä asennetta 'Geschäftin' hyveellis-moraaliseen perustaan (jossa on vaikutteita Platonin Valtiosta mutta myös 'sijoittaja-kauppias'-Schopenhauerilta), potkaisisin säännöllisesti myös hänet hetkeksi aikaa jäähylle filosofien best-of-ranking-listalta ;/].

Entä miksi puhua konditionaalissa: jäähytuomiotahan on jo käytetty muutaman kerran - jopa henkilökohtaisia 10:n minuuttisia on päätuomari (minä) langettanut Nietzschelle... ;]. - - Ja lisää rangaistuksia tulee, mikäli keinotekoisen ohjelmallisesti eli teennäisen väkinäisesti luonnontieteiden kanssa flirttaileva, artistis-esteettis-filologis-kieli-akrobaattis-sanamaagis-metaforinen aforismihörhöily Nietzschellä jatkuu - ja sehän näyttäisi jatkuvan.

Kohta pamahtaakin ottelurangaistus tälle obsessiivis-kompulsiivisesta hysteriasta kärsivälle sooloilijalle, jonka olen tainnut sijoittaa erehdyksessä joukkuepeliin hyökkääjäksi. - - Nietzschellä eivät enää 'hyveen ehdot' täyty kuin osittain. Pysyköön siis kiipeilemässä ja suunnistamassa siellä alppien rinteillä Zarathustran ja faktiivis-allegoristen korkeimpien ihmistensä kanssa.

Nietzsche on kummallinen tyyppi/tapaus. Häntä mitä ilmeisimmin voi pitää tynnyrikyynikkona ja hyve-eetikkona sui generis, mutta vain tynnyrissä itäneet ajatukset saattavat aina olla vaarassa kasvaa kieroon ja ylettömyyksiin asti, koska niiden kanssa ei ole kommunikoitu tarpeeksi. - - Nietzsche olisi tarvinnut huomattavasti enemmän dialogia ja dialektiikkaa (muiltakin kuin Wagnerilta, joka ei sallinut ystävä(ie)nsä itsenäistyä).

Tämän puutteen Nietzsche osittain tiedosti, mutta sitä oli todella vaikea täyttää, jos/kun ympäriltä ei löytynyt ihmisiä, jotka olisivat olleet lähelläkään samaa aallonpituutta kuin, missä Nietzschen ajattelu liikkui.
*
http://hornstull.nu/wordpress/?tag=konsumtion

14 comments:

Anonymous said...

words, mutta tuun lukeen augustinuksen viela

Anonymous said...

Haaveilet jostakin, mutta saatkin jotain aivan muuta.
t. sörkän sälli

van Vaari said...

Olen saamassa sikaflunssan, siksi lyhyesti:
Vallanpitäjiemme pitäisi tosiaan miettiä kahdesti, ennenkuin päästävät syntymään luokan, joka on niin köyhä, että on pakko varastaa, ryöstää, huijata. Nälkää kurnivan vatsan anssa ei juuri puhuta henkeviä Mahatma Gandhista, eikä kehitellä hyveitä. (Kiitos lainasta, Juice)
Nuorena, köyhänä ja nälkäisenä syyllistyin itsekin muutamiin varkauksiin, enkä pitänyt niitä ollenkaan rikoksina.
Mutta jos minulta nyt varastetaan jotain, ajattelen kyllä toisin.
Virkistävää havaita, että joku jossain näillä areenoilla ottaa esille sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden. Se on huono blogikortti, sillä köyhimmillä ei ole nettiyhteyttä ja rikkaita ei aihe tietenkään kiinnosta. Jos köyhillä olisi läppäri, he saattaisivat ottaa kantaa väkevin äänenpainoin.

appelsiini said...

meillä sika kävi kylässä, 38 39 40 ja sitten unta ja kaikki ohi, niinku positiivisesti. kukaan aikuinen ei saanut sitä

hei lauri. eiku rauno, aikansa kutaa. mulla oli kulutuskausi. aikansa kutaa

Anonymous said...

Niin, "Pikku-Nalle" Wahlrooskin oli stallari, kuten moni muu. En minä heitä irvistele, en! Sitä paitsi ne laulut olivat kauuuuniiiiita!

En minä nykynuoria (tekee ne melkein mitä tahansa) osaa sen kummemmin arvostella/arvostaa kuin että "paskat, siinäpä yritätte/hillutte". Nuorenahan ne virheet pitää tehdä, vai mitä, niin kuin muukin, esimerkiksi "kaataa karhut"...? Skeptisyyteni on lisääntynyt, ei kyynisyys, minusta ihmiset ovat... ainakin silloin kun he ovat tosissaan, huvittavia. Siitä minä pidän! (Joskus jopa kiinni.)

mikis said...

Äh, en halua olla Anomyymiö! tuo oli vahinko, mikis minä olen, siis tuo edellinen kommentoija.

Ps. Kommentoimatta: osaan lukea ja luen mielelläni filosofisia juttujasi - ne saavat harmaat aivosoluni (on niitä vielä muutama miljardi jäljellä, ehkä) aikamoiseen turbulenssiin! (Semmoisen kuin Kettu tulisi Kanalaan...)

Anonymous said...

ei kukaan tee virheita, me eletaan tyhjiossa. hormonit ja dna hoitaa hommoan. päälle laitetaan vähän salaattia ja soossia
kaikki ollaan anonyymei

Etsijä said...

Helpompi on kamelin kävellä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä taivaaseen.

Tämän voi ymmärtää paitsi sillä perinteisellä tavalla, myös niin, että rikas pystyy karkaamaan (ja usein karkaakin) niitä olosuhteita ja ongelmia, joita hän tarvitsisi kasvamiseen.

Tämä ei tarkoita, että köyhyys olisi jotenkin jalompaa tms., varsinkaan kun suurin osa rikkaista eikä köyhistä halua hyödyntää kasvumahdollisuuksiaan mitenkään.

Mutta se on jotain käytännöllisempää. Esimerkiksi eristyksessä muista oleva erakkomunkki voi helpommin kehittää henkisiä hyveitään, mutta ne katoavat heti jos hän palaa ihmisten keskelle.

mattitaneli said...

Hei hyvä Rauno,


Kiitos kirjoituksistasi.
Zizek on visiteeraamassa
Helsingissä (30.11. -1.12)
ja pari
häntä koskevaa kirjaa
julkaistaan myös nyt
suomeksi. Myös pari
elokuvaa pyörii teatterissa.
Varmaan tiesitkin tämän,
mutta halusin sen myös
kertoa.


Ystävällisesti Matti

ninni said...

on se kiva kun on langalla viisas purunen oli käytännössä sitten vaikka tynnyrissä

. said...

jos rikkaus ei ois sunti tekisin sita

Simuol Justus said...

http://www.rbvincent.com/BibleStudies/justuspeccator.htm

Anonymous said...

http://eufemia.blogspot.com/2009/11/fortunaton-kohtalo.html

Rauno Rasanen said...

Kiitos Matti. - - Kiitos kaikki muutkin. - - Minä olen xxxxx mies....