June 29, 2009

Päivän kommentti

'Sisäinen sankari' (lue: charlatan) hymyilee kauniisti. Valkaistut hampaansa hohtavat meille rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja viisautta.

(Kielimafian lisäys 30.6 - PS.)
*
Tuulikki Ukkola on oikeassa.

Jossain menee raja kriittisen terävyyden ja öykkärimäisen, narsistisen typeryyden välillä. Jari Sarasvuo on tämän rajan ylittänyt jo aikoja sitten.

Minun ei pitäisi tehdä ko. jutusta pärettä, sillä en halua Sarasvuolle minkäänlaista mainetta - en edes huonoa. Näin siksi, että tiedän Sarasvuon olevan sisimmässään tyytyväinen kaikesta saamastaan julkisuudesta, koska se lopulta hyödyttää häntä.

Tällaista nykyaikaisen informaatioyhteiskunnan mediapeli (itsensä ja toisten myyminen - lue: huoraaminen ja parittaminen) kuitenkin väistämättä on. Silti sitä markkinoinaan reiluna pelinä (mitä prostituutio periaatteessa tietysti voi olla mutta mediapeli ei koskaan). - Siitä on miltei mahdoton päästä irti, mutta aina kun lähdet tuohon peliin mukaan tulet tavalla tai toisella iskeneesi kätesi paskaan. Ainakin isompaan paskaan kuin, mitä itse olet...

Sarasvuo pitäisi vaieta kuoliaaksi. Valitettavasti emme tosin voi mitään sille asiaintilalle, että ihmiset, joilla on hyeenan ja huijarin (charlatanin) moraali, eivät katoa joukostamme tällä tavoin - vain ohittamalla heidät vaieten. - - Siis - -

Tuulikki Ukkola haukkuu Jari Sarasvuon tolloksi

Kokoomuksen kansanedustaja ja toimittaja Tuulikki Ukkola haukkuu blogissaan kovin sanoin Trainers' House -valmennusyhtiön toimitusjohtajan Jari Sarasvuon.

Saravuo lähetti lauantaina medialle avoimen kirjeen, jonka Aamulehti julkaisi. Kirjeessä Sarasvuo tuomitsi 7 Päivää -lehden ja Iltalehden uutisoinnin, joka koski Sarasvuon ja hiihtäjä Virpi Kuitusen suhdetta.

Ukkolan mukaan Saravuon kritiikiltä vie pohjan se, että julkisuus on yritysvalmentajalle välttämätöntä. "Ilman julkisuutta Sarasvuo ei olisi mitään. Sitä hän tarvitsee myydäkseen itseään yrityksille, kunnille ja seurakunnille. On todella saavutus, että paskanjauhamisella voi Suomessa tulla miljonääriksi."

Sarasvuon purkaus ei yllättänyt Ukkolaa: "Tollo mikä tollo. Kirjoituksessaan hän kutsui itseään omassa työssään melkein Suomen mestariksi. Sekin kertoo jotain Sarasvuon mielenlaadusta."

Ukkolan mukaan Saravuo on itse toimittajan roolissa udellut yksityiselämään liittyviä asioita.
Sarasvuo juonsi 1990-luvulla Simo Rantalaisen kanssa Hyvät, pahat ja rumat -nimistä televisio-ohjelmaa.

"Yksikään toimittaja ei ole kohdellut eikä kohtele haastateltaviaan yhtä törkeästi ja halveksivasti kuin Sarasvuo ja Rantalainen aikoinaan. Yksikään toimittaja ei kysynyt presidenttiehdokas Martti Ahtisaarelta, sattuiko lentokoneessa vahinko eli tuliko pissat housuun. Yksikään toimittaja ei ole koskaan vaatinut Mauri Pekkarista riisumaan peruukkia. Kaksikko vaati – suorassa tv-lähetyksessä. Jos nuo asiat eivät kuulu yksityisyyden piirin, niin mitkä sitten kuuluvat?" Ukkola kirjoittaa.

"Ilman julkisuutta ei olisi bisnestä. Sen alttarille on valjastettava vaimo, lapset ja uusi rakas. Oma intimiteetti on tuotava kaiken kansan töllisteltäväksi ja syytettävä siitä muita. Siinä sitä on sisäistä sankaruutta Sarasvuon tapaan."
*
http://uutiset.msn.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tuulikki%20Ukkola%20haukkuu%20Jari%20Sarasvuon%20tolloksi/1135247276008?ref=msn

http://www.nelonen.fi/operaatiomaa/kummit.html

30.6

PS.

Kommenttini Iineksen päreessä Jarikin on joskus ollut lapsi.

Sarasvuo on itse asiassa vain vienyt äärimmäisyyksiin sen, minkä kapitalismin moraali sallii - mystifioimalla ja glorifioimalla (siis oikeuttamalla) uusliberalistisen riiston eettisesti puheillaan sisäisestä sankaruudesta.

Sarasvuo on individualistisen (lue: narsistisen) elämänhallinnan oppien räikein charlatan Suomessa.

Olen hiukan ihmetellyt, miksei Jari S. ole lähtenyt politiikkaan, mutta ehkä hän todellakin on liian hyvä asiassaan - eli valehtelee niin hävyttömästi, että se hävettäisi jo poliitikkoakin. Joten mikään puolue (paitsi Perussuomalaisten pop-pulisti-puolue) ei ehkä noin vain ota häntä kelkkaansa - tuntematta pistosta jossain omantunnon kohdalla.

Tai sitten Sarasvuo katsoo, että juuri liikemaailmassa muita ihmisiä voi höynäyttää parhaiten, koska siellä vallitsee avoin kaksinaismoraali: toimitaan edessäpäin - muodollisesti ja julkisesti - reilun pelin sääntöjen hengessä, mutta takanapäin huijataan voittoa saadakseen niin helvetisti kuin sielu sietää.

Pitkälti tämän ostamiseen ja myymiseen (kapitalismiin ylipäätään) sisältyvän (itse asiassa sille luontaisen ja välttämättömän) ahneuden ja korruptoituneisuuden vuoksi Platon (Aristoteles komppasi mukana) sijoitti kaupankäynnin alimmalle eli animaalisen halun tasolle ihanneyhteiskunnassaan.

Jari Sarasvuo, joka myy hyödyllistä 'ei-mitään', ei ole ainakaan klassisten (moraali-)filosofien suosikkipoika, vaikka hänen lahjakkuuttaan (kusetuksen alalla) ei voinekaan kiistää.

4 comments:

Arhi Kuittinen Finnsanity said...

Sarasvuossa on yksi ainoa hurmaava olemus, joka merkonomijohtajia viehättää - ja viehättää paljon: härskiys, humanismin pilkka.

Kun puhutaan työläisten orjuuttamisesta ja johtajakeskeisen hierarkian pönkittämisestä, Sarasvuo puhuukin esim. "vapaudesta" työskennellä ja kilpailla rajoittamattomasti pelotteiden motivoimana.

Tämä on vastustamatonta kamaa ehkä myös tämän piku kriisin jälkeenkin. Useimmille merkonomimaatiaisille naisen vaihtaminen notkeampaan versioon on vain totisen miehuuden osoittamista. Ei tämä ole mikään skandaali Sarasvuon opetuslapsille.

Yliopistokoulutuksen saaneita halveksitaan ja torjutaan työmarkkinoilla, koska he "viisastelevat".

Nöyristelyn kulttuuria on toki juuri itse yliopistossa työskentelevien kesken mutta akateemiset ihmiset ovat keskimäärin hyvin tiedostavia ja ylpeitä, mikä ei suomalaisille työmarkkinoille kelpaa. Ruotsissa humanistiset opinnot ovat olleet pomoille suureksi eduksi, Suomessa vain taakaksi.

Nokian alkava romahdus ja varsinkin lähenevä todellinen romahdus nykyisestä hypoteetisestä pörssiarvosta perustuu täydellisesti tähän liberalistiseen vapaan pudotuksen ilmiöön ja kulttuurimanipulaatioon.

Insinöörien rautamafia on aktiivisesti torjunut ja häpäissyt 20 vuotta humanistisia sisällöntuottajia firman sisällä ja ulkona - ja nyt Nokia yrittää epätoivoisesti nopeaa täyskäännöstä raudan tuotosta mielekkyden, asiakaskeskeisyyden ja luovuuden tuottoon.

Ei onnistu, niin kauan kun Sarasvuon kouluttamia, vallanahneita, kasvuhormonia piikittäviä vandaalihenkilöstöpäälliköitä on talo täynnä. Nokia on ollut lumoutunut vain orjuuttavien hikipajojen hyväksikäytöstä ja rautatavaran halpuudesta massatuotteena, ei tuotteidensa käyttöarvosta. Menestys sokeuttajana, sisäinen sankari kvartaali-idioottina.

Nokia häviää 3 vuoden sisällä Applelle koska Nokian insinöörikulttuurista on tehty numerokulttuuria: vain laitteen speksit ja tekniset suoritusluvut ovat olleet unelmien aiheena, ei käyttäjien kokemus tai edes laitteen luotettavuus. Nokialle uskollisista asiakkaista on tullut boottareita, laitteensa nollaajia ja akkujen irtirepijöitä, kultilleen nöyriä selittelijöitä. Jos Nokian huippukallis lippulaivakänny on taas boottikulttuurin lippulaiva niin Nokian päivät on tätä myöten luettu.

Sarasvuo oli kulttuurin ja psykologian täydellinen väärentäjä huippupäivinään. Hänen tuotteensa oli kertakaikkiaan vastustamaton: hän puhui, mitä firmojen jehut halusivat. Nyt valheellisen talouskulttuurin raunioilla ei taida enää menstykseen perustuva virnuilu niin myydä.

dudivie said...

Kyllä rehellisyys aina tulee esille. jossain vaiheessa. ja onhan oman puutteellisuutensa esille tuominen kin reellisyytta.
se että millaiset mediapellet eniten naurattavat ei kai ole kenenkään Ongelma?
informaatiota, informaatiota
suomalaisesta suomalaisille

amerikkalaistunutta littlebit?

Anonymous said...

miesten---pitää tuoda hiukan härskiyttä esille, nin myös naisten

hyvät tavat tulee sitten aikanaan, kun yhteiskunta on täydellinen


mutta arhinmäkeen minä luotan:=)

Rauno Rasanen said...

Arhi Finnsanity

Niinpä. Hyvin kuvailit Sarasvuon retoriikan olemusta ja 'tilannetta' ylipäätään.

Sarasvuo on verbaalimanipulaattori - bisnes- ja mediapoliitikko joka puhuu eräänlaista uuskieltä: kääntää mustan valkoiseksi tuosta vain ja saa meidät luulemaan, että jotain radikaalia ja uutta on todella tapahtunut.

Asiahan on - kautta Zizekin - juuri päinvastoin! Sen vuoksi Sarasvuo pitäisi ampua kuuhun höpisemään vilpittömin mielin valheitaan. Kuussa ei ole onneksi ketään, joka ottaisi hänet tosissaan.

Pekka Himasen ja ja Esa Saarisen voisi ampua Sarasvuon perään tähdiksi - ikuiselle kiertoradalle.

Samaa katteetonta (joskaan ei aivan niin tyhjää kuin Sarasvuolla), näennäisinnovatiivista verbaalikökköä suoltavat kaikki kolme - helvetinmoisilla korvauksilla. - - Emme ole ansainneet heitä. Eivätkä he meitä.