Onko Jean-Claude Juncker Bismarckin ja Hitlerin finanssi-kapitalistinen seuraaja?

German soldiers raising the German War Flag over the Acropolis [June/1941].

I
1
70 vuotta sitten tämän lipun nostivat natsit. Nyt sen haluavat nostaa uusliberalistiset kapitalistit. Syyt ovat erilaiset mutta motiivi perimmältään sama: pyrkimys tehdä heikommista valtioista ja ihmisistä tuottavia orjia, jolloin he menettävät kansallisen identiteettinsä ja ylipäätään itsemääräämisoikeutensa oman maansa asioihin [esim- sosiaaliturvaan] ja sen alueeseen [miehitys].

Kapitalismi tekee kaikesta yhtä ja samaa kulutukseen tarkoitettua trendi-mössöä. Viimein ihmisistä itsestään tulee tuotteita [ei suinkaan taiteilijoita!], jotka uusintavat pääomaa tehokkaimmin myyvällä tavalla [tosi-tv konkreettisena esimerkkinä]. Näin ollen ihmisten ainoa luova teko kapitalismissa on irvokas viihde-pornoilu [lisäarvoa tehdään muka nautittavilla mutta tyhjillä mielikuvilla = kuplien kupla, joka puhjetessaan räjäyttää kapitalismin palasiksi] ja tietenkin shoppailu. Ehkäpä USA ja euromaat pääsevät vielä yhteiseen direktiivi-päätökseen juuri sen suhteen, että työtä saa vastedes tehdä normaalein oikeuksin vain jos sitoutuu shoppailemaan. Muussa tapauksessa seuraa sanktioita. Jos et tottele [kapitalistin] lakia, sinut tuomitaan, kuuluu tämä kapitalistin itsensä kirjoittama pyhä mantra [terveisiä Jeesukselle].

2
Nyt se siis alkaa - saksalaisten johtama uusliberalisen finanssi-kapitalismin valloitus-operaatio Piigs. Myös Suomen sinimuna-hallitus on liittoutunut Saksan kanssa [kuten vuonna 1941] huolimatta velkavakuus-vaatimuksistaan, joita varsinkin yksityispankkien liekanarussa propagoiva Saksa [ja muut suurehkot euromaat] ei voi hyväksyä.

Mutta löytyykö Suomen hallitukselta uskallusta jäädä pois uudentyyppisten sijoitusmarkkinoitten eli velkaorjakaupan rintamasta [joka on samalla uudentyyppistä miehityspolitiikkaa]? Pelätäänkö Kokoomuksessa ja ylipäätään Suomen hallituksessa Saksan ja Ranskan 'kostoa'? - - Jäämme(kö) samaan leiriin entisen NL:n nationalististen ja kansainvälisen ulkopolitiikan luottamuksen menettäneitten heittopussimaitten kanssa (ei sanatarkka sitaatti), kyseli Martti Ahtisaari perin elitistisesti Suomen yleisen mielipiteen nato-kielteisyyteen viitaten. Mutta myös euro-valuuttakriisissä on suuren mittakaavan tasolla kyse jotakuinkin samasta ideologisesta asiasta: kapitalistisen luototus- ja allokaatiojärjestelmä uhosta tai tuhosta. Kaupparauha ostetaan korkorahalla ja se merkitsee rikkaiden rikastumista keskiluokan ajautuessa yhä hektisempään kilpailuun elintasonsa säilyttämisestä.

II
1
Soini: Kreikalla on edessään taloudellinen miehitys [Hs.fi, 3.7]

Suurimman oppositiopuolueen perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kauhistui euroryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin Kreikka-puheista. Niiden sanoma on Soinin mukaan se, että muiden pitää tavallaan taloudellisesti miehittää Kreikka ja yksityistää sen omaisuus.

"Kyllä se on aika karmeata. Hän (Juncker) sanoo suoraan, että itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta pitää rajoittaa", lomalta puhelimitse tavoitettu Soini sanoi STT:lle.

Päätöksenteko Kreikan uudesta apupaketista saattaa venyä jopa loppukesään, ja tämä kertoo Soinin mukaan "hirvittävästä eripurasta" isojen ja vähän pienempienkin maiden kesken.

"Nyt pelataan aikaa, että selvittäisiin jotenkin sinne pysyvään vakausmekanismiin asti ja saataisiin se läpi."

Tyytyväinen Soini on Suomen tiukentuneesta linjasta.

"Se on perussuomalaisten kannatuksen nousun ansiota. Eihän vuosi sitten vielä tällaisesta ollut puhettakaan", hän totesi.

2
Luottoluokittaja: Pankkien apu Kreikalle tuhoaisi maan luottokelpoisuuden [Hs.fi, 4.7]

Euroopassa viime viikolla julkistettu esitys pankkien osallistumisesta Kreikan velka-ahdingon lievittämiseen tekisi toteutuessaan Kreikasta muodollisesti maksukyvyttömän, luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's (S&P) toteaa. Asiasta kertoo talouslehti Wall Street Journal (WSJ) verkkosivuillaan.

Ranskan pankkiyhdistys FBF julkisti viime viikolla ehdotuksen tavasta, jolla pankit ja vakuutusyhtiöt voisivat vaihtaa Kreikan joukkolainoja uusiin ja jatkaa siten Kreikan rahoittamista. Jos ehdotus toteutuisi, se pienentäisi rahasummaa, jota euromaiden kuten Suomen pitää käyttää Kreikan tukemiseen.

"Lyhyesti sanottuna meidän mielestämme kaksi FBF:n ehdotuksessa kuvattua rahoitusjärjestelyä merkitsisivät muodollista maksukyvyttömyyttä meidän luokituksessamme", S&P:n tiedotteessa todetaan WSJ:n mukaan.

S&P:n arviolla on suuri merkitys, sillä Kreikan tukemisella on pyritty siihen, että Kreikka ei ajautuisi muodollisesti maksukyvyttömyyden tilaan, josta käytetään englanninkielistä ilmaisua "default".
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Axis_occupation_of_Greece_during_World_War_II
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Soini+Kreikalla+on+edess%C3%A4%C3%A4n+taloudellinen+miehitys/1135267529847
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Luottoluokittaja+Pankkien+apu+Kreikalle+tuhoaisi+maan+luottokelpoisuuden/1135267537428/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutis
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=7238586

Kreikan velkatakaus on maailman suurin puhallus. Se on kapitalistista orjakauppaa, jota ilman rahamarkkinoiden ahneuden tasapainoa ei kyetä säilyttämään.

'Mikä ihme voi olla suurin este rauhalliselle ja työntäyteiselle elämälle täällä Kreikassa', kysyy järkyttynyt teknokraatti palkkaamaltaan poliisilta palavan autonsa vieressä. ' - Herra Ökyherra', vastaa poliisi, 'jos jätetään mellakoitsijat pois laskuista, niin se olette te itse, herra Ökyherra'.

1
Jos ja kun megaluokan sotia tai pikemminkin suuria väkivaltaisia kaaoksia vielä on syntyäkseen, ne alkavat kahdesta syystä, jotka juontuvat kolmannesta eli perustavasta noidankehästä.
*
[En huomioi tässä erikseen arabimaailman ja islamin kriisiytymistä vaan sisällytän ne kohtaan 1. - Myös Kiinassa kytee liberalistinen vastarinta, mutta olen vakuuttunut siitä, ettei mikään demokraattinen liike kykene vastustamaan uusliberalistiseen ja arvopluralistiseen kapitalismiin rakenteellisesti sisältyvää eriarvoisuutta [plutokratia] sekä eettis-sivistyksellistä ja kulttuurista rappiota - [etenkin USA ja 'liberaali-demokraattisen' kulttuurin romahdus itsetarkoitukselliseksi viihdepornoksi, minkä  vastareaktiona nousee arvokonservatiivis-fundamentalistinen rasismi eli perinteisempi kapitalismi].
*
1] Maahanmuuttajien jatkuvasti lisääntyvän kansainvaelluksen tyrehdyttämis-yritykset [mikä merkitsee uudenlaista holocaustia, josta malliesimerkkinä Israelin Gazan-politiikka]. 2] Yhä kiihtyvämpi kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, mikä ei tällä kertaa ole pelkästään suurvalta-imperialismia vaan taistelua elämästä ja kuolemasta [makea vesi on välittömästi tärkein vähenevä luonnonvara, koska ilman sitä ihminen kuolee alle viikossa].

3] Tärkein ja viimekätinen syy levottomuuksien eskaloitumiseen on kuitenkin plutokraattinen merito- ja teknokratia eli suurpankkien ahneus ja uuskolonialistinen orjakauppa, joka pitää maailmaa kahleissaan.

Elämme weberiläisen teknobyrokratian rautahäkissä - koneessa, jonka käyntiä pidetään nykyään itsestään selvyytenä ja jota ei kyseenalaisteta kapitalismin linnakkeissa. - Päinvastoin - kapitalisti nimenomaan haluaa, että voitonmaksimointikone kävisi itsestään - mahdollisimman suuren jatkuvan kasvun rikkaimmille ihmisille taaten.

Ei siis ole epäilystä siitä, etteikö ihmiskunnan eskatologia [lopunajalliset tapahtumat] tulisi olemaan kapitalistisen arvo- ja tekno-liberalistisen nihilismin historiaa.

2
Lähitunteina ratkaistaan maailmantalouden suunta

29.6.2011 10:30
Päivitetty: 29.6.2011 10:43

Anna Karismo [kirjoittaja on uutistoimituksen uutispäällikkö].
Helsingin Sanomat
Yiorgos Karahalis / REUTERS
*
Kreikan parlamentti mellakoiden jälkeisenä aamuna. Parlamentin on tarkoitus äänestää keskiviikkona ja torstaina jättimäisistä säästötoimenpiteistä.

Talousmaailman eri toimijoiden katseet on nyt kohdistettu tiukasti Kreikkaan. Tulevat tunnit ovat ratkaisevia talouden tasapainon kannalta.

Kreikan parlamentin on määrä äänestää tänään ja huomenna säästötoimista, joita euroalueen ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtajat ovat vaatineet maalle myönnettävän uuden tukipaketin ehtoina. Vuosiksi 2012–2015 suunnitellun uuden apupaketin saamiseksi Kreikan pitäisi sitoutua säästämään julkisista menoista 28 miljardia euroa ja yksityistää omaisuuttaan 50 miljardilla eurolla.

Äänestyksestä on tulossa tiukka, sillä hallituksella on parlamentissa vain niukka enemmistö.

Ateenan mellakoiden ja mielenosoitusten yltyessä pelot ovat kasvaneet, että Kreikka saattaakin hylätä EU:n ja IMF:n tarjouksen.

Jos Kreikka hylkää paketin, maa menee välittömästi vararikkoon, koska se ei pysty maksamaan lähiaikoina maksuun lankeavia lainaeriä.

Vaikutukset ulottuisivat suuriin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin pankkeihin. Vaarana olisi ainakin koko läntisen maailman luottolama.

Samalla kun parlamentti päättää Kreikan omasta kohtalosta, se siis määrää koko euroalueen ja maailman talouden tulevaa kehitystä.

Koska Kreikka kuuluu yhteisvaluutta euroon, kaikki jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, joutuisivat spekulaatioiden kohteeksi. Kreikan vararikon seurauksena epäluottamus muihin velkamaihin eli Irlantiin ja Portugaliin pahenisi.

Yhteisvaluutan kannalta vaarallisinta olisi se, että Irlannin ja Portugalin jälkeen pahimmalle tulilinjalle joutuisivat suuret eurotaloudet Espanja ja Italia. Tarvittaisiin vain esimerkiksi pieni epäilys julkisten varojen väärinkäytöstä jossakin Italian maakunnassa, kun koko maan lainojen korot syöksyisivät nousuun.

EU-maiden johtajat ovat viime päivinä neuvotelleet pankkien kanssa mahdollisista turvatoimista, jos Kreikka ei haluaisikaan taipua tarjoukseen ja vajoaisi vararikkoon.

"EU on valmis tukemaan Kreikkaa. Mutta Eurooppa voi tukea sitä vain, jos Kreikka auttaa itse itseään (ja äänestää säästöjen puolesta)", talouskomissaari Olli Rehn sanoi uutistoimistojen mukaan.

3
Puhalluksen juoni: Elokuva sijoittuu syyskuulle 1936. Se kertoo ammattihuijarista (Paul Newman) sekä nuoresta aloittelijasta (Robert Redford), jotka yrittävät monimutkaisella suunnitelmalla [vrt. Piigs-tuet] huijata haltuunsa suuren määrän rahaa.
*
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Talous/ketju/6034806
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kreikka+hyv%C3%A4ksyi+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6toimet+kansa+protestoi+kaduilla/1135267289474
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Mellakat+jatkuvat+Ateenassa+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6ohjelman+kohtalo+ratkeaa+/1135267301037
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Sting
http://takku.net/forum/viewtopic.php?showtopic=3731
http://en.wikipedia.org/wiki/Iron_cage

Kukkahattusedät, populismi ja kunniallinen politiikka

1
Koska en Bartlebyn hengessä (I would prefer not to) halua osallistua liika-viisaitten ja yli-oppineiden kukkahattusetien (tai -tätien) 'minä-tiedän-paremmin-koska-minulla-on-enemmän-faktoja-peliin' tein alkuperäisestä kommenttiluonnoksestani päreen - vain tähän blogiin.
*
Blogistanin Kingi, immor(t)aliteettioikeuksien yksinäinen sheriffi, Jukka Matrix Kemppinen kirjoitti 13.5 mm.:

'Kuvassa (vas.) Eero Heinäluoma. Mutokuva on hyvin taiteellinen, koska se näyttää kohteen aineksen ja ulottuvuuden (kuva täyttää lievää kohtuullisemman herjauksen tuntomerkit/rr).

Myös Erkki Tuomioja ilmoitti eduskunnassa, että Suomen pitäisi luistaa maksamasta osuutta Kreikan apupaketista, koska muut euromaat sen sitten maksavat. Sitä hän ei näy maininneen, mitä siinä välissä tapahtuisi.

Tuomioja on kunniallinen mies, kuten Marcus Antonius sanoi Brutuksesta Shakespearen mukaan. Siten on pidettävä varmana, ettei hän tuon mielipiteen esittäessään ajattele, miten imelältä tuntuu seuraavissa vaaleissa korostaa, että me vastustimme veronmaksajien varojen haaskamista, vastustimme EU:n sisäistä kehitysapua ja vastustimme väkivaltaisuuksien leviämisen estämistä. Ehkä hän voisi kuitenkin nyt, tuon lausunnon jälkeen, poistaa Sadankomitean merkin varustuksestaan, koska vuosikymmeniä rummutettuja aatteita ei ole enää olemassa.

Mielessäni on siis joukko äänestyksiä ja politiikkaa, vaikka kysymys ei ole minun kakunpalastani.'
*
Jos olisi kysymys Kemppisen omasta kakkupalasta hän tuskin kirjoittaisi siitä ainuttakaan sellaista riviä, jota ei voitaisi oikeudessa tulkita vähintään kolmella eri tavalla. - Ja kun oppii kirjoittamaan moniselitteisesti ('laillisesti'), saattaa viimein jopa itsekin luulla puhuvansa totta.

Nähtävästi Kemppinen on raffinoidusti resignoituneessa, waltarilais-karvajalkaisessa porvaridemari-elitismissään halunnut jälleen kerran todellisuutta inhoten unohtaa, että politiikka todella perimmältään on - jos ei täysin likaista niin ainakin sellaista peliä, jossa toimitaan strategisesti tiettyyn suuntaan, mikä merkitsee, että kompromissien käytölle tai kompromisseista kieltäytymiselle ei ole olemassa ennakkosääntöä.

Joten miksi Eero Heinäluoman (olipa hän sitten miten tyhmä tavis tahansa) tai Erkki Tuomiojan (olipa hän sitten miten kunniallinen, oppinut ja fiksu tahansa) pitäisi mennä hallituksen puolelle asiassa, joka paitsi ihan oikeasti 'haisee' mutta jonka vastustamista voi myös käyttää pragmaattisesti hyödykseen jälkeenpäin? Miksi antaa tilaisuuden tullen tuumaakaan periksi, jos kerran on tosissaan ryhdytty politiikkaa tekemään?

Sillä eiväthän poliittiset valinnat ole faktisesti (kuten fysiikassa) tai edes normatiivisesti (kuten laissa) oikeutettavissa, koska politiikka on taistelua vallasta, eikä vallassa ole perimmältään kyse tosiasioista konsensuksen merkityksessä (kuten Habermas väittää) vaan aluperin jumalalliseksi ilmoitukseksi korotetusta suvereenin päätöksestä (eli transsendoidusta egoismista; vrt. Carl Schmitt).

Tämä aporia tekee politiikasta tietysti vain entistä mahdottomamman lajin. Sopii kysyä, että vaikkeivät voittajat uskokaan sattumaan, niin kuka koskaan voisi täysin vilpittömästi uskoa heidän olevan (faktisesti/normatiivisesti) oikeassa juuri sen takia, että he voittivat?

Perusteluiksi oikeassaolemiselle jää siten 'vain' oma usko eli vakaumus. Niin hyvässä kuin pahassa.

Monineuvo-Kemppiselle (mutta emme nykyiselle oikeistohallitukselle) suomme kuitenkin privilegion tässäkin asiassa: olkoon sen nimi bona fide. - - Ja koska hyvässä uskossa elävän on mahdoton intentoida täyttä valhetta, ei häntä voi myöskään tuomita kovimman kautta. - Toistan, että edellinen pätee vain ennustaja-Kemppiseen, ei hallitukseen ja etenkin ajopuu-Kataiseen, jolla on pasmat sekaisin. Kemppiselle suodaan erioikeus monetarismia puolustavaan mielipiteeseen, mutta Katainen lähetetään London School of Economicsiin jatkokursseille.

2
Erkki Tuomioja kirjoitti blogissaan seuraavana päivänä, että mikäli demarit olisivat olleet hallituksessa, ja päätös olisi ollut heistä kiinni, puolue olisi äänestänyt Kreikan lainan puolesta joskin vaatien paljon selkeämpää päätöstä ehdoista:

'Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) olisi äänestänyt Kreikan lainan puolesta, jos hänen puolueensa olisi ollut hallituksessa. Tuomioja kertoo kannastaan blogissaan.

Hän kertoo, että sosiaalidemokraattien päätös äänestää eduskunnassa Kreikan tukipakettia vastaan on herättänyt tavallista raivokkaampia reaktioita. "Myös mediassa on kompattu kokoomuksen ja Kataisen kovasanaista sosdem-kritiikkiä vastuuttomuudesta, populismista ja ties mistä. Pohjavireenä on ollut väite, että jos Sdp olisi hallituksessa, tai jos esityksen läpimeno muutoin olisi todella ollut meistä kiinni, niin olisimme äänestäneet paketin puolesta", hän kirjoittaa.

Hän vastaa asiaan.

"Näin varmaan suurella todennäköisyydellä olisi ollutkin."

Hän pohtii myös vaihtoehtoja.

"Mutta tuossa tilanteessa olisi myös ollut mahdollista jo hallituksessa tai todellisissa neuvotteluissa saada hyväksyttyä joitain sellaisia lisiä, joilla suomalaisrahoittajiakin olisi sitoutettu vastuuseen."

Olisiko näillä enempää kuin marginaalinen merkitys on vaikea sanoa, hän kirjoittaa.

"Parhaimmassa tapauksessa olisi, huonoimmassa ne olisivat jääneet vain näennäisiksi eleiksi. Näinhän ministeri Katainen kuvasi Saksassa pankkien hallitukselle antamia lupauksia, joiden epämääräisyys oli vaikuttamassa siihen, etteivät sosialidemokraatit Saksassakaan äänestäneet Kreikan tukipaketin puolesta."

Todellinen vaihtoehto Kreikan kriisin hoitamiseen olisi hänen mielestään ollut Kreikan laskeminen hallittuun velkasaneeraukseen, mutta siihen Euroopan johtajilla ollut valmiutta eikä uskallusta.

Koko Sdp:n ryhmä äänesti eduskunnassa Kreikan lainaa vastaan myöhään keskiviikkona. Yli kymmenen ryhmän jäsentä olisi halunnut äänestää tyhjää, mutta se ei ollut mahdollista.

Koko oppositio äänesti lainaa vastaan.'
*
Tuomiojan laskelmointi on oikeaa politiikkaa. Pitää iskeä silloin, kun on (ehkä ainoa) mahdollisuus. Ja lujaa! Kuten mainittu Brutus teki. Sillä Caesarin oli pakko kuolla. Häntä ei yksi 'kunniallinen' Brutus olisi voinut pelastaa.

Jos politiikassa ei muka voi/saa yhtään laskelmoida ja sopivasti populisoida, niin mitä siitä sitten tämän vähennyksen jälkeen jää jäljelle? Vastaus: Kukkahattusetien puolue (KSP) pääministerinään B. Messerwisser. Siinä puolueessa puhutaan vain totta - veitsenterävästi.

PS.
Kemppinen kirjoitti kommentissaan tarkoittaneensa väkivaltaviittauksellaan lähinnä Balkanin kansojen tapaa ratkoa ongelmiaan esim. 15 vuotta sitten (Bosnian sota) sekä Kreikan levotonta historiaa ja etenkin sen sisällissotaa 1946-49, jolloin vallankaappausta yrittäneet kommunistit kukistettiin Iso-Britannian/USA:n tuella ja Kreikka liitettiin Natoon.

En taida olla täysin valmis ymmärtämään K:n intentiota. Ihanko oikein pasifistisen humanismin ja yhteiskuntarauhan nimissä K. liikkuu mielipiteineen puolustamassa satojen miljardien riskilainoja? - Okei. Parempi siis, että kansa(t) pannaan kyykkyyn demokraattisesti ja lakiin vedoten kuin annetaan sille/niille mahdollisuus aitoon vastarintaan?

Nyt ei puutu enää kuin väite, että avoimesta vastarinnasta syntyneen anarkian voittavat joka tapauksessa ne, joilla on raha sekä armeija takanaan (siis oikeisto), eli on kaikin puolin siistimpää kyykyttää rahalla kuin raakuudella.

Vallitseva yhteiskunnallinen status quo ostetaan siten rahalla, mikä merkitsee - jos ei poikkeustilaa niin ainakin eräänlaisen pääoma-parlamentarismin toteutumista (Alain Badiou'n termi; - vrt. Giorgio Agamben'in käsitys poikkeustilasta).
***
Afterthought

Aiheeseen liittyen kannattaa kuitenkin palauttaa mieliin Camus'n ja Sartren 1940-luvun lopulla käymä paradigmaattinen riita ideologisen valinnan ja ylipäätään politiikan tekemisen luonteesta sekä heidän suhtautumisestaan väkivaltaan ja kuolemanrangaistukseen.

Osittain ristiriidassa edellä kirjoittamani kanssa arvostan nimittäin edelleenkin Camus'n maltillista ja rauhanomaista stoalaisuutta enemmän kuin Sartren poukkoilevaa ja poliittisesti ajoittain melkoisen naivia (joskin myös perusteltua) marxismia.

Hmm x 2

...joku voisi nyt mutkat suoriksi vetäen väittää, että näin ollen minä taidan, mitä poliittiseen analyysiin tulee, sittenkin arvostaa myös enemmän Giorgio Agamben'in benjaminilaista, passiivista pessimismiä (messiaanisen, 'jumalallisen väkivallan =tuomion' odotus) kuin Slavoj Zizek'in aktiivista paavalilaista vallankumouksellisuutta (uutta optimismia vanhassa pessimismissä: Pyhä Henki = uskovien yhteisö = Puolue!) tässä ja nyt.

Kyseiseen hypoteettiseen väitteeseen minulla ei toistaiseksi ole mitään kommentoitavaa. Come what may and let be if possible. Mutta palaan asiaan. Varmasti.
*
http://kemppinen.blogspot.com/2010/05/vahinko-etta-han-on-roisto.html
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Tuomioja+olisi+%C3%A4%C3%A4nest%C3%A4nyt+hallituksessa+Kreikan+lainan+puolesta/1135256833136
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkahattut%C3%A4ti
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63714-rehn-hyokkaa-populisteja-vastaan
http://fi.wikipedia.org/wiki/Giorgio_Agamben
http://en.wikipedia.org/wiki/Bartleby,_the_Scrivener