Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
March 13, 2013
Olkaa kaljapellet tarkkoina, ettei käy niinkuin sialle.
Hehheh. Heti nappasi. Sinua varten mä, Sammalkieli, tämän syötin asetinkin. Vitsihän on ikivanha puujalkav., mutta aina se jaksaa naurattaa. - Niin ja onhan se tietysti varsin opettavainen - - ?
Skål. - - vaikka minähän en enää ole alkoholijuomaa nauttinut taas pitkään aikaan. En edes sitä yhtä paukkua päivässä. Silti en ole absolutisti. Ei vain tee mieli, jos kohta elimistöni ei sitä ainetta tarvitse - pikemminkin taitaa olla päinvastoin.
Jospa Sammalkieli vain lähinnä opiskelee ja kirjoittaa gradua 'siitä Marxin aatteesta'. Mitä nyt viikonloppuisin vetää viisi tuoppia kustakin hanasta. **** Sanonpa nyt salaperäisesti tässä yhteydessä, että se mun Marian sairaalan reissu oli melkoinen kokemus. Siitä saisi iskettyä tarinaa jos jonkinlaista jos vain viitsisi. Kirjoittaminen ei ole osaamisesta kiinni. Mä vain olen a] turhan laiska ja b] pidän rimaa liian korkealla [olisko jonkinlainen tekosyy laiskottelulle]. Mutta hyvin kirjoittaminen vaatii tiukkaa keskittymistä ja keskittyminen taas kuluttaa myös fyysisesti. Kunto kun ei ole enää huippuluokkaa.
'Valkealle' [jota on kuulemma kohdeltu ja hoidettu Mariassa surkeasti?] terveisiä sen verran, että Mariassa saamani hoito [sekä tutkimukset ja diagnoosi] oli lopulta aivan oikeaa ja tehosi [terveyskeskuksen omalääkäri sen sijaan saa ainakin yhden suuren risun], vaikka itse sairaala on tietysti kuin sortuva tietokoneistettu museolinna johonkin Meilahteen [jonne menen tutkimuksiin lähiaikoina] verrattuna. Olen kuitenkin kuntoutunut melko hyvin 1½ kuukauden kotitoipilaana olon aikana. Mutta aika kuluu ja kuluttaa - sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ihminen tulee.
7 comments:
Kerran jätin jälkeeni täyden tuopin. Olutta siinä ei tosin enää ollut.
Hehheh. Heti nappasi. Sinua varten mä, Sammalkieli, tämän syötin asetinkin. Vitsihän on ikivanha puujalkav., mutta aina se jaksaa naurattaa. - Niin ja onhan se tietysti varsin opettavainen - - ?
Ai niin. Olit siis kussut tuopin täyteen vai? Aika veijari. Sitä se kalja teettää eräille.
Tuoppini jäljet mä tunnen.
Skål. - - vaikka minähän en enää ole alkoholijuomaa nauttinut taas pitkään aikaan. En edes sitä yhtä paukkua päivässä. Silti en ole absolutisti. Ei vain tee mieli, jos kohta elimistöni ei sitä ainetta tarvitse - pikemminkin taitaa olla päinvastoin.
SK, kova jätkä olisi juonut tuopin uudestaan.
Missäs olet piileskelly viime aikoina?
Jospa Sammalkieli vain lähinnä opiskelee ja kirjoittaa gradua 'siitä Marxin aatteesta'. Mitä nyt viikonloppuisin vetää viisi tuoppia kustakin hanasta.
****
Sanonpa nyt salaperäisesti tässä yhteydessä, että se mun Marian sairaalan reissu oli melkoinen kokemus. Siitä saisi iskettyä tarinaa jos jonkinlaista jos vain viitsisi. Kirjoittaminen ei ole osaamisesta kiinni. Mä vain olen a] turhan laiska ja b] pidän rimaa liian korkealla [olisko jonkinlainen tekosyy laiskottelulle]. Mutta hyvin kirjoittaminen vaatii tiukkaa keskittymistä ja keskittyminen taas kuluttaa myös fyysisesti. Kunto kun ei ole enää huippuluokkaa.
'Valkealle' [jota on kuulemma kohdeltu ja hoidettu Mariassa surkeasti?] terveisiä sen verran, että Mariassa saamani hoito [sekä tutkimukset ja diagnoosi] oli lopulta aivan oikeaa ja tehosi [terveyskeskuksen omalääkäri sen sijaan saa ainakin yhden suuren risun], vaikka itse sairaala on tietysti kuin sortuva tietokoneistettu museolinna johonkin Meilahteen [jonne menen tutkimuksiin lähiaikoina] verrattuna. Olen kuitenkin kuntoutunut melko hyvin 1½ kuukauden kotitoipilaana olon aikana. Mutta aika kuluu ja kuluttaa - sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ihminen tulee.
Post a Comment