2.5.- 75 klo 03.15 Porthaninkatu.PPS. En tee tässä kemppismäistä erottelua sellaisiin kapitalisteihin/yritysomistajiin, joille ensisijainen asia on yrityksen "hyvä kunto" ja niihin, jotka pyrkivät rikastumaan "kaikki-mulle-heti-nyt- optioperiaatteella", koska minun mielestäni kapitalismilla on lopulta vain yksi - viime kädessä itsensä kumoava tavoite - maksimaalinen voitto, jonka kannustimena ja motiivina toimii ihmisen ahneus ja kateus.
Lisäys
PPPS. Mikäli yrityksen tavoitteena on joitain muitakin päämääriä tai arvoja kuin maksimaalinen voitto, se EI toimi enää rajoittamattoman kapitalismin periaatteella vaan pyrkii ottamaan huomioon vastuunsa esim. työllistäjänä.
Uusliberalismin mukaan tällaiset yritykset ovat kuitenkin konkurssikypsiä jo syntyessään - ellei niitä subventoida valtion verovaroin, mitä kokoomuslainen tietysti pitää verovarojen haaskauksena.
Siis - ei voi olla kuin yhdenlaista kapitalismia...
*
(**) The First Principle of Justice
First: each person is to have an equal right to the most extensive basic liberty compatible with a similar liberty for others. [Rawls, p24]
The Second Principle of Justice
Social and economic inequalities are to be arranged so that:
a) offices and positions must be open to everyone under conditions of fair equality of opportunity
b) they are to be of the greatest benefit to the least-advantaged members of society (the difference principle=eroperiaate). [Rawls, 1971, pg. 303]
*
Reflective Equilibrium (John Rawlsin käyttämän reflektiivisen tasapainon periaatteen määrittelyä)
Terho Pursiainen - HTML-versio (Maltillista kommunitarismia - Communitarianism)
Mikä lienee rikkinäinen (puhki ammuttu?) ulkohuussi tai lato, jonne kundit ovat Yhdysvaltojen sisällissodan aikaisissa kuteissa sulloutuneet. Aika yllättävä imagovalinta ensi levylle, mutta olennaista tässä taisi olla kaksi seikkaa.
Loistava oivallus pilapiirtäjältä! Tämä sopii myös esim. Suomen nykyisen tupakkalainsäädännön vertauskuvaksi. Terveyttä turvataan viemällä oikeus tehdä "huonoja" yksityisiä valintoja.
Näyttääkin siltä, että liberaali-demokraattisen valtiomuodon ytimestä löytyy eräänlainen "guiljotiini", sillä vapausoikeuksien lisääntyminen johtaa aina myös kontrollin lisääntymiseen yksittäisten ilmiöitten ja- tapausten suhteen.
Vapaus on kuin harakka tervatulla katolla. Se ei voi kumartaa eikä nostaa nokkaa. Aina jämähtää kiinni tervaan.
*
Emme me ole yhteiskunnasta ja valtiosta paljoa oppineet sitten Thomas Hobbesin päivien. Suvereeni Leviathan eli näkymätön Lainsäätäjä päättää puolestamme sen, mitä saa tehdä ja mitä ei - aivan riippumatta siitä ketä äänestämme vaaleissa.
Tosin lainsäätäjäkin kavahtaa yhtä, joka kaataa silloin tällöin jopa Leviathanin. Tämä merkillinen ilmiö ja voima on yleensä median kautta masinoitu Yleinen Mielipide - kaiken järjellisen ajattelun vihollinen.
Yleinen Mielipide ei nimittäin ole sama asia kuin Yleinen Oikeustaju eli käsitys Oikeudenmukaisuudesta - tuosta oikeuden ja kohtuuden "synteesistä". Se on pelkkä ennakkoluuloisen demagogian mediassa hyväksytty ilmentymä.
Kieltämättä näitä kahta on vaikea erottaa toisistaan, koska ne molemmat ovat - Yleinen Mielide lähes täysin - poliittisia ja siten muuttuvia käsitteitä, mutta noin nyrkkisääntönä sanottakoon, että Yleinen Mielipide ei välttämättä piittaa oikeudesta ja kohtuudesta.
Yleinen Oikeustaju Oikeudenmukaisuutena puolestaan ei ole muodollisesti eikä sisäisesti riippuvainen Yleisestä Mielipiteestä. Oikeudenmukaisuus on yhtä aikaa sekä ikuista että muutoksen alaista, kun taas Yleinen mielipide on pelkästään häilyvää.
Tästä nousee aito paradoksi. Kun sanotaan, että Oikeus on sokea, se johtuu juuri siitä, että Oikeuden tulee olla kaiken yläpuolella eli (*) kaikkivaltias kuin Jumala tai Platonin korkeimmat ideat. Mutta mitäpä kokonaisuus=kaikkivaltias osistaan=yksittäistapauksista ymmärtäisi...
PS.
Jos Oikeus on sokea, niin eikö Yleistä Mielipidettä voisi hyvällä syyllä pitää eräänlaisena mediamaailman kulkutautina - "lintuinfluenssana"?
Kyllä äijien naamastakin näkee, että nyt kulkee!
Cream - Royal Albert Hall, London (Tästä linkistä löytyy konsertin arviointia paikan päällä olleilta katsojilta. Hyviä kuvia löytyy myös).
Videot Quick Time muodossa. Loadaus kestää oman aikansa. Eivät vain ole enää nuoria, vihaisia ja tulisia miehiä nämä ukot. Sen vuoksi joku saattaa kritisoida soittoa lievästä "väsähtäneisyydestä" verrattuna -60-luvun lopun live- esityksiin, mutta kuten sanoin - kuulemme joka tapauksessa instrumenttinsa täydellisesti taitavien ja vuosien varrella kypsyneitten huippuammattilaisten soittoa - ja hienoja biisejä tietenkin.
Äänityksen laatu on erinomainen ja pieni Quick Time ruutu erinomaisen tarkka.
*
Cream – Badge (Live Royal Albert Hall)
Cream – Crossroads (Live Royal Albert Hall)
Cream – Deserted Cities Of The Heart (Live Royal Albert Hall)
Smoke on the Water alkaa vasta, kun Steve Morse on ensin näyttänyt, miten sähkökitaraa käytetään.
Näytteet löytyvät Peteliuksen ja Hietasen Yömyöhät - linkeistä.
Henri Michaux : La plume du peintre
(Huom! Editoitu viimeksi 14.4, klo: 21.35) 
Idea meemiin saatu Androgyynihullumiehen blogista.
*
Alussa oli sana –blogissa oli tämä meemi, johon osallistun.
1. Nappaa sinua lähimpänä oleva kirja, oli se sitten mikä hyvänsä.
2. Avaa kirja sivulta 123.
3. Lue kuudes lause.
4. Kirjoita lause journaliisi.
*
RR:n meemi
(Olen ottanut vapauden lukea/laskea virkkeet enkä pelkkiä lauseita).
Alister McGrath (toim.) Modernin teologian ensyklopedia (suom. 2000, 900 s., paino 1,8 kg).
The Blackwell Encyclopedia of Modern Christian Thought
Meemiksi tuli yllättäen kappaleen "ekumenia" viimeinen virke (siis koko virke, jotta saadaan tolkkua ajatukseen).
"Vaikka muut kirkot hyväksyvät ajatuksen, että ykseys vaatii jonkinlaista "Pietariin perustuvaa pappisvirkaa", joka palvelisi maailmanlaajuisen kirkon ykseyttä, ne eivät kuitenkaan usko, että sen olisi välttämättä perustuttava yhteen henkilöön."
*
Alister E. McGrathiin kannattaa tutustua. Grathilta on suomennettu kaksi muuta teosta, joissa hän on ainoa kirjoittaja: Kristillisen uskon perusteet: johdatus teologiaan (2. tarkistettu painos, 1999, 620 s.(*) ja Ateismin lyhyt historia, 2004, 310 s. (**)
(*) Christian Theology: An Introduction. 3rd edn. Oxford: Blackwell, 2001
Molempia kirjoja käytetään monien muiden yliopistojen lisäksi Helsingissä luterilaisen teologian perus- ja aineopintojen kurssikirjoina.
Oppikirjana käytetään myös McGrathin toimittamaa, opettajan tietopakettina kerrassaan mainiota The Christian Theology Reader koostetta olennaisimmista teologisista kysymyksistä.
Tämä kirja pystyy yhdistämään toisiinsa valtavan tietomäärän monipuolisine knoppikohtineen tinkimättä silti käyttökelpoisuudestaan ja "nopeudestaan". Näin taitavasti tiivistetty kooste osoittaakin, että parhaimmillaan kirja tietolähteenä pystyy yhä edelleen säilyttämään kilpailukykynsä internetin kanssa.
Ensyklopedia puolestaan on erinomaisen kattava, asiantunteva, ja myös ainoa suomenkielinen käsikirja aiheeseen hieman toisenlaisesta luokitusperspektiivistä lähtien.
*
McGrath (s. 1953) oli alunperin marxilainen ateisti, joka lähti opiskelemaan luonnontieteitä (kemiaa -!), mutta josta sittemmin on tullut sekä englantilaisen, amerikkalaisen että lisääntyvässä määrin myös mannermaisen teologian (protestantismi laajasti tulkittuna) huomattavimpia aate-/oppihistorian mutta myös dogmatiikan/systematiikan hallitsevia asiantuntijoita, jonka tieteenfilosofinen perehtyneisyys on samalla poikkeuksellisen syvällistä.
Näin ollen McGrathin ajattelun vankka tieteenfilosofinen ja oppihistoriallinen perusta tekee siitä erityisen varteenotettavaa tämän hetken ekumeenisessa keskustelussa.
Viime aikojen tuotannossaan tämä entinen kemian opiskelija osoittautuu myös teräväksi Richard Dawkins-kriitikoksi .
Kts. etenkin: Dawkins' God: Genes, Memes, and the Meaning of Life - A critique of scientist Richard Dawkins' critical attitude towards religion.
Myös The Twilight of Atheism: The Rise and Fall of Disbelief in the Modern World -2nd edn. Oxford: Blackwell, 2001 (**).
"Twilight" on suomennettu kuten aiemmin jo mainittiin nimellä "Ateismin lyhyt historia", jossa myös osoitetaan, että Dawkinsin tieteenfilosofiseen ajatteluun sisältyy "sokeita pisteitä."
Onko Dawkins siis eräänlainen tieteenfilosofian "Sokea Kelloseppä"/RR?
Keskustelu mm. Dawkinsin sekä tieteen kehittymisestä ja modernisaatiosta kumpuavien aatteiden kanssa jatkuu McGrathin uusimmassa: - Latest book: The Order of Things: Explorations in Scientific Theology Oxford: Blackwell Publishings, due to appear June 2006. Click for contents.
faith.propadeutic.com/ authors/refschol.html.
http://www.church.fi/webshop/proddetail.php?prod=0631198962.
Uteliaisuuksissani katselin vaihteeksi ja ihan piruuttani tätä linkkiä
Tämä päre on kommentti Eufemian Se ei ole aprillipila-pohdiskeluun.
Kumman sinä valitsisit? Lordin vain Masan? Kumpikin on karismaattinen - omalla tavallaan. 
Varo siis sokkotreffejä! Seuraukset voivat olla arvaamattomia...
