Räsänen case studyna halla-ahoille

Kirjoitettu kommentiksi anonyymi 2:lle päreessäni Miksi en ole suvaitsevainen mono- enkä oikeastaan monikulturalistejakaan kohtaan - johdanto.
(Kielimafia kävi taas kieli keskellä suuta säätämässä artikulaatiotani argumentaatiotaidoistani. Ettei tulisi aina langettua hyperbolaan 28.12.)
*
anonyymi 2 kirjoitti:
'Sen sijaan on hieman älyllisesti epärehellistä kanssablogaajia psykoanalysoimalla antaa ymmärtää, että pelko on pään sisällä eikä perustu mihinkään todelliseen, ja samaan hengenvetoon uskoa islaminuskoisia tulee tänne miljoonia teimme me mitä tahansa.'
*
Olen toki tietoinen tästä selitysperiaatteitten niin sanotusta ristiriidasta, mutta mietis nyt vähän.
Onko ristiriitaista selittää puheena olevaa ilmiötä sekä psykologisilla että sosiologisilla tekijöillä yhtä aikaa?

Ei varmasti ole. Kyllä ne molemmat kuuluvat saman ilmiökentän eri muuttujiin.

Eri asia sitten on, jos/kun väität, että provosoidessani kahdella tasolla ja halutessani polemisoida nimenomaan käyttämällä äärimmäisesti näitä kahta ilmiömuuttujaa ilman mitään kytkentää toisiinsa, olisin älyllisesti epärehellinen.

Tämän syytöksen otan kyllä vastaan, mutta en kuitenkaan suostu pitämään itseäni älyllisesti epärehellisenä. Provokaattorina vain.

Mutta polemisoijia me olemme kaikki näissä asioissa. Emootiot jylläävät. Ja minä käytän emootioitani potenssiin n - tietoisesti, enkä edes yritä kaksinaismoralistisesti kätkeä tunteitani kaiken maailman fakta-argumenttien taakse.

Osaan kyllä argumentaatiotaidot. Ne sisäistyvät lopulta erottamattomaksi osaksi ajattelua. Onhan minulla helvetin hyvä peruskoulutus filosofiassa, mutta teen kuten Nietzsche: pyrin kirjoittamaan tietoisesti omalla kielelläni ja omilla tunteillani.

Mitä tulee kirjaimelliseen syytökseesi, niin retorinen asetelmahan tuo yhtäkkinen siirtyminen psykoanalysoinnista väestötieteellis/-poliittiseen väittämään tietenkin oli. Mutta ei ilman piilevää argumenttia.

Halusin 'vain' pelotella. Sillä pelko tässä puhuu enemmän kuin mikään muu tunne ja 'kieli'.

Jos ei psykoanalyyttinen argumentointi pure, niin vedetään kehiin niin rankka visio, että varmaan nähdään, mikä on se primitiivisin reaktio, joka alkaa ilmetä halla-aho-syndroomasta kärsivillä.

Itse asiassa haluaisin julistaa niin rankan argumenttisodan, että antagonistiset asetelmat saataisiin väkisin eksplikoitua eli kirjaimellisesti käärittyä auki.

Nyt ne piilotetaan sofistikoituneitten perustelujen tasolle. Suvaitaan ja keskustellaan älykkäästi mutta itse asiassa - todellisuudessa - vihataan niin perkeleesti!

Ihmiset ovat rehellisimmillään rakastaessaan ja vihatessaan. Näitä tunteita minä - hullu ja perverssi kulttuurianalyytikko kun olen - haluan provosoida esiin.

Niin kauan kuin tässä vain selitellään puolin ja toisin, asetelmat pelkästään lukkiutuvat.

Tarvittaisiin hyvin ujostelematonta kättä, joka saa kakistettua noista halla-ahoista(kin) ulos käheän huudon:

Minä pelkään niitä! Minä vihaan niitä! Minä haluan puolustaa omaisuuttani ja rakkaimpiani kaikelta pahalta!

(Tässä asiassa takkirauta saa sympatiani, koska hän on ollut melko rehellinen tunnustuksissaan. Mutta jos hän tällaisen myönnön jälkeen väittää - kuten väittää - pystyvänsä edelleen argumentoimaan täysin ilman ad hominemia, en voi kuin pudistella vinosti hymyillen päätäni. Se siitä itseymmärryksestä, mitä pätevän päättelemisen oikeuttamiseen ja legitimoimiseen tulee.)

Kun tuo 'viha ulkoista, tuntematonta uhkaa vastaan ja rakkaus omia kohtaan'- tunnustus lausutaan julkisesti, rationaalisuutemme saa emotionaalista katetta eikä lillu jossain spekulatiivisessa kentässä kieltäen todelliset motiivinsa, jotka paljastavat aina ja lopulta ad hominem-lähtökohtamme.
*
- Jätän maineeni menettämisen uhallakin (no - se on jo mennyt aikoja sitten) tähän ensimmäisen version edellisestä.

Minä vitut välitän enää heidän sofistikoituneista ja muka faktapohjaisista argumenteistaan, koska 'haistan' taustalta aivan hillittömän pelon, joka dominoi heidän päättelyproseduurejaan.

Vedän ad hominemiksi niin että kolisee. Tarkoittaa hieman pirullisesti sanottuna, että ryhdyn itse outsiderina heidän vihollisekseen, johon he saavat sitten projisoida vihansa ja pelkonsa.

Teen siis tavallaan itsestäni 'somalin ja muslimin!' Case-studyn, jota he saavat vapaasti riepotella, mikäli kykenevät vaihtamaan tarkastelunäkökulmaansa edes hetken aikaa toiseksi.

Useimmiten he eivät siihen kykene vaan pudistelevat vain päitään, koska eivät provosoidu eivätkä siten voi myöskään koskaan oivaltaa, että heidän pitäisi panna nimenomaan omaa persoonallisuuttaan paljon enemmän likoon pelkkien muodollisten fakta-argumenttiensa sijaan.

Entä onko syytä pitää tällaista provokaatiota muka älyllisesti täysin epärehellisenä?

Minulle ei tällaisessa tilanteessa ole enää olemassa sellaista kysymystä, koska halla-ahojen puolikin on valinnut argumentaatioperustansa ennenkuin esitti ainuttakaan perustetta oman kantansa puolesta = ad hominem!
*
Muutama terveen järjen sana loppuun. Ikäänkuin 'rukoukseksi ja rauhoitukseksi' sielulle ja mielelle.

Kuten edellä totesin - kirjoitit oivallisen järkevää - touuden- ja kokemuksen mukaista tekstiä.

Tarvitaan nimenomaan kurinpalautus järjestyssääntöjen noudattamisen suhteen.

Mutta saammeko aikaan sellaisen tilan enää koskaan? Jospa mopo on jo karannut käsistä? Etenkin huumeitten ja päihteitten suhteen.

Eikö liberalistisen kapitalismimme henki ja eetos ole myös jo yksilötasolla anything goes-sallivuudessaan sellaisen laissez fairen vallassa, että kaipaamasi kurinpalautus onnistuu vain joko poliisivaltion ja/tai totalitarismin muodossa?

Kumpaakaan halla-ahot eivät halua, mutta pointti on se, että mikäli yhteiskunnallinen eetos ja henki ei yleisesti muutu täällä, niin he eivät tule saamaan muuta kuin poliisivaltion suojatakseen omaisuutensa ja yhteiskuntarauhan.

Siitä taas ei ole juurikaan matkaa fasismiin ja totalitarismiin.

PS.
Kävi hieman nyppimään, kun kirjoitat, etteivät pään sisäiset tapahtumat ole itsessään todellisia. Olet täysin väärässä ymmärryksessä emootioitten reaalisuuden suhteen. Me emme ole pelkkiä tyhjiä tauluja syntyessämme, joita yksinomaan geenit, ympäristö ja oppiminen muokkaa, ja joista nämä vaikutteet tekevät mitä kulloinkin sattuu, ja joista käsin asiaintiloja päättelemme.

Mieti sellaista asiaa kuin rakkaus. Jos ymmärtäisit sen pelkästään himona - siis orgastisen purkautumisen tarpeen determinoimana 'pakkoliikkeenä', et sanoisi siitä vielä yhtään mitään sellaista, jonka kautta se tulee viettipohjalta metaforis-rationaalisesti ja metaforis-energeettisesti ymmärrettäväksi eri variaatioissaan.

Älä hyvä ihminen lankea tuollaiseen trivialismiin. Sellaista kantaa edustavia voi täydellä syyllä pitää joko höynähtäneinä metafyysikkoina - olivatpa he sitten luonnontieteellisiä reduktionisteja, platonikkoja tai Jumalaan uskovia.

Ja mikäli he eivät edusta ainuttakaan mainituista näkemyksistä, he ovat - tämä on täysin looginen johtopäätös: eläimiä.

Miksi en ole suvaitsevainen mono- enkä oikeastaan monikulturalistejakaan kohtaan - johdanto

Kirjoitettu kommentiksi anonyymin kommenttiin päreessäni Filosofiaa.
*
anonymous kirjoitti:
'Niinpä odotan innolla, koska ryhdyt tosissasi analysoimaan aiempaa heittoasi, että Takkirauta on rasisti.'
*
Analysoimaan? Nyt ei ymmärrä taaskaan hän eli minä.

Ensinnäkin - olen analysoinut tätä asiaa niin paljon, että tajuttuani lopullisesti puhuvani koneelle, joka on ohjelmoitu vain sulattamaan metallia, toistamaan ulkoa oppimiaan ennakkoluuloisesti tulkittuja historiafaktoilla höystettyjä judaismeja eli anti-islamilaisuuksia, lopetin kontaktin takkirautaan tykkänään.

Sama toisin sanoen: miksi puhua muurille, joka ei koskaan vastaa vaan pelkästään toistaa ulkoa oppimansa faktat lisääämällä niihin omat traumansa?

Sitäpaitsi takkiraudan kyky filosofisen dialektiikan käyttöön ansaitsee arvosanan välttävä miinus.

Hänen käsityksensä uskonnosta on pragmaattis-utilitaristinen kuten toisaalta minullakin, mutta minä sentään luulen ymmärtäväni, miksi uskontoa tarvitaan - ei ainoastaan välinearvona vaan myös totuusarvona.

Mitä tämä merkitsee, vaatii kokonaan oman juttunsa, jota sitäkin olen sivunnut pari viikkoa sitten (ja paljon aiemmin huomattavasti enemmän) McGrath-Dawkins-debatin yhteydessä. En tosin läheskään tarpeeksi.

Takkirauta pelkää islaminuskoisia. Minä en pelkää. Mutta minua ei kuulemma olekaan vielä raiskattu heidän taholtaan...

Okei - ei olekaan. Myönnän auliisti tämän kokemuksellisen vajavaisuuteni että onnekkuuteni.

Minulta siis puuttuu henkilökohtaista evidenssiä eli kokemusta näistä asioista samaan tapaan kuin Nietzsche lohkaisi, että Jeesukselta puuttui kokemusta synnin suhteen.

En siten ole ilmeisesti oikeutettu puhumaan monikulturalismin puolesta yhtikäs mitään!
*
Mutta minä EN ole suvaitsevainen mies. Karkotan heti jokaisen rikollisen muslimin takaisin Arabian ja Saharan autiomaahan. Se on varmaa.

Kehittäisin myös sellaisen ulkomaalaispoliittisen sosialisaatiosysteemin, että mikäli joku Suomeen vastaanotettu muslimiluupää ei halua oppia suomenkieltä, hän lähtee välittömästi opettelemaan sitä takaisin Bagdadin yliopistoon.

Jne. Huomaatte siis, että minä en todellakaan ole itse mikään suvaitsevainen mies.

Mutta Halla-ahon piilorasismia en jaa niinkuin Takkirauta, IDA, Vasarahammer ja monet muut nationalistifoobikot, jotka mieluusti tomittaisin psykiatriseen terapiaan.

Hmm...Tai sitten lähetän heille ensi vuonna joululahjaksi konepistooleita ja syanidikapseleita pahimman varalle.

Takkiraudan mies on kuulemma reservin mikä-lie-eversti, joten heillä lienee kotona asearsenaali, jonka metallimäärälle ei vedä vertoja kuin takkiraudan oman metallisulattamon rautamasuunin tuottama tykkimateriaali.
*
Noh - en tiedä täyttikö edellinen asettamaasi 'tosissasi'-vaatimusta, mutta totta siinä oli joka sana!

Sen kyllä myönnän, että vielä en toki ehtinyt kunnolla edes aloittamaan analyysiani...

Mutta ainahan selventävä johdanto-osa on tarpeen, jotta lukija saisi hieman etukäteisnäkymää siihen, mistä on kysmys, ja mitä tuleman pitää.
*
http://vastaisku.blogspot.com/
Pakkasvirta Jussi, Saukkonen Pasi;;;Pakkasvirta Jussi, Saukkonen ...