Kommentti edellisen Zizek-päreeni kommentteihin.
*
Nonniin. Nyt käänsin otsikon Zizek-sitaatin jo hiukan osuvammin. - - - Missäs muuten viipyy Heidegger-vastauksesi Homo Garrulus? (Hämmästyttävää, että kerrankin pyydän sinua jatkamaan...)
*
No - ei näissä asioissa voi sanoa kuin 'sanoja'. Syvällisyydestä en tiedä. Mutta metaforisesta vokabulaarista on aina kyse, kun olemisesta ja todellisuudesta puhutaan.
Reduktionistiset tai kääntäen 'consenquential'-materialistit luulevat kykenevänsä välttämään metaforisen kielenkäytön täysin eli käyttämään kieltä 'kirjaimellisen/faktisen objektiivisesti' - pystyen siis muka väistämään emergenssin ongelman.
Toisin sanoen - tietoisuus muka kausaalisesti seuraa materialistista alkuehdoistaan ja -edellytyksistään.
Ja kissan pierut!
Juuri nämä materialistit lankeavat metaforiin kaikkein pahimmin ja ideologistisimmin, koska luulevat puhuvansa 'totuuden, todellisuuden kieltä an sich'. (He ovat tahtomattaan mystikkoja - 'huonoja' sellaisia.)
Juuri he ovat (tieteen kaapuun naamioituneita) kapitalismin 'frankensteineja', koska luulevat omistavansa ainoan olemassaolevan totuuden ja väittävät jopa tietävänsä (tai kapitalisti, jonka kanssa he ovat liitossa, 'tietää'), mitä on todellinen onni sekä todellinen hyöty.
Juuri heille tieteestä on tullut ideologia. He tekevät tieteestä sellaisen, koska kaikki muut sekulaarit ideologiat ovat nykyään romahtaneet.
Mutta me puhumme vain illuusion kieltä. Ja siellä illuusiossa (fantasiassa, mielikuvituksessa) on ainut todellisuus, mikä meillä on.
Voimme vain tulkita halujamme ja viettejämme (todellisuuden liikkeenä meissä), mutta emme koskaan tiedä, mitä ne ovat, merkitsevät ja mistä ne tulevat.
Vaikka merkitys (ja sitä ilmaisevat termit) ei olekaan täysin sattumanvarainen asia, niin se tulee aina hiukan 'jälkijunassa' - havainnon jälkeen. Mutta - ja tämä on oleellista - koska mitään havaintoa ei tietoisesti (siis reflektiona, sillä esim. eläinten signaalit eivät vielä ole tietoisuutta vaan automaattisia tai enintäinkin puoliautomaattisia vaistoreaktioita) voi edes olla olemassa ennen merkityksenantoa, sanat, kieli ja käsitteet (tietoisuus reflektiona) tulevatkin itse asiassa aina ensin - tosin havainnon 'kanssa' (vrt. Hegelin negaatio/dialektiikka).
Tämän vuoksi illuusio/fantasia/fiktio on ainut vaihtoehtomme ymmärtää 'tavoittamaton'. Me luomme todellisuuden yhä uudestaan fantasiassa/fiktiossa, jotta oleminen (ja tuleminen) ' olisi edes jotain' meille.
Tämä ei ole lopultakaan kovin kaukana Augustinuksen toteamuksesta 'credo, ut intelligam = uskon, jotta ymmärtäisin' - sillä erotuksella, että Zizekin tavoin meidän ei pidä uskoa tuonpuoleiseen transsendenttiin, sillä se on aina väärennös (fake), vaan käyttää transsendenssia ikäänkuin hyväksemme.
Sillä me itse olemme inkarnoitut transsendenssi. Jumala tuli ihmiseksi, kuoli (lopullisesti) ja jatkoi olemistaan ihmisenä 'Pyhässä Hengessä' (joka on emansipoitunutta yhteisöllisyyttä).
Edellä lausuttu lienee ainoa 'järkeenkäypä' kristillis-tyyppinen credo, jonka tunnustan.
*
http://www.breadsite.org/hymns3.htm
*
Nonniin. Nyt käänsin otsikon Zizek-sitaatin jo hiukan osuvammin. - - - Missäs muuten viipyy Heidegger-vastauksesi Homo Garrulus? (Hämmästyttävää, että kerrankin pyydän sinua jatkamaan...)
*
No - ei näissä asioissa voi sanoa kuin 'sanoja'. Syvällisyydestä en tiedä. Mutta metaforisesta vokabulaarista on aina kyse, kun olemisesta ja todellisuudesta puhutaan.
Reduktionistiset tai kääntäen 'consenquential'-materialistit luulevat kykenevänsä välttämään metaforisen kielenkäytön täysin eli käyttämään kieltä 'kirjaimellisen/faktisen objektiivisesti' - pystyen siis muka väistämään emergenssin ongelman.
Toisin sanoen - tietoisuus muka kausaalisesti seuraa materialistista alkuehdoistaan ja -edellytyksistään.
Ja kissan pierut!
Juuri nämä materialistit lankeavat metaforiin kaikkein pahimmin ja ideologistisimmin, koska luulevat puhuvansa 'totuuden, todellisuuden kieltä an sich'. (He ovat tahtomattaan mystikkoja - 'huonoja' sellaisia.)
Juuri he ovat (tieteen kaapuun naamioituneita) kapitalismin 'frankensteineja', koska luulevat omistavansa ainoan olemassaolevan totuuden ja väittävät jopa tietävänsä (tai kapitalisti, jonka kanssa he ovat liitossa, 'tietää'), mitä on todellinen onni sekä todellinen hyöty.
Juuri heille tieteestä on tullut ideologia. He tekevät tieteestä sellaisen, koska kaikki muut sekulaarit ideologiat ovat nykyään romahtaneet.
Mutta me puhumme vain illuusion kieltä. Ja siellä illuusiossa (fantasiassa, mielikuvituksessa) on ainut todellisuus, mikä meillä on.
Voimme vain tulkita halujamme ja viettejämme (todellisuuden liikkeenä meissä), mutta emme koskaan tiedä, mitä ne ovat, merkitsevät ja mistä ne tulevat.
Vaikka merkitys (ja sitä ilmaisevat termit) ei olekaan täysin sattumanvarainen asia, niin se tulee aina hiukan 'jälkijunassa' - havainnon jälkeen. Mutta - ja tämä on oleellista - koska mitään havaintoa ei tietoisesti (siis reflektiona, sillä esim. eläinten signaalit eivät vielä ole tietoisuutta vaan automaattisia tai enintäinkin puoliautomaattisia vaistoreaktioita) voi edes olla olemassa ennen merkityksenantoa, sanat, kieli ja käsitteet (tietoisuus reflektiona) tulevatkin itse asiassa aina ensin - tosin havainnon 'kanssa' (vrt. Hegelin negaatio/dialektiikka).
Tämän vuoksi illuusio/fantasia/fiktio on ainut vaihtoehtomme ymmärtää 'tavoittamaton'. Me luomme todellisuuden yhä uudestaan fantasiassa/fiktiossa, jotta oleminen (ja tuleminen) ' olisi edes jotain' meille.
Tämä ei ole lopultakaan kovin kaukana Augustinuksen toteamuksesta 'credo, ut intelligam = uskon, jotta ymmärtäisin' - sillä erotuksella, että Zizekin tavoin meidän ei pidä uskoa tuonpuoleiseen transsendenttiin, sillä se on aina väärennös (fake), vaan käyttää transsendenssia ikäänkuin hyväksemme.
Sillä me itse olemme inkarnoitut transsendenssi. Jumala tuli ihmiseksi, kuoli (lopullisesti) ja jatkoi olemistaan ihmisenä 'Pyhässä Hengessä' (joka on emansipoitunutta yhteisöllisyyttä).
Edellä lausuttu lienee ainoa 'järkeenkäypä' kristillis-tyyppinen credo, jonka tunnustan.
*
http://www.breadsite.org/hymns3.htm
1 comment:
Jos laitan sen tänne niin kay kuten on tähn asti käynyt ja Kosk kirjoittaa tas jonkun kirjan sivulta jotain jonne se paremmin ja tyylikkäämmin sopii. Heillä on näet kaikki kirjat jo päässään mutta ei oivallusta joka on minulla. Jos laitan sen niin käy kuin viime viikolla kun von Wrightin missaus otettiin täältä blogistanista ja Kosk (joka on favoriitti, saa siis ottaa mutta minun pitäisi päästä paaria-luokasta joskus: nyt olen syöttänyt 5 vuotta tietoa valoon päin pienin askelein uudelleen ja uudelleen josta zizek (kerronta, sanonta, idealismi) oli ehkä minunkin mielestä paras löytö.
Mutta kun ne muut nappaavat ja ne, jotka ovat jo systeemissä ottavat minun oivalluksini ja sitten jätetään tänne. Joten olen tullut siihen, että en sanokaan enää. Sanoinhan jo viitteen: lue hyvä ihminen, sinullahan on kaikki kirjat päässä.
Tämä on skolastiikan heikkous vaikka muuten sen perimmäinen ajatus oli parempi kuin maine.
gonatt fjant - kära fjant - läs Heidegger - läs om Heidegger
Post a Comment