Tätä kuvaa (maalausta?) voi ostaa minulta nyt myös tukkuhintaan: 10,00 (huom. pilkku) euroa/neliömetri.
*
Konstruktivismi (taiteessa ja arkkitehtuurissa)
Rodchenko and Popova: Defining Constructivism exhibition at Tate
http://tate.org.uk/
###
Rolling Stones kommentoi hyväksyvästi edellä esitettyä näkemystä joskin täysin eri syistä kuin teorioillaan ja kokeiluillaan kikkailevat konstruktivistit. - - Stonesien syyt sen sijaan ovat depressiivisesti emotionaalis- psykologisia. - - Alkuperäisen biisin ominaispiirteenä on hakkaavan molliteeman ja synkän sanoituksen ohella 1969 huumeisiin 'hukkuneen' Brian Jonesin (nyt Ron Wood) soittama sitar-riffi.
Kieltämättä vaikuttava 'junttarockpop-hymni' yhä tänäkin päivänä. Raastavan (joskin ehkä hieman naivin) apaattisessa tuskaisuudessaan se huokuu viattoman ja ensi kokemuksistaan järkyttyneen teinin depistä.
Laulun kertoja lienee ollut haavoittuvaisella tavalla (liian) avoin maailmalle ja ihmisille. Oletan, että äskettäin koettu ihmisluonnon (myös hänen oman luontonsa) arvaamattomuus ja jopa petollisuus horjuttaa nyt vakavasti hänen mielialaansa ja jopa hänen mielensä tasapainoa sekä uskoa itseensä (että muihin) - Sillä hänen sisimpänsä on tarkka kuin peili, joka heijastaa toisten katseita ja sanoja - suoraan ja välittömästi.
Hänen mielensä aistii aivan liian herkästi omia ja muiden tunteita. Siksi hänen on pakko oppia kovettamaan itsensä kuten Nicolas Chamfort, joka sanoi ennen kuolemaansa (tragikoomisesti hutiloidun itsemurhayrityksen jälkeen) ystävälleen: 'Minä lähden nyt tästä maailmasta, jossa sydämen täytyy joko murtua tai kovettua' (näissä sanoissa piilee syvää sarkasmia).
Välttääkseen enemmät pettymykset - kyetäkseen ja ylipäätään uskaltaakseen enää elää, laulun kertoja siis kääntyy masentuneena pois ihmisistä ja maalaa horisontin mustaksi: I wanna see the sun blotted out from the sky.
Tämä biisi huokuu epätoivoa - miltei suicidaalisuutta. Ihmiset kykenevät samaistumaan sen paatokseen erittäin helposti varsinkin, kun se on niin tenhoavalla tavalla mukaansa tempaava hypnoottisen monotonisesti jyskyttävine mollikulkuineen, josta voi aistia ripauksen itämaista 'magiikkaa' (yleisö villiintyy esityksen aikana!).
Niin kaukaa haetulta kuin se kuulostaakin, niin väittäisin, että juuri tämän kaltaisen kappaleen tehovaikutus vertautuu alunperin jo antiikin kreikkalaisen (ja sitäkin varhaisemman) - sekä ylipäätään uskonnollistyyppisen - tragedian/draaman perusytimeen: ihmiset saavat siinä mahdollisuuden samaistua katarttisesti kuolemaan!
(Henk. koht. kommentti: - en kaipaa teiniaikojeni ensi-ihastuksia ja ensirakkautta - en totisesti, sillä tuo aika oli minulle liian usein nimenomaan 'paint it blackia').
Paint it Black - - Rolling Stones livenä; yleisöä on paljon!
I see a red door and I want it painted black
No colors anymore I want them to turn black
I see the girls walk by dressed in their summer clothes
I have to turn my head until my darkness goes
I see a line of cars and theyre all painted black
With flowers and my love both never to come back
I see people turn their heads and quickly look away
Like a new born baby it just happens every day
I look inside myself and see my heart is black
I see my red door and it has been painted black
Maybe then Ill fade away and not have to face the facts
Its not easy facin up when your whole world is black
No more will my green sea go turn a deeper blue
I could not foresee this thing happening to you
If I look hard enough into the settin sun
My love will laugh with me before the mornin comes
I see a red door and I want it painted black
No colors anymore I want them to turn black
I see the girls walk by dressed in their summer clothes
I have to turn my head until my darkness goes
Hmm, hmm, hmm,...
I wanna see it painted, painted black
Black as night, black as coal
I wanna see the sun blotted out from the sky
I wanna see it painted, painted, painted, painted black
10 comments:
tässä kuva vuodelta 1926.
http://2.bp.blogspot.com/_d_FqUgvax8w/SpfJgqhOfzI/AAAAAAAADcM/UZXcL81GS0M/s400/DSC07687.JPG
1873 - - ?? - - No comprendo...
sorry, painovirhe, tarvitsen minäkin noita mafioita. oli vaan nii tutut viikset.
voisit käyttää keltaista, vaaleanpunaista ja muita aniliineja. miksi mustaa
musta huumori on kylla ok mutta niin on vaaleen varinenki:)
ollakseen näin hyvä, blogin omistajalla varmaan on myäs mustia päiviä
Päiväni ovat kuin unta - Prosperon hengessä...(we are such stuff as dreams are made on)...
Ei kait Prospero, vaan Maltan haukka:
"-Heavy. What is it?"
"-The, uh, stuff that dreams are made of."
catulux,
this is
Passage from Shakespeare's Tempest - We Are Such Stuff as Dreams Are Made On
*
As if you were dismayed. Be cheerful, sir.
Our revels now are ended. These our actors,
As I foretold you, were all spirits and
Are melted into air, into thin air;
And, like the baseless fabric of this vision
The cloud capped towers, the gorgeous palaces,
The solemn temples, the great globe itself,
Yea, all which it inherit, shall dissolve,
And, like this insubstantial pageant faded,
Leave not a rack behind. We are such stuff
As dreams are made on, and our little life
Is rounded with a sleep. (4.1.146-58)
*
In this passage, Prospero ends the wedding masque, also ending his own magic.
*
http://www.associatedcontent.com/article/622609/analysis_of_passage_from_shakespeares.html?cat=38
all spirits ! missä? ihmiset on lihaa jaa luuta ja niitä pitäää kohdella kuin lihaa? joka tuntee ..kipua..eikö henget tunne kipua. ehka ne tuntee rakkautta
en tiedä tulevaisuudesta, ei ole kerrottu nyt, mutta meidän on rakennettava tätä maailmaa
hei hei
Kaunis Kuve!
Post a Comment