August 12, 2009

Lady Macbeth tulee hulluksi


Linkkilisäys lady Macbethia loistavasti näyttelevästä 'Judi Dench'istä - 15.8.
*
Pirun sotajoukoissa ei ole syntisempää paholaista kuin Macbeth (Macduff). - - Tähän kiroukseen ei voi lisätä muuta kuin: 'paitsi yksi: Lady Macbeth' - vallananastaja-kuningas Macbethin 'tunnoton' vaimo.

Macbeth itse on epävarma ja kokee tunnotuskia vaimonsa kanssa suunniteltujen ja tekemien sekä järjestämien murhien vuoksi, kun taas miestään epäröinnista (siten epämiehekkyydestä!) arvostelevaa lady Macbethia ei omatunto kolkuta - hän on emotionaalisesti kovaakin kovempi ihminen - - kunnes romahtaa henkisesti täysin sen jälkeen, kun hallitsijapari on tapattanut aiempien murhien tekijöistä tietoiseksi tulleen taani (lordi) Macduffin vaimon, lapset ja palvelijat.
Lady Macbethin kokema äärimmäinen tuska on psykoottista ja kauhistuttavaa hänen ajatellessaan ja kuvitellessaan murhattujen ihmisten verisiä ruumiita (ks. PS.). Lady kulkee kuin unissaan, puhuu itsekseen, ketään näkemättä tai kuulematta.

Macbeth sen sijaan pystyy lopulta - huolimatta ajoittaisesta harhaisuudestaan (hän näkee murhaamansa Banguon istumassa illallispöydässä) ja taikauskostaan (noitien ennustuksiin uskominen) taistelemaan kuolemaan saakka Macduffin masinoimia joukkoja vastaan.
*
Shakespearen Macbeth lienee toiminut eräänä esikuvana Rikoksen ja rangaistuksen nihilistiselle ja sieluntuskissaan miltei luhistuvan Raskolnikovin persoonalle. - - Sen sijaan lady Macbethia ei Dostojevskikaan kyennyt tai halunnut kirjoittaa romaaneihinsa - ellei sitten esimerkiksi Idiootin Nastasja Filippovna Baraskova ole sellainen. - - Dark Lady jäi ikäänkuin Shakespearen omaisuudeksi - - olkoonkin, että pahasta naisesta tunnetaan kautta kirjallisuuden historian monenlaisia versioita.
*
Shakespeare: "Macbeth" (Judi Dench) - sleepwalking scene - (V.1) - - Veri (ja veren haju) ei lähde käsistä pesemälläkään - - koska se veri ei ole käsissä vaan mielessä. - - (Lukekaa videon uploadaajan mainio sitaatti, jossa pohditaan hajuaistin poeettista käyttöä kirjallisuudessa sekä hajun metaforisen ilmaisukyvyn mahdollisuuksia ja rajoituksia.)

Lääkäri:
Huhut kiertävät, ja luonnottomat teot
tuovat luonnottoman vaivan; sairas mieli
purkaa salaisuudet mykkään tyynyyn.
Pappia hän tarvitsee, ei lääkäriä.
Herra meitä armahtakoon. Pankaa piiloon
vaaralliset esineet ja aineet; vartioikaa häntä.
(Suomennos Matti Rossi, 2004)
*
*
PS.
Ralf Långbacka kirjoittaa Rossin kääntämän Macbethin esipuheessa:
'Kaikesta päätellen lady Macduffin ja hänen lastensa murha saa lady Macbethin (jolla ei ole lapsia/rr) itsehillinnän murtumaan. Hän putoaa kuin kivi epätoivon kaivoon, sillä juuri epätoivoa unissakävelykohtaus huokuu...'
*

3 comments:

.. said...

ihmisten luonteenpiirteet ja teot on korkeemman pirteitä ja tekoj
ja sitte me pyhitytään Niin,kaikki

Rauno Rasanen said...

Alan olla täysin vakuuttunut siitä, että meikäläisen oma - tosin varsin kontrolloitu - hulluus vetää puoleensa mielenterveydeltään ihan oikeasti järkkyneitä ihmisiä.

'Mentaalihygieenisesti' terveet (ja yleensä keskinkertaiset) ihmiset lähes kammoksuvat Dostojevskia ja Shakespearea.

Silti heille kelpaa se väkivalta, jota media joka päivä tuutistaan päästää ulos - sillä he suorastaan janoavat uusia 'elämyksiä'.

Fiksuimmat heistä tekevät väkivallasta jopa tieteellisiä tutkimuksia. He keskustelevat siitä huolestuneena, vaativat puukkojen ja pyssyjen piilottamista, osoittavat sormella suuntaa jos toiseen - - eivätkä näe malkaa omassa silmässään. Sitä, että tällaisessa (tai missään muunlaisessakaan) maailmassa ei ole syyttömiä.

Näille ihmisille maailman hulluus on itse asiassa normaalia(!), kun taas Shakespearen, Dostojevskin tai meikäläisen 'hulluus', joka on dramatisoitu kuva (myös farssi) maailmasta, näyttäytyy heille sairaana.

Juuri tähän kohtaan tarvitaan zizekläistä otetta - osoittamaan se, kuka lopulta ja todella on sairas tässä läpeensä sairaassa maailmassa.

Sairain ei tarkasti pohdittuna liene silloin se, joka oman sairautensa tajuaa - vaikka siihen lopulta tuhoutuisikin - sillä sanotaanhan myös niin, että sokeiden valtakunnassa silmäpuoli on kuningas.

Mummo Muu said...

Tui tui vaan, Rauno. Minä olen kyllä hulluna aika keskinkertaisesti järkkynyt.

Mutta nuo veriset ruumiit meitä molempia vetävät kummasti.

Siitä olen muuten samaa mieltä, että sinun oma hulluutesi on varsin kontrolloitua lajiketta.