September 26, 2014

Nighthawks – Yökyöpelit ja modernin urbaanin ihmisen autistinen sielunmaisema

‘Nighthawks (suomennettu joskus Yökyöpelit) on yhdysvaltalaisen Edward Hopperin maalaus vuodelta 1942. Se on Hopperin kuuluisin teos ja ikoniseksi muodostunut osa amerikkalaista kulttuuria.
.
Realistinen maalaus esittää yökahvilan kolmea asiakasta suurten ikkunoiden läpi nähtyinä. Ympärillä on hiljainen ja autiolta vaikuttava kaupunki. Monien muiden Hopperin maalausten tavoin Nighthawks kuvaa ihmisten eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä. Kahvilan kolme asiakasta ovat yksinäisen, passiivisen ja hiljaisen näköisiä. Maalauksen sommitelma muodostuu yksinkertaisista pysty- ja vaakasuorista muodoista, jotka korostavat ympäristön kolkkoutta. Voimakkaat värit korostavat kahvilan sisältä tulvivan kirkkaan loistevalon vaikutusta ja kontrastia suhteessa ympäröivään pimeyteen. Maalauksessa on nähty myös maailmansodan ahdistuksen aikaan liittyvää vertauskuvallisuutta, vaikka Hopper torjuikin kaikki yritykset selittää hänen töitään yhteiskunnallisiksi vertauskuviksi. Hän tosin myönsi, että Nighthawks saattoi tiedostamattomalla tasolla kertoa suurkaupungin asukkaiden yksinäisyydestä.’ [wikipedia].
*

2 comments:

Anonymous said...

en koskaan tiennyt että maalauksen nimi oli nighthawks...
Eli.. tästäkö maalauksesta rakastamani artisti tom waits teki 'nighthawks at the diner' -biisinsä?
mahtavaa!

Sammalkieli said...

Tätä taulua analysoitiin yläasteen vai oliko se lukion äidinkielen tunneilla. Erityisen fiksuna kaverina pidin luokkatoveriani Jonia, joka oli omassa analyysissaan päätynyt olettamaan että baarimikon nimi olisi Phil. Itse en moista tajunnut keksiä.

Oma huomioni on aina kiinnittynyt tuohon yksin istuvaan kaveriin. Hänen yksinäisyytensä on jotenkin totaalisempaa juuri tuon pariskunnan (?) läsnäolon vuoksi. Pariskunnan ja yksin istuvan miehen välille syntyy sellainen tietty kontrasti. Näin yksinäisyys on aina suhteessa egon kokemukseen muiden ihmisten keskinäisestä seuranpidosta. Samalla yksinäinen tuntee oman olonsa yksinäisimmäksi juuri muiden ihmisten fyysisen läsnäolon ansiosta.