Päivän aforismit

Se joka tekee itsestään madon, ei myöhemmin saa valittaa, jos häntä poljetaan [voiko ihminen valita luonnettaan tai muuttaa sitä?].
.
Vain moraalinen olento voi olla luomisen lopullisena tarkoituksena [onko tämä ei ainoastaan vertauskuvallisen myytin Raamatussa kertoma vaan myös myös biologiseen evoluutioon sisältyvä ‘tarkoitus’?; sitä minä en usko, sillä evoluutiolla ei ole mitään tarkoitusta, evoluutio on ‘sieluton’ prosessi; perimmäinen tarkoitus voi olla pelkästään vertauskuvallinen ilmaisu, mikä ei kuitenkaan merkitse, että se olisi jotenkin vähempiarvoinen kuin biologinen 'prosessi', pikemminkin päinvastoin]. 
.
Kauneus on moraalisen hyvän symboli [pitää paikkansa sikäli kuin moraalinen hyvä on autonomista, universaalia ja ylivertaista].
.
Kauneus on sitä mikä viehättää universaalisti ilman käsitteitä [mutta voidaanko kauneus näin ollen selittää pelkästään tunteilla ja taipumuksilla, muka ilman käsitteitä?; ei voida]. 
.
Kaikkein naurettavinta on teeskennellä muiden edessä niin pitkään, että alkaa itsekin pitää sitä totena [tämä on totta, joskin rehellinen ja suora puhe on usein mahdotonta, koska se  aiheuttaa hämmennystä ja joskus suurtakin närkästystä; ehkä siis on jos ei parempi niin järkevämpää vaieta ja poistua paikalta, jottei ‘korruptoituisi’ älyllisesti ja moraalisesti]. 
.
Aforismit Immanuel Kant
*

http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/jssivut/sitaatit/filsit/filsit2.htm#kant