Päivän kommentti

Pauli Pylkön marxilaisen analyysin kritiikki tulee osuvasti esiin ‘Ajatus ja kädet’ viimeisessä esseessä ‘Puuvene muovin aikakaudella’. Se on erittäin suositeltavaa lukemista sekä oikeistolaiselle että vasemmistolaiselle. Kumpikin saa siitä tekstistä ‘piikin lihaansa’.

.....

Jotkut ovat pitäneet minua porvarillisena demarirevisionistina [Sammalkieli], jotkut taas kommunismiin taipuvaisena totalitaristina [Takkirauta]. Kummatkaan eivät ole ymmärtäneet olennaista, jota en ehkä tosin itsekään ole kyennyt tarpeeksi hyvin ilmaisemaan: Marxin universaalissa edistysajattelussa on jotain perustavasti pielessä, vaikka sen oikeudenmukaisuusvaatimus minuun edelleenkin vetoaa. Viimeistään edellä mainitussa esseessä [toki P.P. on kirjoittanut aiheesta jo aiemmin muissakin esseissään] Pauli Pylkkö kuitenkin pystyy mielestäni varsin pätevästi osoittamaan, ettei Marxin teknologiseen edistykseen kausaalisesti ja jopa deterministisesti sidottu tasa-arvon toteutuminen ole muuta kuin valistusajattelusta juontuvan teknokapitalismi- ja demokratiaprojektin suora jatke [tämä ei tietenkään ole mikään uusi uutinen], joka perustavasti rikkoo ihmisen suhteen luontoon ja siten myös ihmiseen itseensä tavalla, joka ilmenee vieraantumisena luonnosta ja jonka  takia ihminen vieraantuu myös itsestään luontoon kuuluvana olentona. Lopussa odottaa totaali ympäristökatastrofi. Tämän kehityskulun voimme nähdä selvästi jo nyt - tehottoman kommunismin romahdettua ja markkinatalouskapitalismin globalisoituessa - modernin teollistumisen ja urbanisoitumisen muodossa ja seurauksina, turhan tuotannon ja kulutuksen noidankehänä. Todellisia vaihtoehtoja teknokapitalistisen kasvun 'edistymiselle' ei ole: aikaa on mahdoton kääntää taaksepäin.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2014/01/jos-haluat-ajatella-syvallisemmin-kuin.html

http://actuspurunen.blogspot.fi/2014/01/optimistinen-karsimys-ja-rappeutunut.html [mm. eräät kommentit]

http://www.uunikustannus.fi/kadettiedot.htm

http://www.uunikustannus.fi/