*
[Kielimafian tarkennuksia - 10.10]
I
Paco de Lucía, born Francisco Sánchez Gómez (in Algeciras, Cádiz on December 21, 1947), is a Spanish virtuoso flamenco guitarist and composer. He is considered by many to be one of the finest guitarists in the world and the greatest guitarist of the flamenco genre He is noted in particular for his dexterity, technique and strength in his right hand, capable of executing extremely fast passages using just the tips of his fingers.
He is a leading proponent of the Modern Flamenco style, and is one of the very few flamenco guitarists who has also successfully crossed over into other genres of music such as classical and jazz. He is the winner of the 2004 Prince of Asturias Awards in Arts and in 2010 was awarded an honorary doctorate by Berklee College of Music in Boston.
2
Paco de Lucía [alun perin Francisco Sánchez Gómez, s. 21. joulukuuta 1947, Cádiz] on espanjalainen kansainvälisesti tunnettu flamencokitaristi. De Lucía on kehittänyt uuden flamencotyylin, jossa yhdistellään perinteiseen flamencoon muun muassa jazz-vaikutteita. Hän on ottanut flamencossa käyttöön uusia soittimia, kuten cajonin, huilun ja bassokitaran. Paco de Lucíaa pidetään eräänä kaikkien aikojen merkittävimmistä flamencomuusikoista ja hän on esiintynyt muun muassa Al Di Meolan ja John McLaughlinin kanssa.
Paco de Lucía syntyi Francisco Sánchez Gómez -nimisenä Espanjan eteläosassa, Cádizin kaupungissa nuorimpana viidestä sisaruksesta. Taiteilijanimensä hän valitsi äitinsä Lucía Gómezin kunniaksi. Paco de Lucía tulee merkittävästä muusikkosuvusta: hänen isänsä Antonio Sánchez ja veljensä Ramón de Algeciras ovat flamencokitaristeja ja veli Pepe de Lucía on flamencolaulaja. De Lucía esiintyi ensimmäistä kertaa julkisesti 11-vuotiaana Radio Algecirasissa ja vuotta myöhemmin hän sai kunniamaininnan Jerezin flamencokilpailussa. Vuonna 1961 hän oli kiertueella tanssija José Grecon kanssa ja vuosien 1968-1977 aikana hän työskenteli merkittävän flamencon uudistajan Camarón de la Islan kanssa äänittäen kymmenen albumia.
Flamencon lisäksi de Lucía on äänittänyt myös espanjalaista taidekitaramusiikkia, muun muassa Manuel de Fallan teoksia ja Joaquin Rodrigon Concierto de Aranjuezin. Paco de Lucía on poikkeuksellisen taitava kitaristi, joka on erityisesti tunnettu rasqueadoistaan ja picadoistaan. De Lucía pystyy soittamaan nailonkielisellä kitaralla 16-osanuottitrioleja 180 bpm:n nopeudella.
II
1
Kumpaa kuuntelin enemmän -70-luvun lopussa - Paco de Luciaa vai rockia? Taisi mennä fifty-sixty. Paco on häikäisevä kitaristi sekä teknisesti että musiikillisesti. Hän ei juurikaan osannut lukea nuotteja eikä edes tarvinnut niitä kuin vasta 1991, jolloin häntä pyydettiin tekemään oma tulkinta Joaquin Rodrigon Concierto de Aranjuezista. Paco treenasi partituuria, mutta sanoi kuitenkin korostavansa tulkinnassaan enemmän rytmisiä elementtejä.
2
Paco de Lucia, Al Dimeola ja John McLaughlin perustivat supertrion, jonka ensijulkaisusta Friday Night in San Francisco [12/1980] on tullut eräänlainen kitaristien raamattu. Laughlin on ollut uutta luova fuusio-monipuolisuus ja tekninen virtuoosi kuten Al Dimeolakin, mutta Pacon jatkuvaan flamenco-sykkeeseen verrattuna he liian usein ajatuvat sooloiluissaan korvaamaan tunnetta tekniikalla. Pacolle tekniikka ja tunne sen sijaan ovat sama asia. Onhan hän syntynyt suoraan flamencoon.
3
Paco de Lucia on malliesimerkki siitä, miten tiettyyn traditioon kasvaminen säännöllisen harjoittelun kautta tuottaa in the long run jotakuinkin varmasti [joskin ennakoimattomasti] neron, jolla on paitsi tradition pohjalta kumpuava syvä kutsumus tekemiseensä myös ainutlaatuisen poikkeuksellinen kyky ilmaista juuri itseään tuon tradition sisällä ja sen rajoilla.
Kun tiettyä hyvettä tai hyvetyyppiä kehitetään tarpeeksi paljon ja se viedään äärimmäiseen huippuunsa, lopputuloksena on Nietzschen yli-ihmisen kaltainen yksilö, joka luovalla tavalla ylittää [säilyttäen kumoaa/Hegelin Aufhebung] kaikki ne rajat, joiden pohjalle sen luovuus alunperin rakentui ja väistämättä yhä rakentuu, sillä kukaan ei voi täysin kieltää menneisyyttään eikä varsinkaan deletoida sitä olemattomiin.
4
Dostojevskin mielestä kauneus pelastaa maailman - kollektiivisesti, ortodoksisen kirkon yhteydessä. Nietzschen individualistis-immoraalisen paatoksen/eetoksen mukaan taide sen sijaan voi pelastaa vain yhden yksilön elämän kerrallaan ja silloinkin vain hetkellisesti. Mielestäni kumpaakin ajattelijaa [näin uskaltaudun heidän olennaisista eroistaan huolimatta väittämään] yhdistää kuitenkin se, että heille taide kauneutena on kaiken eksistentiaalisen [siten myös uskonnollistyyppisen] kokemuksen perimmäinen ilmentymä, perusta ja alkuperä.
Kuunnellessamme Paco de Luciaa, kuulemme siis aina jotain enemmän kuin pelkkää musiikkia - kuulemme tietyn kansan, uskonnon ja tradition piirissä kiteytyneitä tapoja ilmaista iloa, tuskaa, surua, rakkautta, pelkoa kauhua, toivoa jne.
Kuulemme suuressa musiikissa aina jotain 'ylimääräistä' - jotain sellaista, mitä yksikään matemaattinen kaava sellaisenaan ei pysty soittamaan, maalaamaan tai kirjoittamaan runoksi - jotain, minkä kaava saattaa kyllä triviaalisti kuvata, mutta jota se itsessään ei koskaan voi sisältää eikä ilmaista, koska silloin musiikista puuttuisi ulottuvuus, joka tekee pelkät äänien välisten suhteitten kuvaukset musiikiksi.
Olemassaolon kuvaukset ovat ontologisesti väistämättä eri kategoriassa kuin olemisen kokemukset. Tämän fundamentaali-loogisen väistämättömyyden kieltää vain sellainen ihminen, joka ymmärtää ihmisen kokemus-tietoisuuden väärin eli pelkästään välineeksi ja koneen kaltaiseksi automaatiksi.
Sävelet, värit ja runouden metaforat ovat ikäänkuin toisen kertaluokan tunteita, joita ilmaisemalla ja muokkaamalla ihminen maalaa maailmasta/-lle [joka on niinkuin se on - vailla semantiikkaa] kokemuksellisesti mielekkäämmän [ylevämmän tai miellyttävämmän] hahmon kuin, mikä matemaattiselle trivialle on mahdollista.
Jos nyt matemaatikko saa ns. esteettisiä elämyksiä kaavoistaan, nuo elämykset eivät 'aiheudu' suoraan itse kaavoista [eihän taide-elämyskään synny yksinomaan taide-objektista] vaan matemaatikon omasta kokemus-historiallisesta tietoisuudesta, joka on intuitiivisesti valmis antamaan kuolleille symbolisille merkeille sellaista semanttista arvoa, jota niissä itsessään ei ole.
Taide ei vastaa miksi-kysymyksiin samalla tavalla definitiivisesti kuin uskonnon Jumala/jumalat, mutta se ottaa ehkä pitkiäkin askeleita miksi-kysymykseen annettavan vastauksen suuntaan pyrkimällä yhdistämään materiaalista todellisuutta johonkin kokemuksellisesti merkitykselliseen. Tiede sen sijaan ei tieteellisyytensä vuoksi voi edes kysyä merkityksiä vaan vastaa yksinomaan kysymykseen miten.
Ehkei siis liene mikään ihme, että Einstein harrasti viulunsoittoa, sillä esteettisessä kokemuksessa energia on aina 'ikuista iloa', kuten mystikko-runoilija-maalari William Blake kirjoitti. Näin ollen se, joka väittää, että elämä/energia on perimmältääm jotain pahaa, ajautuu kestämättömään ristiriitaan taiteen suhteen, joka on elämää par excellence. Joko hänen täytyy kieltää omat taideteoksiin/-esityksiin liittyvät mielihyväntunteensa tai pitää niitä Mika Waltarin sekä muitten maailmaa ja elämää halveksivien tavoin [esim. Platon (tosin Faidros-dialogi kertoo aivan muuta), Plotinos ja buddhalaiset] kauniina turhuutena.
Meillä ei kuitenkaan ole muuta kokemuksellisesti yhtä pätevää vastausta miksi-kysymyksiin kuin tuo esteettinen turhuus. Miten siis on mahdollista kutsua ainoaa vaihtoehtoa turhuudeksi? - Aion vastata tähän kysymykseen jatkamalla Paco de Lucian kuuntelemista.
III
1
http://www.youtube.com/watch?v=9cadbYIzhqQ
Paco de Lucia, John McLaughlin, Al Dimeola [live] - [tämä trio ei edusta pelkästään virtuositeettia vaan silkkaa neroutta].
2
http://www.youtube.com/watch?v=LFlnk50FXEY&feature=related
Paco de Lucia- Tico Tico [kuva-audio] - [nyt jää Heikki Laurilakin toiseksi]
3
http://www.youtube.com/watch?v=HHwYXmKwI6c&feature=related
Paco de Lucia en la pelicula 'Flamenco' de Carlos Saura - Tangos [live] - - [jos joku aikoo tsekata vain yhden linkin, niin suosittelen tätä Carlos Sauran elokuvasta löytyvää esitystä].
*
Se, joka pitää esim. vain Bachin mahtavan hienostuneesta barokkisuudesta tai Leonard Cohenin möreästä melankoliasta tuskin pitää Paco de Lucian kokeilevasta mutta tradition hengelle uskollisesta flamenco-fuusiosta, jossa idän [maurilais-muslimit, juutalaiset] ja lännen [katolis-kristityt, juutalaiset] musiikillis-emotionaalinen ilmaisu yhdistyy espanjalais-andalusialaisella tavalla, joka nostattaa yhä vielä kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitäni - [itse pidän toki paljon myös Bachista sekä Cohenista].
4
http://www.youtube.com/watch?v=2oyhlad64-s&feature=related
Paco de Lucia - Entre dos aguas [1976, live]
*
Vasta Almoraima-albumin ja tämän esityksen jälkeen Paco löi itsensä lopullisesti läpi Espanjan ulkopuolella. Minäkin kuuntelin Almoraimaa Nikkilän sairaalan yksiössä kuin hypnoosin vallassa [ei - en ollut avohoidossa - ainakaan virallisesti].
5
http://www.youtube.com/watch?v=jxodluTaz4g&feature=related
Paco de Lucia - Rio Ancho [live] - [ihana biisi - rakastuin tähän Nikkilässä enemmän kuin naiseen].
6
http://www.youtube.com/watch?v=VKtAhJPZS6o&feature=related
Camaron de la Isla & Paco de Lucia - Bulerias [live] - [parasta modernia mutta traditiolle uskollista flamencoa ever - Pacon tekniikka on - - ei - sanat eivät riitä sitä kuvaamaan].
*
http://www.youtube.com/watch?v=16i4OXJTPW8&feature=related
Paco de Lucia - Bulerias [live] - [Paco ei esitä biisiä aina nuotilleen samalla tavalla vaan improvisoi - soittotilanteesta riippuen; - - tämä jo maagista: hämärä lava ja täydellisen tekniikan omaava shamaani kitarassa].
*
http://www.youtube.com/watch?v=KsZBzuU8jHw
Paco de Lucia - Bulerias [live at kapakka eli flamencoa autenttisimmillaan].
*
http://www.youtube.com/watch?v=i6Bgl2zRrzM
Bulerias - Paco de Lucia en TV junto a Don Ramon de Algeciras, Pepe de Lucia, Carlos Benavent, Jorge Pardo y Rubem Dantas, grabado en el 1984...por la tarde.
*
http://www.youtube.com/watch?v=pmps3Cc-5_0&feature=related
PACO DE LUCIA - Almoraima (Bulerias) (1976 Live UK TV Performance). The BBC incorrectly credited the title as ' Entre Dos Aguas' which is an entirely different track by Paco De Lucia.
7
http://www.youtube.com/watch?v=976aVPPx2Zc&feature=related
Paco De Lucia - En Vivo Desde Alemania Mayo 2004 Julian El Juli Alegria - La Barossa [live]
*
Aina vain paranee. Tältä videolta voi parissa kolmessa kohtaa seurata lähempää Pacon oikean käden supertehokasta työskentelyä. Pacon sormien ja käsien hienomotorinen koordinaatiokyky [dexterity] on ilmiömäistä luokkaa. Laajemmassa merkityksessä tuota koordinaatiokykyä voisi kitaristi-slangilla nimittää myös taimauksen [timing] ja tatsin [touch] saumattomaksi yhteistyöksi.
8
http://www.youtube.com/watch?v=_fl8RBIr_WY
Paco De Lucia - Monasterio De Sal [live] August 30, 1981 - [yleisö kuuntelee ihmeissään kuin jokin ufo olisi tullut soittelemaan veitsenteräviä rytmityksiään ja siihen väliin huippunopeita arpeggioitaan].
9
http://www.youtube.com/watch?v=m6vxb0S6GMU
Paco de Lucia - Solea [live] - [olisiko tämä kaikkein taiturimaisin kappale ja esitys tähän mennessä; tsekatkaa Pacon otteita].
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paco_de_Luc%C3%ADa
http://en.wikipedia.org/wiki/Paco_de_Luc%C3%ADa
http://www.espanjasi.com/wiki/index.php/Paco_de_Luc%C3%ADa
http://en.wikipedia.org/wiki/John_McLaughlin_(musician)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arpeggio
http://en.wikipedia.org/wiki/Al_Di_Meola
http://www.coveralia.com/caratulas/Paco-De-Lucia-Interpreta-A-Manuel-De-Falla-Frontal.php
http://www.supermusic.sk/skupina.php?idskupiny=3724
1 comment:
miten
tieteen määritelmä. statistiikkaa suorasta demokratiasta
Post a Comment