Onko Torinon käärinliina kristinuskon Higgsin
hiukkanen?
*
Pärettä on alettu alunperin kirjoittaa
kommentiksi Ironmistressin päreen Päivän sarkasmi
kommentteihin.
*
[Tekstiä editoitu luvussa 3 klo: 00.55]
[Tekstiä editoitu luvussa 3 klo: 00.55]
1
Ironmistressin ja Tomin väittely Torinon käärinliinan
aitoudesta on kuin skolastis-teologista pilkunviilausta. Panoksena heillä on
oman uskon [tieteeksi nimetyn ajatusjärjestelmän] tulkinnan autuaaksitekevyys
[sekä subjektiivinen omahyväisyys että 'objektiivinen
pelastus/totuus'].
Kyseessä on malliesimerkki siitä, ettei tiede ole
riippumaton metodiensa tulkintoihin sisältyvästä/projisodusta [tietoisesta tai
tiedostamattomasta] metafysiikasta eli ihmiskäsityksestä ja
maailmankatsomuksesta, jotka ilmentävät sitä ymmärrystä, mikä
uskovalla/tieteilevällä ihmisellä järjestä ja järjenkäytöstä viime kädessä
on.
Kyseinen järjen itseymmärrys määrittää kehämäisesti
[itseymmärrys todistaa siis itse itsestään; ei ole olemassa ulkopuolista
kriteeriä, josta käsin arvioida sen pätevyyttä] näkemystämme siitä, onko järki
tietoisuutena suhteessa maailmaan ja itseensä realistinen vai antirealistinen
vai ymmärryshorisonttien erilaisuudesta riippuen molempia, jolloin on
kysyttävä: millä tavalla ja missä mielessä järjen perusta [mikä
on fundamentaalimpi asia kuin logiikka] on alkuperältään ja siten väistämättä
myös järjenkäyttö [ellemme pakota ja kapeuta järkeä universaaliin
teknis-loogis-mekanistiseen sapluunaan] dialektis-ristiriitainen
prosessi [kuten logiikan ja matematiikankin filosofia näyttää osoittavan; ks.
Pauli Pylkkö, 2009], joka on vain hyväksyttävä ja jonka kanssa pitää elää
paikallista ja vaatimatonta elämää.
2
Mikään ei ole dogmaattisempaa kuin sanoa, että se, joka epäilee 'totuutta' on dogmaattinen eli ideologinen demagogi. - - Ensin pitäisikin selvittää, mitä totuudella ja epäilyllä paitsi yleensä myös kyseessä olevassa tapauksessa tarkoitetaan - ja vielä enemmän: miten kumpikin väittelijä nämä termit lopulta tulkitsee.
Mikään ei ole dogmaattisempaa kuin sanoa, että se, joka epäilee 'totuutta' on dogmaattinen eli ideologinen demagogi. - - Ensin pitäisikin selvittää, mitä totuudella ja epäilyllä paitsi yleensä myös kyseessä olevassa tapauksessa tarkoitetaan - ja vielä enemmän: miten kumpikin väittelijä nämä termit lopulta tulkitsee.
3
Mitä Torinon käärinliinaan tulee, sen aitoudesta olisi kristinuskon synnyn selittämiselle ja ymmärtämiselle yhtä vähän käytännöllistä ja eksegeettistä merkitystä kuin Higgsin hiukkasen löytymisestä on ihmisten arkielämälle ja varsinkaan heidän eksistentiaaliselle itseymmärrykselleen eli käsitykselleen maailmassa olemisensa perimmäisesta luonteesta.
Mitä Torinon käärinliinaan tulee, sen aitoudesta olisi kristinuskon synnyn selittämiselle ja ymmärtämiselle yhtä vähän käytännöllistä ja eksegeettistä merkitystä kuin Higgsin hiukkasen löytymisestä on ihmisten arkielämälle ja varsinkaan heidän eksistentiaaliselle itseymmärrykselleen eli käsitykselleen maailmassa olemisensa perimmäisesta luonteesta.
Kari Enqvist
tosin väittää, että Higgsin hiukkanen päinvastoin selventää myös sitä, mitä me
ihmiset tässä maailmassa olemme - samaan tapaan kuin DNA:n löytäminen muka
muutti ymmärrystämme po. ihmisenä olemisen asiassa.
Joko Enqvist ei ole lukenut filosofian
ja tieteen historiaa tai sitten hän ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Hän käyttää
samoja termejä kuin minä, mutta vastaa lopulta eri kysymykseen kuin minä - [ks.
Uusateististen skientistien älyllinen tilanne on
huolestuttava].
Ihmisenä olemisen ongelma osoittautui
mahdottomaksi selittää ilman myyttejä [mikä pyrkimys synnytti filosofian] jo yli
2000 vuotta sitten ja tiede, joka sitä yrittää, astuu väistämättä aina ulos
omalta modernilta pätevyysalueeltaan metafysiikan eli rationalisoidun myytin ja
magian imaginaariseen maailmaan, jonka se kuitenkin yrittää verifioida tai
ainakin oikeuttaa matemaattisilla hypoteeseilla [olemassaolon tarkoitusko on
matemaattinen hypoteesi?].
Modernin tieteen, demokratian,
teknologian ja kapitalismin katastrofaalisen nopea ja hallitsematon eteneminen
viimeisten 200 vuoden aikana ei ole lisännyt antiikin
aikojen käsitteellis-rationaalisiin perusratkaisuihin mitään sellaista uutuutta,
joka ei metafyysisesti olisi ollut valmiiksi pohdittuna jo 2000 vuotta sitten.
DNA ja Higgsin hiukkanen ovat 'vain'
matemaattisia hypoteeseja, joille löytyi empiirinen vastine. Kaikki muut [ja
kaikkein oleellisimmat] ongelmat tulevat matematiikan ja empirian ulkopuolelta.
Ne ovat eettisiä ja poliittisia. Niiden ratkaisemiseksi ei löydy kaavaa eikä
empiriaa vaan globaalisti vaikuttavien päätösten [ja päättämättä jättämisten] taustalla vaikuttaa ihmisen enemmän tai vähemmän kohtalokas kykenemättömyys hillitä kulttuurievoluutionsa kehitystä. Esim. ekologiset ongelmat eivät
ratkea uudella tekniikalla vaan täysin uudella eettisellä ajattelutavalla, joka
vaatii [liian] sietämättömiä uhrauksia.
Mutta ymmärrän kyllä oikein hyvin, että
fyysikoille ja
ylipäätään luonnontieteellis-teknologis-kapitalistis-animistiselle
'keräilijä-heimolle' Higgsin hiukkanen on lähes uskonnollisen palvonnan kohde.
Ja onhan se mukava, kun tuhansia miljardeja maksavien laitteiden avulla
löydetään pitkän uurastuksen jälkeen jokin hiukkanen, jolla saatamme ajaa
ihmiskunnan paljon nopeampaan ja samalla armollisempaan tuhoon [vrt. eutanasia],
kuin jos emme olisi sitä löytäneet.
4
Itse asiassa toivon juuri nyt, että
Torinon käärinliina olisi aito, koska silloin nekin umpipositivistiset
historioitsijat ja tiedemiehet, jotka pitävät sitä jonkinlaisena
läpimurto-evidenssinä joko kristinuskon aitouden tai valheellisuuden puolesta,
joutuisivat ainakin pienen hetken aikaa konkreettisen semanttisesti eli ilman
mitään kaiken maailman loputonta fakta-informaatiota pohtimaan, mitä tuo
käärinliina lopulta tulee todistaneeksi kristinuskosta - jos mitään.
Tiedän toivovani liikaa, sillä esim. nimimerkki Valkean kaltaiset tiedeselittäjät
eivät hämmenny semanttisesta 'kairos-hetkestä' vaan alkavat jälleen heittää
ruudulle loputtomiin lähdeviitteitä osoittaen, ettei ainakaan empiirisestä
faktasta ole pulaa, kun kristinuskoa puolustellaan.
Samaa menetelmää noudattaa
'fundamentalistinen' ateisti Tomi kristinuskoa vastaan. Ironmistressin motiiveja
en tässä asiassa kuitenkaan ymmärrä. Miksi buddhalaiseksi altruisti-nihilistiksi itsensä väärinkäsittänyt kovan linjan juutalainen konservatiivi-nationalisti
olisi kiinnostunut yksilöllisyyttä moneudessa [singulaarinen pluraalisuus]
korostavan uskonnon eli kristinuskon perustajaksi oletettua miestä kuvaavan
käärinliinan aitoudesta? Sanokaapa se minulle, sillä minä en todellakaan ymmärrä
- - .
5
On toki olemassa paradoksaalinen ja [varauksin] dialektinen asenne, joka epäilee myös itse epäilyä. Siitä ei kuitenkaan seuraa välttämättä mitään positiivista muttei myöskään mitään dogmaattista - ei edes mitään suhteellista [pikemminkin päinvastoin: jotain 'suhteetonta']. Sitä kutsutaan solipsistiseksi nihilismiksi [vrt. ns. 'jumalallinen perspektiivi'].
On toki olemassa paradoksaalinen ja [varauksin] dialektinen asenne, joka epäilee myös itse epäilyä. Siitä ei kuitenkaan seuraa välttämättä mitään positiivista muttei myöskään mitään dogmaattista - ei edes mitään suhteellista [pikemminkin päinvastoin: jotain 'suhteetonta']. Sitä kutsutaan solipsistiseksi nihilismiksi [vrt. ns. 'jumalallinen perspektiivi'].
*
