Showing posts with label patenttioikeudet. Show all posts
Showing posts with label patenttioikeudet. Show all posts

July 21, 2013

Arkipäivän suurkapitalismia. Jos et voi 'patentoida voittojasi' loputtomiin, voit lahjoa tai kiristää kilpailijoitasi - viis siitä, mitä se maksaa tuotteesta riippuvaiselle kuluttajalle [suurkapitalistille jopa ihmishenki on halpa ellei mitätön hinta patenttioikeuden suomien voittojen varmistamiseksi].

Mahdollisimman suureen liikevoittoon tähtäävä mahdollisimman vapaa markkinatalous on väistämättä, oman sisäisen logiikkansa pakosta, ahneuden ja sosiaalisen välinpitämättömyyden taloutta, jossa pätevät mafian lait: lahjonta, kiristys ja petos; lopputulos voidaan havaita etenkin lääketeollisuuden toiminnassa, jossa kaupallisen liikevoiton ja terveydenhuollon intressit ajautuvat kerta toisensa jälkeen paitsi eettisesti lopulta myös kansantaloudellisesti kestämättömään ristiriitaan [vrt. USAn yhtä aikaa kallis, tehoton ja epäoikeudenmukainen tervedenhuoltojärjestelmä]. 
*
Köyhien lääkkeet päätyivät roskakoriin
.
HS.fi. pääkirjoitus, 21.7 
.
Eurooppa on yhä rikas muttei niin rikas, että täälläkään olisi varaa heittää roskakoriin lääkkeitä. Näin kuitenkin tapahtuu.
Isot lääkeyhtiöt tuhoavat täysin käyttökelpoisia lääke-eriä, jotta markkinahinnat eivät laskisi. Samalla lääkeyhtiöt maksavat toisille yhtiöille, etteivät nämä toisi markkinoille kilpailevia tuotteita. Ketkä kärsivät? Kuluttajat ja veronmaksajat – ja etenkin sairaat ja köyhät.
Juhannuksen alla EU-komissio määräsi tanskalaiselle Lundbeck-lääkeyhtiölle 94 miljoonan euron sakot. Lundbeck oli sopinut kymmenisen vuotta sitten useiden rinnakkaislääkeyhtiöiden kanssa siitä, että nämä lykkäävät omien tuotteidensa tuomista markkinoille.
Kyse oli sitalopraamista eli aivojen serotoniinitasoa nostavasta masennuslääkkeestä. Lundbeckin menestyslääkkeen patenttisuoja oli ajan mittaan heikentynyt. Tuotepatentti oli ehtinyt jo raueta, ja suojaa antoivat enää vain sitä heikommat valmistusmenetelmäpatentit. Muut yhtiöt haistoivat markkinaraon ja olivat jo aloittaneet halpojen rinnakkaislääkkeiden tuotannon.
Komission mukaan Lundbeck otti silloin yhteyttä rinnakkaislääkeyhtiöihin ja maksoi niille lääkkeiden myynnin lykkäämisestä tai lopettamisesta. Valmiit rinnakkaislääke-erät Lundbeck osti ja tuhosi.
Komissio päätti kesäkuussa sakottaa myös rinnakkaislääkkeiden valmistajia. Ne saivat yhteensä runsaan 52 miljoonan euron sakot. EU:n kilpailukomissaarin Joaquín Almunian mukaan sopimukset olivat EU:n kilpailusääntöjen vastaisia sekä vahingoittivat potilaita ja rahaongelmien kanssa painiskelevia kansallisia sosiaalijärjestelmiä.
Lääkefirmojen voitot perustuvat pitkälti patenteilla suojattuihin menestystuotteisiin. Kun patentin suoja-aika kuluu umpeen, markkinoille alkaa tulla rinnakkaislääkkeitä, joiden laatu ja teho ovat samat kuin alkuperäislääkkeen.
Uuden menestyslääkkeen kehittäminen on kallista ja hidasta. Eurooppalaiset lääkeyhtiöt käyttävät tuotekehitykseen lähes 30 miljardia euroa vuodessa. Menestystuotteita ei synny aina edes suurella rahalla, ja riskit hukkainvestoinneista kantaa yhtiö.
Yhtiöt suojelevat menestyslääkkeitään kaikin keinoin. EU-komissio alkoi ihmetellä viitisen vuotta sitten, miksi patenttien raukeaminen ei aina johtanut rinnakkaislääkkeiden nopeaan vyöryyn markkinoille. Virkamiehet rupesivat selvittämään asiaa, ja syy selvisi: isot lääkeyhtiöt lahjovat kilpailijat ulos markkinoilta.
Lundbeck-tapauksen lisäksi komissio on tutkinut kahta vastaavaa vyyhtiä. Toisessa ranskalaisyhtiön uskotaan estäneen perindopriilin eli verenpainelääkkeensä halpaversioiden pääsyn markkinoille. Toinen keskittyy Hollantiin ja koskee fentanyyliä, opioidiryhmään kuuluvaa kipulääkettä. Muitakin tapauksia voi löytyä.
Lundbeck-yhtiö kiisti kesäkuussa komission syytteet ja ilmoitti valittavansa sakoista. Lundbeckin mukaan sopimusten laillisuus on varmistettu kansallisilta ja EU:n asiantuntijoilta. EU-maiden kirjava patenttilainsäädäntö onkin antanut mahdollisuuden tulkita sääntöjä eri tavoin eri maissa.
Kilpailukomissaarin päätös sakottaa Lundbeckiä ja rinnakkaislääkeyhtiöitä on kuitenkin päänavaus, joka ei jää tähän. Lääkeyhtiöitä huolestuttaa nyt, miten EU-virkamiesten päätökset syövät kalliin tuotekehitystyön voittoja.
Tavallisille EU-kansalaisille ja alijäämäongelmista kärsiville kansantalouksille komission tiukka linja on sen sijaan tervetullut. Myös Yhdysvalloissa korkein oikeus otti kesäkuussa kielteisen kannan vastaaviin lääkeyhtiöiden sopimuksiin.
Rinnakkaislääkkeet ovat keskimäärin 40 prosenttia halvempia kuin merkkilääkkeet. Kun Lundbeckin masennuslääkkeen korvanneet rinnakkaislääkkeet pääsivät Britanniassa viimein markkinoille, lääkkeen hinnat laskivat jopa 90 prosenttia.
*
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/K%C3%B6yhien+l%C3%A4%C3%A4kkeet+p%C3%A4%C3%A4tyiv%C3%A4t+roskakoriin/a1374292951812?ref=hs-hitaat-e-2#

March 10, 2010

Salliiko patenttioikeus kollektiivisen omaisuuden ryöstämisen? Ei salli - se suorastaan velvoittaa siihen.

Kuvassa raha katoaa pääomamonopolin mustaan aukkoon.
*
Turvaako immateriaalioikeus kollektiivisen omaisuuden rosvouksen? Onko patenttioikeus uusliberaaliseen talouskäsitykseen sitoutuneen talouspoliittisen lainsäätäjän perimmäinen kaupallinen instanssi, jolla se legitimoi=mystifioi eettisen perusnorminsa vastaisen toiminnan - mikä kaksinaismoralistinen periaate tietysti sisältyy implisiittisesti/lausumattomana jo itse normiin?
*
Merirosvot kuriin!
Tuomas Nevanlinna (10.3)
Ruotsin Piraattipuoluetta paheksutaan. Vaan todellisia nykyajan rosvoparoneita ovat ihmiskunnan kollektiivista omaisuutta patentoivat ja tavaramerkkaavat yhtiöt. Ja heidän viimekätisenä kätyrinään on tietenkin vapautta puolustava WTO.

Mutta eikö kaikkien saatavilla olevan tiedon vapaa leviäminen johtaisi vain resurssien tuhlaukseen? No, tietoa ei yhteiskäyttö tärvele, toisin kuin kenties laidunmaita. Eikö tekijää sitten pidä palkita? Kyllä, mutta geeni- ja lääkepatenttien rosvoajat eivät luo mitään, vievät vain.

Kai nyt ainakin tekijänoikeuspalkkiot kannustavat luovuuteen? Kenties niinkin. Mutta nykyisissä suurissa rojalti- ja brändikiistoissa ei ole kysymys oikeastaan koskaan siitä, että yksittäisen luovan tekijän asema pyrittäisiin turvaamaan. Kyse on liki aina korporaatioiden pyrkimyksestä taata itselleen luovien tekijöiden panoksesta koituva voittopotentiaali.

Tekijänoikeuksien pidentäminen on yksi muoto tästä. Mitä kannustusvaikutusta on siinä, että oikeudet pysyvät ja rojaltit virtaavat Disney Co:lle tai Straussin sukulaisille itse tekijän jo kuoltua?

Vaikka uusmonopolisaatio siis tapahtuukin nälkätaiteilijan nimissä, juuri hänen oikeuksiaan kavennetaan. Esimerkiksi eräälle suurelle lehtitalolle ollaan antamassa täysiä oikeuksia myös vapaiden toimittajien kirjoittamiin artikkeleihin. Tällä ei ole mitään tekemistä "vapaan kilpailun" kanssa, kyseessä on sula sikailu. Tätä ei muuta se, että se menee markkinatuomioistuimessa läpi.

Uusliberalismi rehvastelee vapaalla kilpailulla ja kaikki uskovat. Vasemmisto taas mielleyhtyy monopolien kannattamiseen – eikös Neuvostoliitossakin valtio omistanut kaiken ja kommarit pitäneet sitä hyvänä asiana, tä.

Kuitenkin juuri uusliberaalit kannattavat monopolien syntymisen takaavaa politiikkaa. Vasemmiston taas tulisi olla vapaan kilpailun puolella – siis silloin kun on kyse ilmiöistä, joita ylipäätään on syytä taloudellisesti vaihtaa.

Bertolt Brecht kysäisi, että mitäpä on pankkiryöstö verrattuna pankin perustamiseen. Niin. Kun varastaa yhdeltä on varas, mutta kun varastaa kaikilta, onkin yhtäkkiä dynaaminen huipputoimija.
*
http://www.hs.fi/juttusarja/nevanlinna/artikkeli/Merirosvot+kuriin/1135253563669
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomas_Nevanlinna
http://www.iprinfo.com/tiedostot/Luennot_Oesch_20080915.pdf
http://www.sodahead.com/entertainment/obama-to-consult-magic-8-ball-for-afghanistan-strategy/blog-181575/?page=5