Showing posts with label parodia. Show all posts
Showing posts with label parodia. Show all posts

March 18, 2013

Yksipallisen pojalla on asiaa


Poly amorisen sateenkaari perheen poika – Jupiter






  • Rauno Räsänen kirjoitti Ironmistressin päreessä 'Myöhään mutta paljon':
  •  'Onks teil nyt menos joku beibibuumi vai? Jos sellast syyhyy ei saa hormoosilaastaril veke, niin sit kandeis ostaa vaik joku orava korvikkeeks. Tai marsu. Vähemmän vaivaa, sikeemmät yöunet. Hermo relaa ku kattelee oravan tai marsun pupinaa, mut teletappei pitää aina vahtii, ettei ne syö lipeetä tai pure sähköjohtoo.' 
  • Luultavasti yllä olevaan kommenttiin liittyen nimimerkki’ Yksipallisen poika’ lähetti minulle tänään sähköpostissa seuraavanlaisen jutskan, josta kiitän mitä sydämellisimmin. Tämä kirjoitus oli kuulemma ensin tarkoitus lähettää Ironmistressin päreeseen, mutta Yksipallisen poika päätti sitten mailata sen suoraan minulle syystä, jota hän ei kertonut. - Huomaan nyt, että minulla on ihailija [tai itse asiassa kaksi], joka halusi viimein? tulla ulos kaapista. Toivottavasti ‘suhteemme’ jatkuu täst’edeskin. Terveisiä vaan YP:n pojalle ja Jupiterille [tuohon parinkymmenen metrin päähän?]. Ja terveisiä tietysti Yksipallisen pojan isälle. Ehkä kuulen hänestäkin vielä jotain uutta ja yllättävää.

  • *
    räsäsen setä on ihan oikees. terkkuja vaa rane ukolle sinne naapuri kämppään. - - piltit siis tosiaan on ällö rasittavii. jos niilt on turva tutti kadonnu, ni parku pääsee ain heti ku avaras luonnos tulee joku otso tai tiikerihai ruutuun. tai sata kertaa suurennettu hämähäkki, joka rouskuttaa kärpäst murkinaks. tai muumeis se mörkki vai mikä soli. kerran yks meidän piltti meinas syödä mun hiiren – siis tietsikast. onneks ehdin väliin. sit se alko huutaa ku sireeni ja mutsi tai oikeestaa mun täti kirku keittiöst, et älä kiusaa jupiterii. jupiter on se piltti - mun neljännes broidi – vissii. sen nimi on sama ku jollai planeetal vai mikä soli. mä asun sellases poly amorises sateen kaari uus perhees. mun äiti puoli tai paremminki puoli äiti on jo viidettä kertaa muka naimisis ja isä puoli on vast 19 v nisti, jonka täti puoli mutsi otti avo hoitoon panesk - - kuntoutumaan. äiti puoli täti onki taas paksuna ja siit sen takinast tulee kuulemma tyttö pulla. voi ei. nimee on tieteski pohdittu. oisko himmeli mitään? tai hattara? madeleine nimi sopii vaa kuninkaallisel ja leivoksel. teko mutsi on hurahtanu horoskooppeihi. jupiteril olis sen mielest hyvä pari toi luna. en viitsiny sanoo, et lunatic vois sopii paljo paremmi tähä perheesee. mut hullujaha ne on kaikki ilman kuutaki. - - täytyy maalata hiirel karseet raatelu hampaat ja vihaset kiilu silmät. siihe hiiree se uuskaa pikku pervo ei uskalla koskee. ei vaik sen kuinka mieli tekis.
    .
    onneks räsäsen sedälle voi mennä kylään juttelee, rauhottuu ja limuu tai pullakahvii juomaa, jos meidän poly amorikkojen sateenkaari yhteisös alkaa jengi bailaa nii kybäl, et niist tulee pelkkii nykivii ja tuijottavii zombei. mut jupiterii mä en uskalla niihi orgioihi jättää. kyl mä sen verran lapsist välitän ja huolehin. ja vaik räsäsen setä muka vihaa lapsii – ehhehe – nii silti se tulee jupiksen kaa toimee paremmin ku kukaan muu. ne ihan oikeest taitaa ymmärtää toisiaa. kumma ukko. leikkii ja matkii mitä lie veturii. tai karhuu. tai rouva strömperii tost alakerrast. kävelykeppi kouras. mä pelkään et se viel kaatuu. mut jupis vaa kiljuu haltioissaan. joskus tuntuu, et körmy on ite tullu skidiks uudestaa. vaik ei se o. onneks koti nurse käy kuiteski hoitamas sen jalkaa ja tsiikamas samal sen kuntoo pari kertaa viikos. jupiksel varatun turva tutin äijä kuiteski pistää aina piiloo pöydält ennenku tiina nurse ehtii eteisest sisälle asti. ettei kuulemma syntyis väärii käsityksii. ja juorui. vaik yksityis asiaha toi pervoiluki nykyään on. ja koti nurseil vaitiolo velvollisuus.


    Terveisin Yksipallisen poika
    *

    March 15, 2013

    'Ihminen viihtyy ja valitsee'


    Faceboogies - Miksi tv-kanavilla saa näyttää niin paljon väkivaltaa.
    *
    The Faceboogies Uutiset
    The Faceboogies News


    Toimitus
    Juha Lampikari
    Ismo Forss
    Simo Sahari
    Jari Räsänen

    Sanat ja sävelet [+ laulu-ääni]
    Jari Räsänen

    Kuva ja ääni Juha Lampikari

    Käännös Juha Lampikari feat. Päivi ja Gary

    Nuotit [+ uutisankkurin huuli-synkka] Simo Sahari

    Avustajat
    Apocalypto
    MasterChef Suomi
    The Wrestler
    Fringe
    Falling Down
    A Good Day to Die Hard trailer
    Criminal Minds
    Otis
    Lonely Hearts
    Nikita
    Casino Royale
    Sin City
    Kill Bill
    Matrix
    Scarface
    Inglourious Basterds
    Gladiator
    YLE Uutiset
    Ilta-Sanomat
    Ilta-Lehti
    Spartacus
    Jaws - The Revenge
    The Host
    Puolustusvoimat
    The Lost Battaglion
    Rules of Engagement
    Jemenissä siepattu itävaltalainen
    Headhunters
    Misfits
    The Walking Dead
    Hannibal Rising
    On Her Majesty's Secret Service
    The Punisher
    Batman Begins
    Tropa de Elite
    Game of Thrones
    Sons of Anarchy
    Undisputed

    JUUTV tuotanto 2013
    *

    August 16, 2011

    Naivi mutta huvittava pehmo-gangsta yrittää aatella ite - tosi gangsta sen sijaan r/tappaa huvikseen

    Jopeen verrattuna tämä pyssymies on rohkea, oma-aloitteinen ja päätöksessään Hamletia luonnonraittiimpi uho-gangsta-nig - eh - person.
    *
    http://www.youtube.com/watch?v=IHLe38QBQ5U
    Jope Ruonansuu - Aattelepa ite
    *
    Aattelepa ite noita Amerikan hommia
    Ite ne kyhää itelleen pommia
    Bushi on ihan pimpeli pompeli
    Ite se Osamalle takkia ompeli
    Kohta ei muut saa tehä ees lasta
    Ellei sen malli tuu Amerikasta
    Lähiössä hiippailee formaattikakarat
    Paidassa Amerikan tähtiä sakarat

    refrain:
    Aattelepa ite, no mite, no site
    Että käyttäisit omaa päätäs
    Ettei sun juttujas toiset säätäs
    Pelasta ittes ja elämäs site
    Et aattelet kaiken järjellä ite
    Aattelepa ite
    Aattelepa ite
    Iha ite
    Aattelepa ite

    Mäkkäri, näkkäri, kokis ja sprite
    Missä on suomalainen kokki ite
    Kauniit ja rohkeat, silkkiä luotia
    Telkkarista tuleva kakka on muotia
    Trendit ja frendit on valmista kauraa
    Ne on studiossa täytynyt valmiiksi nauraa
    Rahako se ihmistä tyhmänä pitää
    Vaikkei se ite on yhtään mitään

    refrain

    Sillä itellä korvien välissä paukkuu
    Joka koulussa esimerkiks toisia haukkuu
    On helppo huomata kenen on syy
    Jos ite tyhmäksi heittäytyy
    Älä siis anna toisten sua huijata
    Huumeihin ja muuhun paskaan puijata
    Eläppä ite ja käytä järkeä
    Silloin ei muut voi elämääsi särkeä
    *
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Jope_Ruonansuu
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Gangsta_rap
    http://brotherpeacemaker.wordpress.com/category/gangsta-rap/

    June 8, 2011

    Kossukalja-päre

    Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmän kolmas elokuvaversio filmattiin Sovcolor-väreissä. Eskoa etsittiin lehti-ilmoituksella, ja 150 hakijan joukosta valittiin 23-vuotias teatterikoululainen Martti Kuningas. Puolimatkan krouvissa vieraillut Topias-isä arvelee sopineensa poikansa naimakaupoista, joten Esko lähtee ystävänsä Mikko Vilkastuksen kanssa kosioretkelle. Äkkipikainen Esko rettelöi matkan varrella ja ottaa legendaarisen kännin - [by the way - loistavan lahjakas Martti Kuningas ajautui sensaatiomaisen menestyksen myötä nopeasti alkoholismiin ja kuoli jo 47-vuotiaana/rr].

    I
    Nummisuutarin Esko päissään - ensimmäistä kertaa elämässään

    ANTRES. Oletpa vielä koossa!

    ESKO. Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön, ja kohoon korkeuksiin ylös.

    ANTRES. Tanterella seisot vielä niinkuin minäkin, syntinen ihminen.

    ESKO. Ääntäsi en oikein kuule tänne ylös. Mitä sanoit?

    ANTRES. Sinä tanterella seisot.

    ESKO. Mutta henkeni taivaan navalla pyörii.

    ANTRES. Sinä teet minun kovin murheelliseksi!

    ESKO. Tämä on niin lystiä. Maa ja taivas lyövät kupperkeikkaa ja sinä, kraatari Antres, pyörit silmissäni kuin apina markkinoilla ja kuitenkin tahtoisin sinua hellästi suudella. Kyllä tämä on kuolema; ja minä saan saatanan kuraasin. Hih! Nyt tappelisin legioonien kanssa.

    ANTRES. Olethan ryypännyt, mies?

    ESKO. Olenhan senkin tehnyt. Kaksi oivaa kulausta otin äsken juuri Mikon taskumatista.--Mutta nyt on aika tullut, ja kerran meidän kaikkein kuolla pitää; usko minua!

    ANTRES. Esko, oletko koskaan ennen ollut humalassa?--

    ESKO. Totta sanoen, en koskaan!

    ANTRES. Nyt olet, naapurini!

    ESKO. Olisko tämä humalaa?

    ANTRES. Samaa sorttia, ole varma siitä!

    ESKO. Näin ihanata, näin taivaallista, näin rautarohkeata! Olis koko mailma sylissäni, niin suutelisinpa sitä kuin veljeä rakasta. Peijakas! Taitaisinpa loiskata tuon kuusen kärkeen tai tuon pilven köyrylle istumaan ja sieltä taasen ales kuin ukon vasama aina maan tunkkasen ytimeen. Elämä on iloleikki! Antres, mitä olemme me, mitä olentoja täällä, että Jumala meistä huolen pitää?--Hih! Tässä on aika poika Kokkolasta. Eikös niin? Mitä sanot, kraatari?

    ANTRES. En juuri mitään sano.

    ESKO. Onko kraatari parempi mies kuin suutari?

    ANTRES. Molemmat tarpeelliset.

    II
    Kertauksen vuoksi - tunnista kännit ja krapulat

    Ampiais-känni:
    Kiemurtelee ja pörisee itsekseen.
    *
    Hitler-känni:
    Sammut bunkkeriin.
    *
    Kristofer Kolumbus -känni:
    Et tiedä, mihin olet menossa, etkä perille päästyäsi tiedä, missä mahdat olla - mutta koko reissu menee valtion piikkiin.
    *
    Tuhkimo-känni:
    Tulet himaan ilman toista kenkää.
    *
    Ruusus-känni:
    Sammut sadaksi vuodeksi.
    *
    Pieni Merenneito -känni:
    Jalat eivät irtoa toisistaan ja haisevat silakalle.
    *
    Telaketju-känni:
    Kuljet otsa rypyssä eteenpäin.
    *
    Ristisana-känni:
    Menet kapakkaan pystysuorassa ja palaat kotiin vaakasuorassa.
    *
    Keila-känni:
    Kaadut heti kun joku tönäisee.
    *
    Penis-känni:
    Olet koko illan suurin mulkku.
    *
    Mandoliini-krapula:
    Kädet tärisevät niin, että soittotaidossa löytyy, vaikkei nuotteja tunnekaan.
    *
    Lumikki-krapula:
    Heräät aamulla seitsemän miehen kanssa.
    *
    Punahilkka-krapula:
    Heräät isoäidin kanssa samasta vuoteesta.
    *
    Keisarin uudet vaatteet -krapula:
    Heräät aamulla alasti kadulla.
    *
    Ruma ankanpoikanen -krapula:
    Aamulla on vieressä väärät munat.
    *
    Nalle Puh -krapula:
    Aamunkankeudessa et saa sormia varpaisiin ja hampaissa on plakkia kuin olisit pessyt ne hunajalla.
    *
    Roope Ankka -krapula:
    Olet hommannut ison kasan rahaa ilman housuja.
    *
    Mikki Hiiri -krapula:
    Korvat ovat turvonneet palloiksi, käsissä on valkoiset käsineet, mutta frakista ei ole tietoakaan.
    *
    Iso Paha Susi -krapula:
    Henki haisee niin pahalle, että puhaltamalla kaataa ladon.
    *
    Hannu ja Kerttu -krapula:
    Aamulla voit kätevästi suunnistaa vessaan yöllä oksennettua vanaa seuraillen.
    *
    Peppi Pitkätossu -krapula:
    Heräät aamulla hevosen ja apinan välistä.

    III
    1
    http://www.youtube.com/watch?v=Whtk5NfJTjw&feature=related
    Jope Ruonansuu - Kaljalaulu
    *
    http://www.youtube.com/watch?v=MpTrlvhAyps
    Jope Ruonansuu - Kaljalaulu [erilainen kaljakuvasarja]
    *
    Isille kaljaa, äidille kaljaa
    Mummolle kaljaa, vaarille kaljaa
    Kissalle kaljaa, koiralle kaljaa
    Sulle ja mulle kaljaa

    Pöydässä kaljaa, sängyssä kaljaa
    Kossuun kaljaa, vissyyn kaljaa
    Kaapissa kaljaa, autossa kaljaa
    Kaikkialla kaljaa

    Voi, voi, kun kaljattaa, kansalaisia kaljattaa!
    Pissattaa ja laulattaa aina kun kaljaa saa

    Mökillä kaljaa, duunissa kaljaa
    Koulussa kaljaa, linnassa kaljaa
    Kirkossa kaljaa, saunassa kaljaa
    Linja-autossa kaljaa

    Häissä kaljaa, kalassa kaljaa
    Suomessa kaljaa, Eestissä kaljaa
    Krapulassa kaljaa, humalassa kaljaa
    Hautajaisissa kaljaa

    Voi, voi, kun kaljattaa, kansalaisia kaljattaa!
    Kusettaa ja laulattaa aina kun kaljaa saa

    Kätilölle kaljaa, sikiölle kaljaa
    Unissa kaljaa, muroissa kaljaa
    Ammeessa kaljaa, sukassa kaljaa
    Sydärin jälkeen kaljaa

    Manalassa kaljaa, taivaassa kaljaa
    Alkuun kaljaa, loppuun kaljaa
    Syntiin kaljaa, uskoon kaljaa
    Totta helvetissä kaljaa!

    Voi, voi, kun kaljattaa, kansalaisia kaljattaa!
    Kusettaa ja laulattaa aina kun kaljaa saa

    Voi, voi, kun kaljattaa, kansalaisia kaljattaa!
    kusettaa ja laulattaa aina kun kaljaa saa

    2
    http://www.youtube.com/watch?v=Ijw6drq_PLY&feature=related
    Hitlerin olutongelma

    IV
    1
    http://www.youtube.com/watch?v=d2mZd9-anUQ&feature=related
    Kossulaulu (alkuperäinen ääni)

    2
    http://www.youtube.com/watch?v=dvIxdbhZGWQ&feature=related
    Hitlerin viinaongelma

    V
    http://www.youtube.com/watch?v=BChj7pPytdM
    Jope Ruonansuu - Todella juoppojen soittajien blues
    *
    On mahtavaa soittaa kitaraa pelti kii (2x)
    Ihan sama miten soittaa kuhan pääsee niihin fiiliksiin
    Käypä Jussi tiskillä ja tuo mullekin sieltä jotakin juu (2x)
    Todella juoppojen ikioma blues
    Niinku soittajien, tai tän bändin

    Jossain vaiheessa pitäs kuitenki älytä lopettaa (2x)
    En mä juomista tarkota ku tätä biisiä siis ihan vaan
    Mut mun on pakko vielä kertoa et tää kitara on ostettu vuonna kuuskytkuus
    Se on ihan varma
    Sit mun on pakko heittää et tää kitara on ostettu vuonna kuuskytäkuus
    Ja tää kitara on ostettu vuonna kuuskytkuus

    Tää on todella juoppojen soittajien ikioma blues (2x)
    *
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Kuningas
    http://www.hulvaton.com/huumori/index.php?option=com_content&task=view&id=21&Itemid=43
    http://www.telvis.fi/filmiopas/elokuvat/20952/nummisuutarit/
    http://www.manybooks.net/pages/kivia11151115211152-8/89.html
    http://ammankirjablogi.blogspot.com/2011/01/maailma-muuttuu-eskoseni.html

    September 17, 2010

    Gröna-Lundian tarinoita osa 1

    - Yläkuvissa limittäin rucubiki [moottoripää-kääpiö] heittämässä gröna-lundialaisia noidan masuuniin sekä itse ruukimatruuna ja noita Sylva Maria Lukki.
    - Alakuvassa ritari Raymond Braveheart matkalla pelastamaan gröna-lundialaisia hybridi-Zizekillään.

    [K-mafian viimeisin viilaus noidan irti singahtaneen pään kuvaukseen (vielä kerran) klo: 19.30]

    Tämän tyyppisen naivisti inhorealistisen ja makaaberin satuparodian kirjoittaminen Grimmin veljesten 'kauhusatujen' hengessä oli käynyt mielessäni jo pari kertaa aiemmin, mutta kuultuani Radio Suomesta Kaija Pakarisen lausumia Suomen kansan satuja ja tarinoita 'Päivän pätkässä' ja luettuani Takkiraudan päreen 'Konservatismin viisaus osa II' sain viimein kipinän jatkaa kirjoittamista pelkkää Hannu ja Kerttu-tyyppisen luonnostelmaparodian aloitusta pitemmälle - joskin melko kauas alkuperäisestä ideasta poiketen.

    Lopputulos on luultavasti sekä outo että tuttu, mutta niin sen on tarkoituskin olla. Ja mitä ruukinmatruunan noitamaiseen satuhahmoon tulee, niin mikään tässä irvokkaassa revittelyssä ei tietenkään[?] ole henkilökohtaista kritiikkiä hänen maailmankuvaansa kohtaan vaan fiktiota, jonka inspiraatiosta esitän kiitoksen Grimmin veljesten ja Kaija Pakarisen ohella myös Takkiraudalle itselleen [uskokaa tai älkää ;\].

    1
    Olipa kerran paha noita eli ruukinmatruuna nimeltään Sylva Maria Lukki, joka oli petollisen viettelyjuonen avulla kaapannut vallan viherhumaaneista radikaaleistaan kuuluisassa Gröna-Lundiassa ja teljennyt sen kuninkaan Lauri I Hyvän internointileiriin aivopestäväksi.

    Noita Sylva hallitsi nyt uudelleen nimeämässään maassa eli Derivaatta-Landiassa yksinvaltiaana yrittäen tehdä Landian asukkaista konservatiivisesti ja nationalistis-populistisesti ajattelevan insinööriheimon.

    Ilkeä noita-matruuna oli kehittänyt matemaattisissa ruukkiaivoissaan kaamean juonen ja ryhtynyt ruukkitehdasta vartioivien moottoripäisten kääpiöittensä [rucubikit] avustamana heittämään kaikki monikulturalistiset vihervasemmistolaiset, huuhaa-kommunistit, näzi-fasistit, lespo-vouhka-feministit, liian liberaalit ei-nationalistit ja ylipäätään kaikki tyhmät ei-opportunistiset ei-konservatiivit rautaruukkinsa masuuniin.

    Masuunin uumenissa kiltit joskin radikaalit grönalaiset tulisivat hankkimaan [eivät kuitenkaan vapaaehtoisesti] uutta, noidan itse sekoittamaa karmaa joutuessaan vaihtamaan orgaanista ja epäorgaanista olomuotoaan 1500-asteisesti kipunoivan ruukkivellin tulisessa alkuliemessä.

    Niinpä ruukki sitten pulppusi infernaalisesti yötä päivää saatanallisen hehkuvaa massaa imaisten sisäänsä grönalundialaisen peräjälkeen. Heistä kaikista [mä en siis kestä tätä!] oli määrä tulla insinöörejä.

    Ovatko aiemmin niin iloisen, ystävällisen, vieraanvaraisen, turvallisen ja humaanin [joskin radikaalin] Gröna-Lundian päivät nyt ikuisesti luetut?

    2
    Mutta kas kummaa - neljännen sulatuspäivän aamuna alkaa jostain etäämmältä kuulua yhä voimakkaamapaa torven törähtelyä: Tutuututututuuu! - Pian torvet soivat jo Derivaatta-Landian torilla.

    Noidan suu loksahtaa hämmästyksestä apposen auki paljastaen orava-talttahampaitten lisäksi myös neulanterävät ja kristallinkirkkaat raateluhampaat.


    Havahduttuaan tajuamaan, että jotain uhkaavaa saattaa olla tulossa, Sylva Maria yrittää nopeasti kaivaa esiin karma-loitsukirjansa, mutta hän on auttamattomasti myöhässä ja ehtii enää kuulla vain yhä nopeammin lähestyvän kopotikopotikop-äänen sekä karmean sotahuudon.

    Yhtäkkiä, kuin salamaniskusta, tehtaan pihaan ratsastaa lohikäärmeen ja hevosen hybridillään [nimeltään Zizek] yltiö-kriittinen ja yltiö-oikeudenmukainen ritari Raymond Braveheart [suom. Rauno Rohkea]. Hän on saanut tiedon Gröna-Lundian asukkaiden hirveästä hädästä luopio-kääpiö Juutakselta.

    Iskettyään juntalla tehdassalin oven säpäleiksi [nyt lapset silmät kiinni] Braveheart syöksyy Zizekinsä selässä kohti valvomosiltaa heilauttaen teräksensinistä miekkaansa, jonka sivuttaisliike kiskaisee yhdellä iskulla kirkuvalta noidalta pään poikki - rrrpakss! - ssllurrps! - veri purskahtelee ja jänteet vingahtelevat - - .

    Noidan kirkuminen loppuu sekunnissa veriseen korahdukseen. Sen pää singahtaa irti hartioista ja lentää kaaressa yli salin. Silmät pullistuvat ulos reistään kuin pingispallot. Hampaitten välistä oksennuksen tavoin esiin tunkeva kieli vaimentaa kurkkuäänet kaameaksi urinaksi ja pihinäksi pään lentäessä suoraan silppuriin, jossa se rusentuu ja pilkkoutuu lukemattomiksi sirpaleiksi.


    Noidan tuuheasta tukasta leikkautuneet hiuspätkät pöllähtävät hetken ajan ympäri silppuria pudotakseen hitaasti leijuen tehtaan betonilattialle kuin auringon ruskeiksi polttamat, hauraat ja elottomiksi kuivettuneet korret heinäseipäältä.

    Sylva Maria Lukki tai pikemminkin hänen päänsä [numero 1] oli mennyt lopullisesti kaput.

    3
    Tapettuaan noidan ritari sammutti ruukin, lausui kaksois-agentiksi ryhtyneeltä, noita-matruunan entiseltä luottokääpiö Juutakselta [kääpiöitä varten kehitetyillä kasvuhormoneilla] ostamansa taikasanat, joilla hän vapauttaa luovat ja kiltit gröna-radikaalit Sylva Maria Lukin asettaman Pahan Karman vallasta.

    Heti vastaloitsun jälkeen alkavat grönikset putkahdella ruukin in-putkesta takaperin ulos - yksitellen ja vahingoittumattomina, ikäänkuin he eivät koskaan olisi ruukkisulan sekaan hajonneetkaan.

    Urotekonsa jälkeen R pistäytyy Gröna-Tavernaan juomaan tuopin olutta ja kaksi skottilaista tupla-viskiä jäillä. [Hybridi-lohikäärme-hepo Zizek jää tavernan ulkokatoksen alle rouskuttamaan ranskalaista Lacalthusser-luomu-apilarehua avopilttuussaan].

    R kuitenkin tietää, että noita kuuluu zombie-kissojen sukuun, mikä merkitsee, että hänellä on yhdeksän henkeä, joten vielä kahdeksan kertaa on R. Rohkean katkaistava noita-matruunan kaula, mikäli se/hän aikoo ryhtyä loitsuamaan derivaatoillaan ja rakentamaan uutta insinööri-sulatusuunia hyville viherlaaksolaisille, jotka lukevat mieluummin runoutta kuin yhtälöitä ja karmaa.

    Siinä riittääkin hommaa yhdelle ritarille koko loppuelämäksi.

    Rankkaa tulevaisuutta miettiessään R ottaa vielä yhden viskin ja lähtee sitten tapaamaan noidan nuorta vamppi-tytärtä Rinna Pamela Lukkia, joka tehtävänä on säilyttää päätöntä äitiään Lukkilinnan kellarin suurimmassa varastokomerossa niin kauan kuin tälle kasvaa uusi kallo hiuksineen.

    Uuden pään kehityttyä normaalimittoihin noita-äiti Sylva pääsee pois komerosta, mutta joutuu kuitenkin olemaan kotiarestissa elämänsä loppuun saakka - ellei hän sitten onnistu karkaamaan, mitä mahdollisuutta kaikki grönalaiset pelkäävät kuollakseen.

    Niinpä ritari Rohkea aikookin solmia hyvät suhteet Rinna Pamelaan ja liittoutua tämän kanssa estääkseen noita-äidin uudet juonittelut.

    Grönalaiset haluaisivat valita R:n kuninkaakseen, mutta tämä sanoo suostuvansa vain, jos Rinna suostuu ensin hänen morsiamekseen.

    Mitä Rinna vastaa? Saako ritari noidan tyttären? Miten grönalaisten käy? Onnistuuko R estämään Sylva Marian uudet juonittelut? - Siitä kertoo tulevaisuus.

    Se ei siis ollut vielä sen pituinen. Se on pitempi [i.e. to be continued].
    *

    http://takkirauta.blogspot.com/2010/09/konservativismin-viisaus-osa-ii.html
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Grimmin_veljekset
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4n+irrottanut+mies+mielentilatutkimukseen/1135260227288/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Masuuni
    http://www.knightsofavalon.com/toy_knight_index.htm
    http://www.johannaimmonen.com/v1/?page_id

    January 19, 2010

    Anteeksi, mutta saisinko herjata teitä tyylikkäästi?

    Loukkaako tämä satiirinen kuva Charles Darwinin perillisiä - tai esim. darwin-fanaatikko Richard Dawkinsia? - - Tai minua..?
    *
    Hyvin menee taas, kun Kätevä emäntä palasi ruutuun (ja Yle Areenaan) uusine jaksoineen. - - Mutta suraavaksi kommentoin Iineksen ja kommenttipersoona Tapanin keskustelua Iineksen hikikuumassa päreessä Pahaa puhetta?.

    Tapani kirjoitti Kaarinan Hazardin Halme-muistokirjoituksesta (muka) mediakriittis-opettavaisen parodian, jossa kohde ja kohteen oninaisuudet oli muunnettu Halmeesta ja hänen ominaisuuksistaan Iinekseksi ja hänen (oletetuiksi) ominaisuuksikseen. Muilta osin on pyritty kopioimaan Hazardin tekstiä. Tällä tavoin Tapani haluaa osoittaa, että Hazardin hyvän maun rajoilla liikkuva Halme-satiiri oli kerrassaan sopimaton, tahditon, julkea ellei peräti herjaava.

    Kriittisen journalismin kriteeriksi ei näin ollen riitä alkuunkaan, että kirjoittaa kirjallis-esteettisin kriteerein erinomaisesti, - on kirjoitettava myös tahdikkaasti (kuin kissa hietikolla jälkeen tarpeen teon).

    Okei. Mutta onnistuiko Tapani Iineksestä kirjoittamassaan muistoparodiassa, jonka hän siis sanoo olleen vain hiukan muunneltu versio Kaarina Hazardin tekstistä, vakuuttamaan meidät siitä, että ihmisistä ei saa kirjoittaa liian ilkeästi - ei elävistä eikä varsinkaan äskettäin kuolleista?
    *
    Tapani,

    ja mikä oikeastaan olikaan parodiasi varsinainen opetus? - - Esitän seuraavassa oman arviointini siitä asiasta.
    *
    Ensinnäkin: sinulta puuttuu parodiastasi "'hyvä' huono" maku, kun taas Hazardilla tuota hyvää huonoa makua eli esteettisesti vakuuttavaa satiiria löytyy - jopa farssiin asti - ainakin nyt, kun journalistien/tiedottajien tekopyhä kumileimasin, JSN, ryhtyy jääviydestään huolimatta arvioimaan itse itseään Hazardin tekstiä vasten.

    JSN on menettänyt uskottavuutensa ja siten legitimoivuutensa, joten se pitäisi lakkauttaa antamasta valheellista kuvaa journalismin itsekritiikin toimivuudesta ja vilpittömyydestä. JSN on jo ajat sitten osoittautunut pelkäksi jesuiittamaisten itsensä puhdistajien ('-tyydyttäjien') salaseuraksi.

    Toisekseen: mainitsemani esteettinen (uskottavuus-)puutos johtuu pitkälti myös siitä hyvin yksinkertaisesta, ikäänkuin tautologisesta syystä, että muokkaat halme-tekstistä iines-tekstin. Kirjoitat kontekstissa, joka kuvasi alunperin aivan eri ihmistä taustoineen ja ominaisuuksineen kuin mitä nyt teet siirtämällä Iineksen Halmeen paikalle. Kaiken lisäksi tämä ihminen on yhä elossa.


    Vielä vakavampi näkökulman väärinasettelu ja tekstuaalinen puutos on se, että sinä et tunne Iinestä kuin ainoastaan välillisesti - vain hänen blogitekstiensä kautta - et esim. suoraan hänen aiemman työnsä, television, radion, lehdistön tai muun median kautta. Toisin sanoen tunnet hänet varsin huonosti verrattuna siihen, miten hyvin julkinen eläin nimeltä Toni Halme tunnettiin.

    Parodiasi ei siten voi olla mikään onnistunut peilikuva Hazardin Halme-muistokirjoituksesta vaan kirjallista kikkailua, josta puuttuu perimmäinen totuuspohja. - Halme-muistokirjoituksesta sitä kyllä löytyy.


    Eri juttu on sitten se, miten kirjoittajan/Hazardin intentio lopulta tulkitaan sekä se, mitä äskettäin kuolleesta vainajasta saa sanoa ja mitä ei. Mutta - ja harkitusti - tuohon asiaan en nyt aio kajota, eli en halua tässä kommentissa iskeä kättäni niin sanottuun reaaliseen käyttääkseni lacanilais-zizekiläistä vokabulaaria.

    Sitäpaitsi voisin perustellusti (joskin täysin päinvastoin kuin, mitä näissä Hazard-kirjoitteluissa koko ajan on tehty) todeta, että koska tutkimukset ovat vielä kesken, en ota kantaa mahdolliseen syyllisyyteen (ks. PS.).

    Juttusi ei ole uskottava myöskään omana kokemuksenasi (tai näin ainakin uskaltaudun olettamaan), koska teit parodian nimenomaan sillä tarkoituksella, että saisit sen 'opettavaisen pahantahtoisesti' kohdistumaan Iinekseen, et niinkään siksi, että olit Iineksestä ehdottomasti juuri sitä mieltä kuin kirjoitit. - Mutta jos olit, niin parodiasi uskottavuuspisteet ilman muuta nousevat silloin - paradoksaalista tai ei (haha).

    Näin ollen medialukutaidon peräänkuuluttamisesi vaikuttaa jotenkin keinotekoiselta ja omahyväiseltä mestaroinnilta. Et vakuuta ainakaan minua siitä, että olisit kirjoittanut mallikelpoiseksi esimerkiksi kelpaavan näytteen siitä, miten tiettyä tekstityyppiä voi/pitää strukturaalisesti analysoida, dekoodata ja siten selittää.

    Mutta mitäpä tässä kursailemaan: on joko hyviä, keskinkertaisia tai huonoja juttuja. Arvioi itse, mihin kategoriaan minä sinun 'didaktisen' parodiasi sijoitan.

    *
    Summa: Ihmisistä saa kirjoittaa ilkeästi, jos tekee sen osoittaen merkittävää kirjallista lahjakkuutta satiirisen tyylilajin hallinnassa. Tämän klisheemäisemmin, täydellisemmin ja 'tyhjemmin' en omaa mielipidettäni tässä asiassa osaa ilmaista.

    Sitäpaitsi on syytä muistaa, ettei hyvä satiiri ja ironia koskaan ole perimmältään kyynistä vaan pikemminkin sukua ylevälle. - Uskokaa tai älkää.

    PS.
    Kuten havaitaan, en puhu tässä yhteydessä sanaakaan moraalista, koska sitä ei journalismista (Hazard ja tietysti Iltalehti mukaan lukien!) lopulta muutenkaan löydy kuin juuri sen verran, ettei lain kirjainta ainakaan tarkoituksella ja tietoisesti olla rikkomassa (lain henki onkin journalisteille arvattavasti pelkkää uskonnollista metafysiikkaa), mutta yleisen mielipiteen sietokykyä pyritään kyllä testaamaan, koska se tuo julkisuutta=rahaa.

    *
    http://hikipedia.info/wiki/Satiiri (kun satiiri satirisoi itseään)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyynikot
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Subliimi
    http://www.solarnavigator.net/history/charles_darwin.htm

    September 15, 2009

    'Näkis vaan' - tragikomedinen parodia - ensimmäinen näytös, ensimmäinen kohtaus

    Hmm. Kuvan nainen muistuttaa tietyin varauksin erästä S:a. Mies ei kuitenkaan muistuta lainkaan minua. Aivan liian komea meikäläiseksi (tai no - kyllä mää vielä parikymppisenä joltain näytin).
    *
    (Kielimafia täydentää ja viilailee Doriksen repliikkejä - viimeksi klo:19.25 - - - Oh fuck - on tämä tarkkaa puuhaa. Tulee mieleen Oscar Wilde, joka kirjoitti kerran jotenkin tähän tapaan. - - 'Tänään tein runoa koko päivän. Aamupäivällä lisäsin pilkun. Iltapäivällä poistin sen.')
    *
    Kommentti peeÄR - miehen kommenttiin päreessäni Ajattelemisesta ja itsepetoksesta.

    peeÄR-mies kirjoitti em. päreestä:
    Tämmösistä jutuista mää tykkään Rauno.
    *
    Mutta mitäs mää sitten teen, jos en enää luota vilosoohvisen arkumentaatio-apparaatiston pätevyyteen?

    Eihän mulle jää sen jälkeen muuta konstia kuin pervormoida eli tramatisoida sanottavaani, jotta mää pystyisin sen eres jotenkin oikeuttamaan - lekitimoinnista nyt puhumattakaan.

    No - ei voi mitään. Nyt vaan sitten tramatisoimaan. Noin se alkaa.
    ***
    Prinssi Pathos ja kurtisaani Doris

    Tragikomedinen parodia neljässä näytöksessä. Kirjoittanut Wille Pärekeihäs.

    Ensimmäinen näytös. Ensimmäinen kohtaus.

    (Prinssi Pathoksen huoneistossa).

    Pathos:
    'Miss olet rakas? En sun kuule ääntäs ma. Huhuu. Pilkkanasko muo piilossasi pitelet?

    Doris (viereisessä huoneessa itsekseen):
    'Tuo pöljä miekkonen tunteittens vallas liki järjetönnä luulottelee, ett ma häntä muka rakastan. Pitäköön luulons - vaan ma jalon, komean ja rikkaan prinssi Galahadin haluan - en tuota - suurisuista karvaturpaa (jatkaa ääneen): 'Juhuu kulta! Täältä tullaan. Paita hampaissa on mulla. Joko vuoteess asti köllöttelet sa?'

    Pathos (itsekseen):
    'Ah malta odottaa nyt en. Niin on kyhny olo mulla. Koht armaan kanssa petihommiin pääsen. Hän itse Kleopatraa niiss verrattomamp lienee. (viattoman näköisesti): Niin isot pojat Towerissa mulle kertoivat...'' (ääneen): 'Doris-mussukkani! Tääll odottelen sapelini kans kuin jäykkän vartioss mä seisoisin.'

    Doris (itsekseen):
    Tään narrimaisen pelle-prinssin, kulissien tavoin ontost kumisevan itsetunnon, ensin taivaisiin ma kohotan. Sitten hänet elävältä syön kuin pentujansa suojeleva karhunaaras uroksens ja syötyäni turhat palat Thamesiin heittelen.' (ääneen): 'Ma tulen nyt. Mut sa et heti tulla saa. Vasta tuiman sänkytaiston jälkeen otan sulta vastaan kiitoksesi tulvavuoksen kiihkeimmän. (itsekseen himokkaasti): Ma taivaallisen saan ruutipaukun nahkain alla tuta silloin itsekin, toisin kuin jos sa pelkäst ensi kosketuksest laukeaisit lailla kurjan musketin. (rauhoitellen viekkaasti): Meill tok aikaa moneen erään tän yönä vielä jää. Siks turhaan huolehdin ma. Siks älä huoli sinäkään. Ole mun. Minä sun.' (hymyilee ivallisesti, kääntyy sitten Pathoksen huoneen puolelle ja juoksee) - Uiiihh! - (tämän suureen sänkyyn vetäen paksun untuvatäkin päälleen).

    Pathos (hieman häkeltyneenä mutta pateettisesti):
    Oi nymfi. Sa tulit yllättäen kuni säkenöivä keijukainen hiljaa suhisevan usvarannan kaislikost. Vaan nytpä miehen työn ma teen ja sulta samall siivet siinä hommatessain nypin. Et enää karkuun lennä multa. Sen takaan tän yönä sulle kulta.

    Doris (hihittää peiton alla):
    Näkis vaan.

    Esirippu laskee.

    Toinen kohtaus.

    (to be continued)
    *
    broadwayworld.com/article/Georgia_Shakespeare...

    August 30, 2009

    Raakoja lihapullia ja ruumiin kieltä

    Mummo esittelee G-stringejään.
    *
    Kirjoitettu kommentiksi Mummon päreeseen Aistihavaintoja.
    (Kielimafia taas vähän viilailee ja ehkä lisäilee - minkäs se itselleen mahtaa. - Teksti ei siis ole enää täysin yksi yhteen Mummon kommenttilootasta löytyvän version kanssa. - Linkkilisäyksiä klo: 21.00.)
    *
    Vielä jonain päivänä, Mummo, minä kirjoitan parodian sinun teksteistäsi - niiden tyylistä ja aiheista. Ei pidä sitten ottaa nokkiinsa, koska kyse on kunnianosoituksesta.

    Ensimmäinen juttu voisi alkaa vaikka näin:

    Raakoja lihapullia ja ruumiin kieltä

    Sirpa menetti neitsyytensä (se kuului kurssivaatimuksiin) xyz:nnen kerran Porthanian vaatenaulakon vasemmassa nurkassa 'Pentti Saarikoski -teemapraktikum'-kokoontumisen jälkeen keväällä XX lumien jo sulaessa.

    Sattumaa vai ei, mutta sinä päivänä ei edes Porthanian keittiöstäkään saanut muuta kuin ällöttävän puoliraakoja lihapullia.

    Oksentaessani noita verisiä jauhelihamykyjä yliopistokirjakaupan muovikassiin näin ruokalan ikkunasta, miten professori Kannunen liukastui sulaneeseen trooppiin rakennuksen pyöröovien edessä.

    Minua nauratti ensin mutta sitten pelästyin, vaikka ukko ei edes kaatunut. Menin täysin mykäksi, kunnes Ö osti minulle mansikkajäätelöä ja sai minut nauramaan.

    Enää en voinut pahoin vaan lähdin Ö:n kanssa lukemaan Anais Niniä, Kama Sutraa ja perenniaalista filosofiaa hänen opiskelijayksiöönsä.

    Kommunikoimme viittomakielellä, koska minä olen joskus niin kovin hiljainen enkä ymmärrä (enkä sitäpaitsi haluakaan ymmärtää) Ö:n filosofian opinnoista yhtään mitään.

    Kirjoittaminen ja ruumiin sanaton muttei suinkaan äänetön kieli tuottaa minulle kuitenkin paljon enemmän iloa kuin puhuminen. Ainakin eräät tuntemani miehet ovat sanoneet niin.

    Olen kai aika poikkeuksellinen nahkapussi naiseksi. En pelkää rivouksia. Rakastan kiroilua. Päinvastoin kuin Sirpa, joka tietääkseni vain ynisee naidessa kuin hylje. Toisin kuin minä. Sillä minähän - - (poikki/rr).

    (jne.)

    Paikka, aika ja nimet on tietenkin muutettu aivan toiseksi kuin mitä ne alunperin ovat koskaan olleet.
    *

    August 9, 2009

    Pakkasesta, syömisestä ja tappelemisesta

    Kuvassa Jarna ja mummo-videopätkän Jarna Kuiva.
    *
    Muistan yhä tänä päivänä, kun näin Tarinakilpailu-sketsin ensimmäisen kerran joskus 1980-luvun puolessavälissä. Ja aina se vaan jaksaa naurattaa.

    Pirkka-Pekka Petelius on tehnyt uransa aikana kymmenittäin huikeita imitaatiorooleja. Jarnallakin lienee esikuvansa, joskaan en tiedä kuka.
    Kertoja kertoo Jarnasta, mutta juuri tästä kertojasta kehittyi myöhemmän Jarna Kuivan superärsyttävä hahmo.
    Jarnasta tuli villitys. Häntä apinoitiin vähän joka mutkassa kuten muitakin Peteliuksen luomia tyyppejä (esim. James Potkukelkka). Veljeni kertoi nähneensä koulupoikajoukon, jossa yli kymmenen kaveria matki Jarnaa yhtä aikaa. On siinä ollut opettajilla kestämistä...
    *
    Jarna - Tarinakilpailu
    'Sairaalassa se vasta kuoli.'
    *
    Tässä näemme ja kuulemme 'valmiiksi kehittyneen' Jarnan, joka on melkoisen härski murkkuteini puheissaan ja teoissaan. Mutta avoin ja välitön - - eikä yhtään vittumainen - - ?

    January 31, 2009

    Mummosta ja Iineksestä

    Tämä juttu on muokattu merkityksiltään, intentioiltaan ja sisällöltään radikaalisti toisenlaiseksi kuin alkuperäinen, mallina käytetty, alla olevasta linkistä löytyvän opiskelijatytön asenteisiin ja suhtautumistapoihin liittyvä, neuvoja antava arviointi omasta mummostaan ja mummoista yleensä.
    *
    Muistan Mummoa ja Iinestä

    Olen ehdoton Mummon ja Iineksen kannattaja ja uskon, että jokaisen tulisi tuntea vähintään yksi mummo, joko biologinen tai muu - tosin pitäen samalla mielessään, että puheena olevat Mummo ja Iines eivät kuulu kenellekään muille kuin heidän lapsilleen - M. O:lle sekä I. X:lle - ja molemmat tietysti minulle. Mutta ei muille - kuin ehkä ihan vähän vaan.

    Mummo ja Iines ovat monelle muulle etäisiä (sopii kyllä mulle) ja väärinkäsitettyinä joskus jopa tylsiä sukujuhlahahmoja, välttämättömiä rasitteita tai sitten vaivaantuneitta "kyl mun pitäis"-tunteita herättäviä henkilöitä, kun puhutaan perhesuhteista. Mutta oikeasti Mummo ja Iines ovat hienoja juttuja.

    Uskon, että Mummossa ja Iineksessä lepää yhteiskunnankin kannalta suuri potentiaali, ja heillä on ainutlaatuista viisautta, josta he eivät vaatimattomina joskin vilpittöminä ja luonnollisen avoimina ihmisinä kovin paljon meteliä pidä.

    Jos omaa mummoaan ja/tai iinestään ei oikein tunne, kannattaa häneen tutustua jos mahdollista.
    Monelle Mummo ja Iines edustavat lapsuutta ja mennyttä hyvää aikaa, mutta näiden hymyilevien kahvia, pullaa ja välillä yksityistä opintotukeakin tarjoavien muorien takaa voi löytyä oikea persoona, upea ihminen iloineen ja suruineen.

    Mummoon ja Iinekseen tutustuminen on rohkea teko, koska tutustuminen muuttaa omia myyttisiä mielikuvia, mutta Mummo ja Iines antavat paljon...

    Mummon ja Iineksen kanssa hengaaminen ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä, vaan parhaimmillaan tasa-arvoista seuranpitoa, jossa keskustellaan aidosti samalla aaltopituudella.

    Ei Mummon ja Iineksen tietenkään tarvitse olla erityisen yksinäisiä kaivatakseen Ranea. He vain ovat ihan aitoja ihmisiä, joilta Rane saa hellän ja vilpittömän sanan - ehkä jopa jopa pusun - lohdutukseksi silloin tällöin, kun hänellä on paha mieli - toisin sanoen pipi sielussa.

    Näin ollen minulle Mummo ja Iines edustavat pelkällä olemuksellaan rauhallisuutta ja viisasta kiireettömyyttä, oikeaa elämänasennetta, joka parhaimmillaan tarttuu.

    Miehet! Älkää siis liian usein soittako Mummolle ja Iinekselle ja kysykö, mitä kuuluu! Minä nimittäin tulen sellaisesta pirun mustasukkaiseksi.

    Rauno Räsänen, valt. yo.
    *
    Tässä linkissä luuraa alkuperäinen juttu, josta väänsin edeltä luettavan - vähintäinkin subjektiivisen ellei peräti narsistis-lapsenomaisen version:

    http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=06/2007&id=aabe927

    January 18, 2009

    Pathoksen ja Doriksen viimeinen tapaaminen

    Viimeisin muutos ja lisäys on tehty Doriksen ensimmäiseen, pitkään vastausrepliikkiin Pathokselle 25.1.
    *
    Pathos oli harmissaan. Athos ja Typhus eivät olleet innostuneet hänen 'doriksenpelastusretkestään' vaan olivat lähteneet jatkamaan 'kuran', joksi Pathos terävien ystävänä kutsui oluita, juomista inhottavaan Pickwick Pubiin Ala-Malmintorin laidalla.

    Malmitalo oli vielä auki kellon näyttäessä vasta puolta kuutta illansuussa. Pathos päätti mennä käymään kirjastossa ja koukkasi matkallaan sinne Malmitalon inva-wc:n kautta. Vahtimestarilta avainta pyytäessään hän koki yllätyksen.

    'Ovi on auki, teitä odotetaan'. 'Mitä ihmettä' P. ähkäisi, ja merkillisen sävähdyttävä aavistus täytti hänen mielensä.

    Pathos koputti inva-wc:n ovea, ja kun se avautui, hän näki - aivan oikein! - edessään kadonneen Doris Häkkisen, tuon estetiikkaa opiskelevan naapurin himphamppuhempukan, jota 'kimppakiva-kaverien' oli ollut määrä lähteä etsimään.

    'Miten ihmeessä sinä olet täällä? Mistä sinä tiesit, että minä tulen kirjastoon juuri näihin aikoihin? - - Ja mistä olet saanut nuo mustelmat tai mitkä lie fritsut kaulaasi? Ernestin kanssako te olette olleet paneskelemassa ja nyt sinä lutka yrität pokata minut?!'

    Doris katsoi Pathosta syvälle silmiin.

    'Sinä pöhkö ja hölmö mies. Pitääkö sinun aina olla niin fanaattisen mustasukkainen, vaikka me emme oikeastaan edes seurustele. Sinä vain olet kehitellyt päässäsi epärealistisia ja seksipitoisia fantasioita minun suhteeni, vaikka me emme ole muuta kuin jutelleet blogeissa, lähetelleet sähköposteja, puhuneet muutaman kerran skypessä, nähneet täällä kahviossa ja käyneet sitten pari kolme kertaa sinun luonasi. Ei sellainen ole vielä mikään parisuhde vaan deittailua - sinä neuroottinen, ihmisarka, viettielämältäsi ambivalentti, estynyt ja puolittain sadomasokistinen, äitisymbioosistasi kärsivä naistenvihaaja!'

    Pathokselta loksahti konkreettisesti monttu auki.

    'Että mitäkö? - - Mutta jos tuo, mitä sanot, pitää paikkansa, ja se pitää, niin sitä suuremmalla syyllä voin kysyä uudestaan, että minkä ihmeen takia sinä odotat minua täällä inva-wc:ssä, jossa tosin olen kerran lausunut sinulle yhtä Larin-Kyöstin runoa - ja sitäkin mielestäsi ihan pieleen? Ethän sinä minusta välitä - rakastamisesta nyt puhumattakaan. Sinä jakorasia!

    Doris rypisti otsaansa muka miettiväisesti, mutta hänen vinkeä kasvonilmeensä ja suunsa mutruisuus paljasti jonkin aivan muunlaisen tunteen tuon fasadin takaa.

    'Entäpä jos minä tykkään sinusta - ihan oikeasti - mutta en halua sitoutua sinuun - ainakaan vielä. Eikä tarvitse sinunkaan sitoutua minuun. Joten voimme molemmat säilyttää vapautemme ja silti elää jonkinlaista yhteistäkin elämää - silloin tällöin - kunhan vain pääsemme molemminpuoliseen yksimielisyyteen siitä milloin ja missä. Ainakin minä haluaisin sellaisen suhteen sinun kanssasi.'

    Pathos nieleskeli ääneen ja änkytti:

    'Ai että niinkuin sellaista Sartren-Beauvoirin suhteen vapauttako tarkoitat? Ollaan yhdessä, mutta tehdään kukin tahoillamme, mitä halutaan. Mikä se sellainen suhde on? Seksuaalista pätkätyöläisyyttä. Muodostaisimme ikäänkuin vapaaehtoisen huoraprekariaatin, mitä intiimiin yhteiselämään tulee.

    Entä jos minä olenkin rakastunut sinuun ihan oikeasti? Entä jos minä en voi sietää, että sinä käyt nussimassa Ernestin kanssa joka torstai-ilta ja palaat pillu ja huulet turvoksissa katselemaan kympin uutisia - raukeasti hymyillen - selvästikin pari kolme järisyttävää orkkua saaneena - sinä toisen miehen mulkun jatke!'

    Doris Häkkinen - tuo Pathoksen märkien unien ja mustasukkaisten aggressioitten kohde ei hätkähtänyt miehen uhoilua:

    'Mutta sinulla on aivan sama vapaus naisten - ja miksei myös miesten suhteen. Minä en ole mustasukkainen. Olen vapaamielinen, vapautunut ja sen vuoksi myös iloinen ihminen. Toisin kuin sinä - suurisuinen peikko ja mörkki!'

    Vihainen mörkki katseli Dorista hänen kommenttinsa jälkeen. Käytyä keskustelua pohdiskellen Pathoksen suupielet kääntyivät kuitenkin lopulta sarkastiseen virneeseen. Sitten hän lausui itseironisen kohtalokkaalla äänellä käyttäen kaikkea sitä dramaattista mimiikkaa, jota oli yksin ollessaan ajankulukseen ja itseään hauskuuttaakseen kaksiossaan harjoitellut naureskellen monesti ääneen performatiiviselle pelilleen:

    "Hyvästi Doris. On toki totta, että sinä et ole ainut nainen minulle tässä maailmassa, kuten en minä ole ainut mies sinulle. Mutta sitä en ymmärrä, miksi haluat meidän jatkavan sellaisessa suhteessa, joka aiheuttaa minulle tuskaa. Sadisti sinä olet. Pidä perseesi! Minä en aio jakaa sitä kenenkään muun kanssa.

    Sillä jos minä nyt annan itseni rakastua sinuun todella syvästi ja ikäänkuin lopullisesti, niin minulla on oikeus vaatia sinulta tiettyä lojaalisuutta, sitoutumista ja uskollisuutta minua kohtaan - kuten sinäkin voit vaatia minulta sinua kohtaan, vaikka et sitä muka omien sanojesi haluakaan.

    Tämä on meidän viimeinen tapaamisemme, ja sanon suoraan, että ainoa hyvä asia siinä on ollut se, että nyt minulle valkeni lopullisesti, kuka ja mikä sinä oikein olet. Ehdin sentään vielä kääntyä pois kuilun reunalta ja etsiä tasaista, tukevaa maata tunteilleni. Se, mitä sinä teet, on minulle enää yhdentekevää. Yhdentekevää, vaikka sieluni itkisi verta sen aikaa, kunnes unohdan sinut.

    Palautan lainaamasi DVD:n vahtimestarille niin pian kuin ehdin. Hae se sitten, kun sinulle sopii. Mutta minä lähden nyt. Tämä näytös on lopussa, eikä se tule enää toistumaan. Eikä näissä sanoissa ole mitään pateettista ja dramaattista vaan silkkaa asiaa, sillä enhän minä ole sinulle kuin se yksi niiden muiden joukossa.

    Hyvästi Doris. Ja onnea. Eroamme ystävinä. Tai ainakin minä yritän ajatella sinut ystävänä. Tunnustan, että se ei ole helppoa, koska minä rakastan sinua. Silti tämä on ainut vaihtoehto. Darling - jos joskus muistat minua, niin muista samalla, että kerrankin joku mies sanoi sinulle suoraan ja sisimmästään sen totuuden, minkä sinä ansaitsitkin kuulla. Ja totuus - rakas haikuni - eikö se ole aina hyvä asia - - - ?"
    *
    Doris Häkkinen jäi katse ja koko olemus jähmettyneenä seisomaan inva-wc:n ovelle ehtimättä sanoa edes hei, kun Pathos jo kääntyi, avasi oven ja paiskasi sen ulos mennessään kiinni paljon lujempaa ja kovaäänisemmin kuin olisi ollut asiallista.

    Vahtimestari alkoi tuijottaa häntä ihmetellen. Pathos totesi miehelle lakonisen kylmästi ja välinpitämättömästi:

    'Viekää rouvalle vessapaperia. Se on päässyt kuulemma loppumaan. Muuten kaikki on hyvin. Ja tulee myös olemaan. Mitä nyt vähän vatsavaivoista kärsitään...'

    Tämän sanottuaan Pathos kaivoi povitaskustaan Doriksen hänelle lainaamaan DVD:n: Salò eli Sodoman 120 päivää (Pasolini), mulkaisi vielä alahuultaan puraisten wc:n ovelle päin, rykäisi ja sanoi hämmästyneelle vahtimestarille hitaasti ja arvokkaasti ikäänkuin tämä olisi ollut hänen henkilökohtainen palvelijansa:

    'Antakaa tämä rouvalle, kun viette sen vessapaperirullan. Se kuuluu hänelle. Se on hänen omaisuuttaan. Niin henkisesti kuin fyysisestikin.'

    Sitten Pathos alkoi klenkata kohti ulko-ovea, katuvalojen valaisemalle torille ja päätti lähteä vetämään kunnon kännit. Yksin. Hänen silmissään oli surullinen ja ikävöivä katse.

    January 2, 2009

    Tarpeeton osa

    Tarkkaan katsottuna kuvassa erottuu myös Origeneen anatomian 'tarpeeton osa' - kivekset - hieman ennen kastrointi-operaatiota - ks. linkki

    Kirjoitettu Mummon blogissa julistetun kirjoituskilpailun Suuret naamiohuvit johdosta - tosin hieman sääntöjen vastaisesti, mutta väliäkö hällä.

    Kielimafialta jäi niin sanotusti haavi auki - varsinkin naissihteeriltäni. Noh - tehtiin kuitenkin useita muutoksia ja lisäyksiä. Hmm...mikä ihme noita mafialaisia tänään taas riivaa, kun ne tirskuu ja supattaa toisilleen? Tuossa on aamukahvia - juokaa orjat! Viimeisin muutos - klo: 19.40.
    *
    TARPEETON OSA (kirjoittanut Anonyymi)

    Antiikin ajan suuri kristillinen teologi Origenes kastroi itse itsensä noin 20-vuotiaana. Kivekset olivat hänelle tarpeeton osa miehen fysiologiaa.

    Ne aiheuttivat Origeneen mielestä vain silkkaa harmia. Kuten himoa, keskittymiskyvyttömyyttä, tahattomia ejakulaatioita ja kuolan valumista suupielistä.

    Kuohittuaan itsensä hän pystyi keskittymään vain olennaiseen eli filosofiseen raamatuntutkimukseen ja eksgetiikkaan.

    Tämän jälkeen ei ollut enää väliä, vaikka Aleksandrian kaduilla olisi kävellyt vastaan itse Kleopatra nenineen, tisseineen ja perseineen. Se ei O:ta hetkauttanut emotionaalisesti millään tavoin.

    Origenes se vain luennoi teologiasta ja kirjoitti tutkimuksiaan - seestyneesti joskin itsevarmasti kuten androgyyneilla on tapana.

    Yllättävä legenda kertoo, että Aleksandrian ylipormestarin vaimo, joka oli käynyt kuuntelemassa Origeneen luennointia ja häikäistynyt tämän älykkyydestä ja puhelahjoista, halusi kuitenkin löytää O:n kivekset - nuo tarpeettomat pallukat.

    Emme tiedä motiivia tähän pakkomielteeseen, mutta tarinan mukaan O:n heitettyä irtileikatut kiveksensä Niiliin, joku perverssi, O:n aikeista vihiä saanut keräilijä, oli kenenkään huomaamatta sukeltanut niiden perään ja onnistunutkin nappaamaan ne, ennenkuin virta oli ehtinyt kuljettaa niitä Niilin suistoa pitkin Välimereen saakka lopullisesti kalojen ruuaksi.

    Tuo ylhäinen nainen - nimeltään Nevernevernevernevernevernever - kuuuli kyseisen tarinan 'kokeneelta' palvelijattareltaan, innostui siitä aivan kiihkoon asti ja pyysi palvelijatyttöä opastamaan hänet mainitun keräilijä-eksentrikon - itse asiassa aleksandrialaisen pornoantikvariaatin pitäjän - luokse.

    Pitkällisten neuvottelujen tuloksena - myös kiristystä pyrittiin harjoittamaan molemmin puolin - Never x 6 sai ostettua Origeneen kivekset kuudellasadalla kultarahalla, jotka hän oli 'lainannut' ylipormestarimiehensä säästöholvista.

    Hektis-seksuaalisen riemun vallassa hän vei O:n kivekset salaiseen piilopaikkaan huvimajaansa ja ryhtyi palvomaan niitä - tarpeettomia pallukoita - joka päivä klo: 22.15 Egyptin aikaa illalla.

    Miehelleen, joka ei ymmärtänyt lainkaan asian todellista luonnetta, Never sanoi aina menevänsä sytyttämään tuikun Isikselle, Osirikselle ja Horukselle.

    Mutta todellisuudessa Never oli kehittänyt itselleen mitä merkillisimmän - joku sanoisi (en minä) perverssin - rituaalin.

    Hän oli asettanut O:n kivekset killumaan huvimajan katosta ohuella narulla, läimäytti niitä hellästi pyhällä kepukalla, jolloin ne alkoivat tehdä kohta jo lähes hypnoottiseen transsiin vajonneen naisen mielestä ihanaa heiluriliikettä, mikä sai hänet kokemaan ihmeellistä sisäistä paloa ja värinää varsinkin alavatsassa.

    Onnesta sekopäisenä Never poistui huvimajasta yleensä klo: 23:00 aikaan, ja tätä rituaalia hänen kerrotaan harjoittaneen 38 vuotta kuolemaansa saakka joka ilta.

    Neverin aviomies - Aleksandrian ylipormestari siis - tosin ihmetteli usein, mistä pikku-vaimo oli löytänyt aiemmin niin häilyvälle ja oikukkaalle sielulleen tasapainon ja rauhan, mikä ei kuitenkaan tarkoittanut, että tämä olisi muuttunut miestään kohtaan seksuaalisesti passiivisemmaksi - päinvastoin.

    Arkeologien viime vuonna löytämistä papyruksista saamme lukea totuuden.

    Syynä olivat juuri O:n irtileikatut kivekset. Tuo tarpeeton osa miehestä, jonka neroutta ja ajatuksenjuoksua - rahvaanomaisesti sanottuna: munat - olivat ennen irtileikkaamistaan niin suunnattomasti häirinneet aiheuttamalla asiaankuulumattomia viboja hormonitoiminnassa, ja sitä kautta estäneet hänen älykkyytensä ja luovuutensa ilmaisukyvyn täydellistymistä.

    Varmaa kuitenkin on, että nämä tarpeettomat kivekset olivat täyttäneet tehtävänsä Never x 6:n elämässä, ja kerrotaan, että hän kuoli hymy huulillaan, O:n pallukat muumioonsa - peräti omaan vaginaansa kätkettyinä - ja mitä ilmeisimmin erittäin onnellisen kuoleman.

    Toistan vielä, että koska osaamme nykyään lukea papyruksia sujuvasti, ei meillä ole enää mitään syytä epäillä tämän merkillisen mutta omalla tavallaan viehättävän ja kiehtovan legendan todenperäisyyttä.
    *
    http://www.tohtori.fi/?page=6218196&id=5052551

    December 28, 2008

    Tangaa stringeillä 2

    Sanoitta
    tartun kiinni sinuun.
    Kätesi raukenee.
    Tunnen veresi hengityksen.
    Tiedän, että olet minua vahvempi.

    December 27, 2008

    Tangaa stringeillä

    Kielimafian kanssa lisättiin pilkutuksia ja tehtiin pari pikku sanamuunnosta (vimeinen säkeistö) tähän kriitikkojen äpäräksi haukkumaan lapseen. Esikoiseeni. PS. lisätty 28.12.
    30.12 tehty strateginen muutos, jota harkitsin jo aiemmin. Ensimmäisen ja toisen säkeen paikkaa on vaihdettu. Siksi, että 'kohtaaminen' tapahtuu nimenomaan tässä 'järjestyksessä'.
    *
    Mummo

    Hmm...

    Tiedätkö mitä?

    Minä aion (ylenkatseellisen asenteesi takia) kirjoittaa kuin kirjoittaakin sinun sukkahousuistasi tangan - tai ehkä jopa stringin. Kun sinä sitä japanilaisuutta niin kovasti kerran kaipaat.
    *
    Vetoketjuni jumittui
    sukkahousujesi silmäpakoa
    odotellessa.
    Sen hampaat laukesivat auki
    vastoin tahtoaan.

    Haarakiilasi venyi
    tiukan stretsin antaessa periksi.
    Et pomppinut enää,
    hyppelit,
    kunnes osuit kohdalle.

    Ennenkuin ehdin hyvästellä,
    otsasi uurteet jättivät minut
    muistelemaan sanojani,
    joita et enää koskaan olisi
    tunnustanut omaksesi.
    *
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tanka

    PS.
    Teki mieleni langeta mauttomuuksiin ja kirjoittaa kolmas rivi 'muistelemaan panojani', mutta joku tolkku se on tyylitajullakin.

    December 22, 2008

    Mut onni konsanaan ei kestä kauan

    Kuvassa kohtalokas Vantaankoski

    Kirjoitettu kommentiksi Vaarin kommenttiin päreessäni Itsekehua potenssiin n.
    *
    Vaari kirjoitti:
    'Uskon sanojasi, kun näen Mummon kirjoituksen, jossa hän uhkaa heittäytyä Vantaankoskeen, ellei saa sinua, Ranea omakseen'.
    *
    Kyllä Mummo vielä uhkaa tehdä sen, mutta vasta kesällä, sillä juuri nyt - viittaan teidän - herrojen Tapsa P ja sinä Vaari - aiempaan sanoitusmuisteloon:

    Tällai Mummo vielä haikailee mun perään (tämä luonnostelma menee nyt kai hiukan enemmän Tapsa P:n version mukaan):

    Yöt, päivät mielessäni ompi Rauno,
    viel' muistathan tuon kielineromiehen?
    Sä kullannuppu, mun oma ronski macho,
    sä miksi särjit Mummon sydämen?

    Malminkaaren tiellä alkoi lemmen valta,

    kun sun kanssas Malmitaloon päin
    kävellä sain ja lippahattus alta
    sun partakarvas ja silmäs tuiman katseen näin.

    "Nyt on", mä lausuin, "kaunis ilma, Hani."

    "Kyllä", vastas Rauno, "onhan se."
    "Seutu kaunis, vedet niin kuin peili,
    mut kaikkein komein ootte Rauno Te."

    Mut Rauno vastas: "Tuo on taasen tuota,

    pois imarrus nyt neiti Mumppeli"
    Niin minä lausuin: "Se on aivan totta,
    en imartele minä kellenkään."

    Perillä sitten tiedustelin hältä,

    ett saisko hälle hiukan tarjota.
    "Kyllä kiitos", ja viime pennilöillä
    mä ostin kaksi pizzaa juustolla.

    Ne leivotut sydämen ol muotoon

    ja kiinni oli toinen toisissaan.
    Rauno ymmärs minun ajatuksein
    ja rinnastaan pääs huokaus.

    Illan suussa Raunoa mä huhuilin

    palatessani Vantaanjoelle,
    kun kaukaa hätähuudon kuulin!
    Ah, Rauno veessä paatin vieressä.

    Kuin ilves syöksyin minä miehen niskaan,

    ylös vedin, henkiin pumppasin.
    Ja vaikken urotöilläin kersku koskaan,
    tää teko vei mun melkein kihloihin.

    Mut onni konsanaan ei kestä kauan,

    vaan toiveet pettää, Rauno petti mun.
    Hän tarttui toisen rakastajattarensa paulaan
    ja sai myös tältä pizzaa täyteen suun.

    Kuin mieletön mä syöksyin Vantaankoskeen:

    nyt kuolo yksin unhoituksen tois!
    Mä riisuin kengät, käärin hameenhelmat,
    mut ves' ol kylmää, huh mä käännyin pois.
    *
    PS.
    Tämän päreen johdannossa viitataan Mummon postauksen http://mummomo.blogspot.com/2008/11/suomuja-iholla.html kommentteihin Vaarin ja Tapsa P:n pohtiessa parodioimani sanoituksen eli Nikkarin Kertun alkuperäistä kieliasua.
    *

    February 15, 2008

    Yllätys: Back to Crack - Amy Winehousen 'kotivideo'

    Kuvassa ehkä hieman 'reissussa rähjääntynyt' Amy Winehouse tammikuun hiuslookissaan (helmikuussa hän palasi taas vanhaan 'mehiläispesämalliinsa'). Onko tämä vitsi vai julkisuusposeerausta - vai ihan vaan silkkaa krapulaa?

    Amy Winehousella oli tänä vuonna kuusi grammyehdokkuutta, joista hän voitti viisi. Enemmän kuin kukaan muu artisti.

    Olen saanut nörttihakkereitten välikäsien kautta Amyn aiemmin julkaisemattoman ja julkisuudesta poisvedetyn, jopa hävitettynä pidetyn videoversion hänen Back to Black - albuminsa nimikappaleesta.
    Se korutont' on kertomaa ;/ Voi hyvät hyssykät...Vai ei Amy tarvitse katkaisuhoitoa ja huumevieroitusta - kuten hän itse laulaa grammypalkitussa kappaleessaan Rehab - sekä myös tässä 'kotivideossa'?
    (Lisäys)
    Poikaystävä (nyt aviomies) Blake on näköjään lähtenyt livohkaan eikä ole jättänyt Amylle muruakaan kokaiinia (eikä mitään muutakaan päätä sekoittavaa). Niinpä hänen täytyy surussaan ja krapuloissaan etsiä korvaavia aineita. Amy ei ole hyvä tyttö ja tietää sen itsekin.
    Words and music by Leeni
    Amy Winehouse played by Stephani Thompson
    Mama played by Cisco McCarthy