Loukkaako tämä satiirinen kuva Charles Darwinin perillisiä - tai esim. darwin-fanaatikko Richard Dawkinsia? - - Tai minua..?*
Hyvin menee taas, kun Kätevä emäntä palasi ruutuun (ja Yle Areenaan) uusine jaksoineen. - - Mutta suraavaksi kommentoin Iineksen ja kommenttipersoona Tapanin keskustelua Iineksen hikikuumassa päreessä Pahaa puhetta?.
Tapani kirjoitti Kaarinan Hazardin Halme-muistokirjoituksesta (muka) mediakriittis-opettavaisen parodian, jossa kohde ja kohteen oninaisuudet oli muunnettu Halmeesta ja hänen ominaisuuksistaan Iinekseksi ja hänen (oletetuiksi) ominaisuuksikseen. Muilta osin on pyritty kopioimaan Hazardin tekstiä. Tällä tavoin Tapani haluaa osoittaa, että Hazardin hyvän maun rajoilla liikkuva Halme-satiiri oli kerrassaan sopimaton, tahditon, julkea ellei peräti herjaava.
Kriittisen journalismin kriteeriksi ei näin ollen riitä alkuunkaan, että kirjoittaa kirjallis-esteettisin kriteerein erinomaisesti, - on kirjoitettava myös tahdikkaasti (kuin kissa hietikolla jälkeen tarpeen teon).
Okei. Mutta onnistuiko Tapani Iineksestä kirjoittamassaan muistoparodiassa, jonka hän siis sanoo olleen vain hiukan muunneltu versio Kaarina Hazardin tekstistä, vakuuttamaan meidät siitä, että ihmisistä ei saa kirjoittaa liian ilkeästi - ei elävistä eikä varsinkaan äskettäin kuolleista?
*
Tapani,
ja mikä oikeastaan olikaan parodiasi varsinainen opetus? - - Esitän seuraavassa oman arviointini siitä asiasta.
*
Ensinnäkin: sinulta puuttuu parodiastasi "'hyvä' huono" maku, kun taas Hazardilla tuota hyvää huonoa makua eli esteettisesti vakuuttavaa satiiria löytyy - jopa farssiin asti - ainakin nyt, kun journalistien/tiedottajien tekopyhä kumileimasin, JSN, ryhtyy jääviydestään huolimatta arvioimaan itse itseään Hazardin tekstiä vasten.
JSN on menettänyt uskottavuutensa ja siten legitimoivuutensa, joten se pitäisi lakkauttaa antamasta valheellista kuvaa journalismin itsekritiikin toimivuudesta ja vilpittömyydestä. JSN on jo ajat sitten osoittautunut pelkäksi jesuiittamaisten itsensä puhdistajien ('-tyydyttäjien') salaseuraksi.
Toisekseen: mainitsemani esteettinen (uskottavuus-)puutos johtuu pitkälti myös siitä hyvin yksinkertaisesta, ikäänkuin tautologisesta syystä, että muokkaat halme-tekstistä iines-tekstin. Kirjoitat kontekstissa, joka kuvasi alunperin aivan eri ihmistä taustoineen ja ominaisuuksineen kuin mitä nyt teet siirtämällä Iineksen Halmeen paikalle. Kaiken lisäksi tämä ihminen on yhä elossa.
Vielä vakavampi näkökulman väärinasettelu ja tekstuaalinen puutos on se, että sinä et tunne Iinestä kuin ainoastaan välillisesti - vain hänen blogitekstiensä kautta - et esim. suoraan hänen aiemman työnsä, television, radion, lehdistön tai muun median kautta. Toisin sanoen tunnet hänet varsin huonosti verrattuna siihen, miten hyvin julkinen eläin nimeltä Toni Halme tunnettiin.
Parodiasi ei siten voi olla mikään onnistunut peilikuva Hazardin Halme-muistokirjoituksesta vaan kirjallista kikkailua, josta puuttuu perimmäinen totuuspohja. - Halme-muistokirjoituksesta sitä kyllä löytyy.
Eri juttu on sitten se, miten kirjoittajan/Hazardin intentio lopulta tulkitaan sekä se, mitä äskettäin kuolleesta vainajasta saa sanoa ja mitä ei. Mutta - ja harkitusti - tuohon asiaan en nyt aio kajota, eli en halua tässä kommentissa iskeä kättäni niin sanottuun reaaliseen käyttääkseni lacanilais-zizekiläistä vokabulaaria.
Sitäpaitsi voisin perustellusti (joskin täysin päinvastoin kuin, mitä näissä Hazard-kirjoitteluissa koko ajan on tehty) todeta, että koska tutkimukset ovat vielä kesken, en ota kantaa mahdolliseen syyllisyyteen (ks. PS.).
Juttusi ei ole uskottava myöskään omana kokemuksenasi (tai näin ainakin uskaltaudun olettamaan), koska teit parodian nimenomaan sillä tarkoituksella, että saisit sen 'opettavaisen pahantahtoisesti' kohdistumaan Iinekseen, et niinkään siksi, että olit Iineksestä ehdottomasti juuri sitä mieltä kuin kirjoitit. - Mutta jos olit, niin parodiasi uskottavuuspisteet ilman muuta nousevat silloin - paradoksaalista tai ei (haha).
Näin ollen medialukutaidon peräänkuuluttamisesi vaikuttaa jotenkin keinotekoiselta ja omahyväiseltä mestaroinnilta. Et vakuuta ainakaan minua siitä, että olisit kirjoittanut mallikelpoiseksi esimerkiksi kelpaavan näytteen siitä, miten tiettyä tekstityyppiä voi/pitää strukturaalisesti analysoida, dekoodata ja siten selittää.
Mutta mitäpä tässä kursailemaan: on joko hyviä, keskinkertaisia tai huonoja juttuja. Arvioi itse, mihin kategoriaan minä sinun 'didaktisen' parodiasi sijoitan.
*
Summa: Ihmisistä saa kirjoittaa ilkeästi, jos tekee sen osoittaen merkittävää kirjallista lahjakkuutta satiirisen tyylilajin hallinnassa. Tämän klisheemäisemmin, täydellisemmin ja 'tyhjemmin' en omaa mielipidettäni tässä asiassa osaa ilmaista.
Sitäpaitsi on syytä muistaa, ettei hyvä satiiri ja ironia koskaan ole perimmältään kyynistä vaan pikemminkin sukua ylevälle. - Uskokaa tai älkää.
PS.
Kuten havaitaan, en puhu tässä yhteydessä sanaakaan moraalista, koska sitä ei journalismista (Hazard ja tietysti Iltalehti mukaan lukien!) lopulta muutenkaan löydy kuin juuri sen verran, ettei lain kirjainta ainakaan tarkoituksella ja tietoisesti olla rikkomassa (lain henki onkin journalisteille arvattavasti pelkkää uskonnollista metafysiikkaa), mutta yleisen mielipiteen sietokykyä pyritään kyllä testaamaan, koska se tuo julkisuutta=rahaa.
*
http://hikipedia.info/wiki/Satiiri (kun satiiri satirisoi itseään)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyynikot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Subliimi
http://www.solarnavigator.net/history/charles_darwin.htm
