January 16, 2012

Ihmisnahkalamppu ja teloituksen estetiikka - kaksi kommenttia taiteesta Takkiraudalle

Yläkuva. Ilse Koch, Ihmisnahkalamppu. Alakuva. Francisco GoyaThe Third of May 1808Museo del Prado, Madrid.
*
Kommentteja Ironmistressin päreeseen Toisten rahoilla.

I
Taidekäsityksesi muistuttaa natsismin ja kommunismin pysähtynyttä propaganda-estetiikkaa keskiluokkaisen oikeisto-konservatiivin turvallisen tyylikästä olohuonetta mallina käyttäen.

Miten ihmeessä hyvä taide muka on pelkästään harmonista, rauhoittavaa, sopusointuista ja ties mitä hyvää? Toki se on sitäkin, mutta taiteen vaikutus perustuu viime kädessä totuuteen eikä sovinnaisuuteen, poliittiseen korrektiuteen tai edes subjektiivisiin mielteisiimme.

Olivatko Caravaggion katoliselle kirkolle tilaustyönä tekemät [hätkähdyttävät] maalaukset muka sovinnaisia ja rauhoittavia? Eivät taatusti olleet, mutta olisi lähinnä typerää moralismia väittää, että ne olivat ruman ja väkivaltaisen kulttuurin tuotteita [ne olivat tietysti sitäkin kuten kaikki hyvä taide].

Taidekäsityksesi kavaltaa [sillä itsehän sinä et näe siinä mitään ongelmaa] kerta toisensa jälkeen henkisen sukulaisuutesi konservatiivis-rasistiseen maailmankuvaan [olkoonkin, että pidän kapitalismi-kritiikkiäsi ajoittain jopa terävänä ja hyvin organisoituna].

II
1
Ironmistress kirjoitti: Kysymys Rauno Räsäselle: Ovatko Ilse Kochin Buchenwaldissa nikkaroimat ihmisnahasta tehdyt lampunkuupat taidetta vaiko eivät?
*
Taide kuvaa todellisuutta - ei yksinomaan jotain tiettyä moraalista tai 'moraalitonta' asennetta. Koch-esimerkkisi vastapainoksi heitän vaikkapa Goyan karmivan kuva teloituksista. Se maalaus on nykyään klassikko. Hyvää vai huonoa taidetta? Typerä kysymys. Pitää puhua suuresta tai pienestä taiteesta.

Toistan - taide kuvaa todellisuutta - ei yksinomaan jotain tiettyä moraalista tai moralistien moraalittomaksi nimittämää asennetta.

Oma asenteeni saattaa tietenkin vaikuttaa hieman nihilistiseltä, mutta sitä on perimmältään todellisuuskin [tyhjyyttä, ei-mitään] - ihmisen kaikessa viisaudessaan keksimistä arvoista ja normeista nyt puhumattakaan, jotka ovat pelkkää pintaa, joka on konstruoitu muka kestäväksi [hahhah] palomuuriksi tyhjyyttä, kaaosta ja turvattomuutta vastaan.

Taide ei tarvitse moraalia mutta moraali tarvitsee taidetta. Tämä epäsymmetrinen suhde on kääntynyt lopulta aina moraalin tappioksi.

On sitten toinen ja ehkä jopa umpikujaan johtava juttu, että myös taide ollakseen herättävää, hätkähdyttävää, ajatuksia herättävää ja innostavaa ikäänkuin dialektisesti [tietoisuuden ilmaantumisen ehtona] tarvitsee moraalia [arvo- ja normijärjestystä], sillä ilman moraalia [mikä ei ole sama asia kuin moraalitomuus ikäänkuin perversiona] taiteesta saattaa tulla pelkkää postmodernia kitshiä [ja huonoa sellaista].

Mutta yhä silloinkin [suuri] taide kuvaa lopulta aina todellisuutta eikä vain yhtä kulttuuria. Tässä tapauksessa kulttuuri, jossa kaoottiselta ja muodottomalta vaikuttava [itsetarkoituksellisen ei-esittävä ja/eli ääriekspressionistinen] taide syntyy, on menettänyt uskonsa moraaliin, uskontoon ja ideologioihin ja se ilman muuta näkyy juuri taiteessa, mutta ei ole suinkaan taiteen tai kulttuurin vika vaan todellisuuden eräs ja ehkä perimmäisin ilmentymä.

2
On pakko tarkentaa aiempaa kommenttia, koska et ymmärtänyt, mikä siinä osuu juuri sinuun.

Eräs pointti oli tietenkin se, että syyllistyt anakronismiin.

Kirjoitat seuraavasti: 'Caravaggion töitä leimaa ilmiömäinen taituruus, tekninen osaaminen ja aivan uudet taidot, kuten perspektiivi'.

On helppo kirjoittaa tuolla tavoin monta sataa vuotta Caravaggion jälkeen, kun hänet on jo ajat sitten kanonisoitu yhdeksi historian suurimmista kuvataiteilijoista.

Pitää kuitenkin muistaa, että katolinen kirkko pääosin kauhistui Caravaggion naturalistisia asetelmia, jotka kaikessa taitavuudessaan yllättäen näyttivätkin ilmaisevan jotain aivan muuta kuin kardinaalien edustaman instituutio-kristillisyyden poliittisesti ja teologisesti korrektia kiiltokuvamaailmaa.

Jos sinä olisit ollut konservatiivinen kardinaali, olisit tuominnut Caravaggion jyrkästi, koska hän horjutti sinun maailman- ja todellisuudenkuvaasi [toisin sanoen mielenrauhaasi] aivan samaan tapaan kuin nyt tuomitset kategorisesti yksittäisiä taideteoksia tuosta vain lonkalta - joko vakaumuksellis-moraalisista eli/tai mutu-syistä.

Kuten sanottu taiteen tehtävä on kuitenkin herättää ihminen itsetyytyväisestä unestaan - hätkähdyttää ja horjuttaa hänen mielenrauhaansa SEKÄ HYVÄSSÄ ETTÄ PAHASSA eikä suinkaan tuudittaa häntä konservatiivisen tekopyhyyden, valheellisen turvallisuuden ja omahyväisen mukavuuden uneen [eli pysähtyneisyyden estetiikkaan].

'Maailma on paha ja sitten sinä kuolet', kirjoitti eräs säikähtänyt Darwinia lukenut buddhalainen perheenäiti ;\].

Mutta myös ja ehkä juuri sellainen maailma kelpaa erinomaisesti taiteen materiaaliksi - niinkuin tietysti mikä tahansa muukin maailma.
*
http://takkirauta.blogspot.com/2012/01/toisten-rahoilla.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Caravaggio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Caravaggio
http://www.virtualjerusalem.com/judaism.php?Itemid=1062
http://en.wikipedia.org/wiki/Francisco_Goya
http://fi.wikipedia.org/wiki/Francisco_de_Goya
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilse_Koch
http://en.wikipedia.org/wiki/Ilse_Koch

2 comments:

Ironmistress said...

2
On pakko tarkentaa aiempaa kommenttia, koska et ymmärtänyt, mikä siinä osuu juuri sinuun.

Eräs pointti oli tietenkin se, että syyllistyt anakronismiin.

Kirjoitat seuraavasti:

'Caravaggion töitä leimaa ilmiömäinen taituruus, tekninen osaaminen ja aivan uudet taidot, kuten perspektiivi'.

On helppo kirjoittaa tuolla tavoin monta sataa vuotta Caravaggion jälkeen, kun hänet on jo ajat sitten kanonisoitu yhdeksi historian suurimmista kuvataiteilijoista
.

Ei. Caravaggion ansio oli siinä, että hän todella loi uusia asioita ja hän teki sen sekä teknisesti taitavasti että vaikuttavasti. Tässä aiheessa Caravaggiota voidaan täydellä syyllä verrata Maurits Escheriin - joka taatusti on luonut uusia asioita teknisesti taitavasti ja vaikuttavasti ja uudistanut grafiikkaa rajusti. Miksi häntä arvostavat vain nörtit?

Mutta millä tavoin nuo nykytöhertelijät ovat luoneet uusia asioita, uudistaneet taidetta teknisesti, kehittäneet uusia tekniikoita tai keksineet jotain perspektiiviin verrattavaa? Eivät mitenkään. Nykytaide on rumaa - teknisesti täysin triviaalia, huonosti toteutettua, kolhoa ja viimeistelemätöntä ja sellaista, mitä kuka tahansa viisivuotias vesseli osaisi tehdä. Heidän tekeleensä muistuttavat enemmän vessanseinäpiirroksia kuin Caravaggiota.

Entäpä, jos Caravaggio olisi maalannut vessanseinäpiirroksia sinne katedraalin kattoon? Tai levittänyt tuhat litraa maapähkinävoita lattialle? Miten herrojen kardinaalien huumorintajua olisi silloin mitattu? Kuka silloin muistaisi Caravaggiota enää 600 vee jälkeen?

Jos sinä olisit ollut konservatiivinen kardinaali, olisit tuominnut Caravaggion jyrkästi,

Ei suinkaan. Ruukinmatruuna olisi tuominnut hänet jyrkästi, jos "taideteos" olisi ollut purkillinen ulostetta alttarilla.

Tai se surullisenkuuluisa tuhat litraa maapähkinävoita lattialla.

Kuten sanottu taiteen tehtävä on kuitenkin herättää ihminen itsetyytyväisestä unestaan - hätkähdyttää ja horjuttaa hänen mielenrauhaansa SEKÄ HYVÄSSÄ ETTÄ PAHASSA eikä suinkaan tuudittaa häntä konservatiivisen tekopyhyyden, valheellisen turvallisuuden ja omahyväisen mukavuuden uneen [eli pysähtyneisyyden estetiikkaan].

Nuo ihmisnahasta tehdyt lampunkuupat tekevät sitä satavarmasti. Ergo, ne omien sanojesi mukaan ovat tällöin taidetta, eikö vain? Tällöin vindikoit tuon ykkösvaihtoehdon.

Ironmistress said...

Taide kuvaa todellisuutta - ei yksinomaan jotain tiettyä moraalista tai 'moraalitonta' asennetta.

Jos taide kuvaa todellisuutta, tällöin ainoaa taidetta on realismi. Tähän ruukinmatruuna sanoo vastalauseensa. Taiteen tehtävä ei ole vain kuvata todellisuutta, vaan myös tehdä olematon olevaksi.

Mutta nuo ihmisnahasta tehdyt lampunvarjostimet kuvaavat todellisuutta aivan yhtä paljon kuin sperma tehosekoittimessa tai kissantappo- ja onanointivideo. Olemme taas lähtöruudussa.

Koch-esimerkkisi vastapainoksi heitän vaikkapa Goyan karmivan kuva teloituksista. Se maalaus on nykyään klassikko. Hyvää vai huonoa taidetta? Typerä kysymys. Pitää puhua suuresta tai pienestä taiteesta.

Hyvää taidetta. Se kuvaa toisaalta ranskalaisten julmuuksia Espanjassa Napoleonin sotien aikana; ja toisaalta sen symboliikka on valtava. Kuvan mies levittää kätensä kuin ristiinnaulittu.

Goyan taulu on teknisesti äärimmäisen hyvin toteutettu ja Goya on saanut siihen tunnetta. Aamuhämärän chiaroscuro saa aikaan dramaattisen vaikutelman.

Samaa ei voi todeta nykytaiteesta, josta suuri osa on teknisesti täysin triviaaleja.

Toistan - taide kuvaa todellisuutta

Mitä todellisuutta dada kuvaa? Vai onko abstrakti taide taidetta lainkaan?

Taide ei tarvitse moraalia mutta moraali tarvitsee taidetta.

Jos näin on, niin tällöin kulttuuri, joka tuottaa töherryksiä, spermaa tehosekoittimessa, purkitettua ulostetta tai kissantappovideooita, on menettänyt täysin moraalisen kompassinsa. Ihmisnahasta tehdyt lampunkuupat sopivat täysin tällaisen kulttuurin moraaliin.

On sitten toinen ja ehkä jopa umpikujaan johtava juttu, että myös taide ollakseen herättävää, hätkähdyttävää, ajatuksia herättävää ja innostavaa

Entä silloin, jos taide aikaansaa ainoastaan vaivautumisen tunteen? Typertymisen ja myötähäpeän taiteilijan puolesta, sekä säälin hänen mielenterveyttään kohtaan sekä suuttumuksen siitä, että päiväkodeista ja varuskunnista tingitään tällaisen vuoksi.

sillä ilman moraalia [mikä ei ole sama asia kuin moraalitomuus ikäänkuin perversiona] taiteesta saattaa tulla pelkkää postmodernia kitshiä [ja huonoa sellaista].

Postmodernismi merkitsi modernikäsitteenkin kuolemaa, ei ainoastaan moraalin. Tarkoitatko siis, että nykytaide on pelkkää postmodernia kitschiä? [Ruukinmatruunan arvio on, että noin 90% siitä on sitä.]