I
Racism is rooted in the historical development of capitalism as a world system. It has proved through several centuries to be a useful and flexible tool for the possessing classes. It justified the brutal wars of conquest and genocide, which established the European colonial empires. It rationalized the slave trade, which produced the primitive accumulation of capital necessary for the industrial revolution.
Today racism in its various guises remains an important ideological mainstay for the capitalist elites, providing a rationale for the barbaric oppression of minorities. Racism "explains," for example, why black people in America fail to get a piece of the "American Dream" one generation after another. It can be used to "explain" why Japanese capitalism has been much more successful than its European and North American rivals. The arguments offered by racists, whether the psychotic ravings of a lumpenized skinhead or the "objective," pseudo-scientific scholarship of a Harvard professor, seek to direct popular anger away from the workings of an irrational and decaying capitalist system to some group of "outsiders."
II
Kommentti Ironmistressin kommenttiin hänen päreessään Työnhaun markkina-arvoteoria.
1
RR: 'Niinpä juuri sofistikoitunut rasismi on truismi, jonka myös IM tahtoen tai tahtomattaan hyväksyy ihmisen 'lajityypillisenä käyttäytymisenä'.'
IM: 'RR, rasismi on ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä. Se on yksi syy, miksi ihminen on pohjimmiltaan paha. Mutta muistanet jälleen Humen giljotiinin. Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä miten niiden tulisi olla.'
*
Onko rasismi olemassa de facto vai de jure? Toisin sanoen kausaalis-tosiallisesti vai loogis-määritelmällisesti?
Jos se on de facto [ja 'rehellinen' rasisti olettaa, että se on de facto], niin ihmettelen, mihin oikein tarvitsemme silloin Humen giljotiinia? Muistuttamaan siitä, ettemme voi loogisesti päätellä, että rasismi ei ole lajityypillistä käyttäytymistä - vai mitä? Hahhah.
Minä sen sijaan olen sitä mieltä, että rasismia on [loogis-määritelmällisesti] aina silloin, kun rasistinen taipumus hyväksytään joko välittömänä ja suorana apartheidina tai se päinvastoin pyritään peittelemään/mystifioimaan jollain eufemistisella ja pragmaattisella mutta todellisuudessa taktisesti tai jopa strategisesti eriarvoistavalla käytännöllä.
Väitän myös, että eläimellis-petomainen käyttäytyminen muuttuu ihmisessä rasismiksi jo/vasta sinä hetkenä, kun hän tiedostaa [loogisen etäisyydenoton eli reflektion kautta], että esim. rodullinen eriarvoistaminen on väärin. Mikäli ihminen ei sitä tajua, hän on psykopaatti [mikä merkitsee, että hän ei kuulu ihmiskuntaan vaan pikemminkin villieläimiin, joskaan en halua enkä voi syyttää 'oikeita' eläimiä rasismista].
Näin ollen rasismi ei minun mielestäni ole luonnollisesti/positiivisesti olemassaolevaa käyttäytymistä vaan älyllistä ja moraalista epärehellisyyttä, jota voi tietoisesti yrittää välttää, mikäli haluaa ja älyää. - Monet eivät tietenkään halua ja vielä useammat eivät älyä.
Silti rasismi ei ole ihmiselle lajityypillistä. Se ei ole lajityypillistä millekään lajille. Eläimillä ei ole tietoisuutta ja moraalia tajuta 'rasismiaan', joka ei ole rasismia vaan vaistonvaraista käyttäytymistä. Ihmisellä taas on tietoinen moraali, joka kieltää häntä käyttämästä toista ihmistä yksinomaan välineenä johonkin itsekkääseen päämäärään.
Mutta jos näin tapahtuu systemaattisesti kuten kapitalismissa, voimme pitää nimenomaan vapaata markkinataloutta systeeminä, joka toimii kysynnän ja tarjonnan riskirahanpesu-johdannaisilla manipuloituun peliin sekä liberaaliin demokratiaan ja vapauden savuverhoon kätkettyjen kannustimien varassa, jotka semanttisista eufemismeistaan riisuttuna osoittautuvat rasistisiksi.
Mutta kaikki ihmiset eivät ole kapitalisteja eivätkä siten myöskään [piilo]rasisteja. Lajityypillisyys-oletus haihtuu tässäkin mielessä ilmaan kuin höyry.
2
Kertaus
Olennaista tässä on tajuta, että jos tiedostamme rasismimme, emme enää ole rasisteja ainakaan bona fide ja hyvällä omallatunnolla vaan pahuuttamme eli toimien parempaa tietoamme ja ymmärrystämme vastaan. Mikäli taas emme tiedosta rasismiamme, emme voi olla rasisteja, koska emme kuulu ihmislajiin lainkaan.
Kun siis tiedostamme rasistiseksi ymmärtämämme taipumuksen itsessämme, olemme aina jo [ainakin karkeasti] arvottaneet tietyntyyppiset asenteet ja käytöksen moraalisesti oikeana tai vääränä käyttäytymisenä. Tämän jälkeen me emme enää pysty oikeuttamaan rasistista käyttäytymistä de facto lajityypillisyytenä vaan joko hyväksymme sen huolimatta sen moraalisesta paheksuttavuudesta tai yritämme kätkeä sen etenkin demokraattisiin vapausoikeuksiin ja kapitalismin 'lainalaisuuksiin'.
3
Humen lailla ei ole tässä asiassa psykologisia käyttäytymistaipumuksia selventävää käyttöä. Päinvastoin - se tekee praktisesti johdonmukaisen päättelyn mahdottomaksi loogis-käsitteellisesti dogmaattisella dikotomiallaan muka objektiiviseen tosiasiamaailmaan [deskriptiivisyys] ja muka subjektiiviseen pitämisen maailmaan [preskriptiivisyys]. Päättely loppuu kuin seinään, minkä vuoksi tosiasioitten ja pitämislauseitten kategorinen erottaminen toisistaan jopa ylläpitää rasistisia käytäntöjä kuten kuvatekstisssä osoitetaan.
III
http://www.youtube.com/watch?v=2dcYrG6CRi4&feature=related
Hullujussi - Bingo bango bongo
.....
Nykyään tällaista biisiä ei voisi enää tehdä, mikä viestii siitä, ettei suvaitsevaisuus suinkaan lisää huumorintajua vaan pikemminkin asettaa sille tiukkoja rajoituksia poliittisen korrektiuden nimissä.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Hume
http://www.bolshevik.org/1917/no12/no12capitalismandracism.html
http://takkirauta.blogspot.com/2012/01/tyonhaun-markkina-arvoteoria.html
http://endofcapitalism.com/about/2-what-is-capitalism/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hullujussi
http://en.wikipedia.org/wiki/Civilization_(song)
5 comments:
Olet nyt ymmärtänyt koko jutun tosiasiallisesti väärin.
Meistä ylipäänsä tekee ihmisiä se, että meillä on vapaa tahto ja kykenemme käyttäytymään vastoin lajityypillisiä käyttäytymismallejamme. Kykenemme valitsemaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän, suotuisan ja tuhoisan, välillä.
Myös pedofilia, insesti, lastenmurhat, polygamia, orjuus, vahvemman oikeus ja monet muut todella inhottavat asiat ovat lajityypillisiä käyttäytymismallejamme. Kuitenkin kykenemme valitsemaan oikean ja väärän väliltä ja käyttäytymään toisin kuin biologiamme käskee.
Ja juuri tämä tekee meistä ihmisiä eikä apinoita. Tätä Humen giljotiini merkitsee: siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä miten niiden tulisi olla.
Et voi argumentatiiviseen ristiriitaan ajautumatta sanoa, että Humen laki pätee ja että rasismi on ihmisen lajityypillistä eli tosiasiallista käyttäytymistä.
*
Palaan asiaan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, mitä tekemistä Humen giljotiinilla voi olla konventionaalisen moraali-common sense'si kanssa. Ainakaan siinä ei ole kyse loogisesta johdonmukaisuudesta.
Kuinka niin? Mikä argumentatiivinen ristiriita on kyseessä?
Päinvastoin juuri tuo osoittaa että Humen giljotiini pitää paikkaansa: tosiasioista ei voida muodostaa arvolauseita.
Me emme voi väittää, että rasismi on oikein (arvolause) koska se on ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä (tosiasia)
Päinvastoin, se että kykenemme toteamaan että rasismi on väärin vaikka se on pahantahtoiselle ja ilkeälle alastomalle apinalle nimeltä Homo sapiens kuuluvaa lajityypillistä käyttäytymistä, osoittaa että Humen giljotiini pätee.
Ja juuri se tekee meistä ihmisiä - että kykenemme toimimaan vastoin biologista syväkoodaustamme.
'Ja juuri se tekee meistä ihmisiä - että kykenemme toimimaan vastoin biologista syväkoodaustamme.'
1
Hmm. Vain jonkin uskonnollisen 'sekoomuksen' kokenut ihminen voi väittää niin kuin kommentissasi teet.
Logiikkasi on lähes mystistä.
2
Humen laki pätee, sikäli kuin tosiasiat ja arvot ovat deskriptiivisesti erotettavissa toisistaan, mutta Humen giljotiinilla ei ole loogisesti mitään tekemistä sen kanssa, että valitsemme käyttäytymismallin, joka perustuu johonkin moraaliseen arvovalintaan.
Arvoja ei tosiaankaan voi 'johtaa' tosiasioista, mutta eivät ne myöskään loogisesti 'seuraa' tosiasioista sillä tavalla kuin sinä päättelet [päättelysi on totaalisti Humen lain vastainen ajattelu- tai paremminkin uskomus-operaatio].
Psykologiset syyt ovat sitten kokonaan logiikan ulkopuolella eli täysin eri puheenaihe.
Jos ajattelet, että rasismin vastainen käyttäytyminen seuraa loogisesti Humen laista, teet virhepäätelmän. Jos väität, että Humen laki osoittaa loogisesti, että maailma on paha paikka, teet virhepäätelmän.
Humen laki osoittaa vain, että arvoarvostelmien tekeminen tosiasioista on loogisesti mahdotonta [vrt. Pyrrhonin ääri-skeptinen argumentointi].
Humen laki ei puhu mitään maailman pahuudesta vaan pelkistä tosiasioista. Jos ne tosiasiat kauhistuttavat sinua, niin se ei johdu Humen laista vaan sinun omista arvoistasi ja asenteistasi.
Miksi tämä on niin helvetin vaikeaa tajuta? Siksikö, että logiikka ihan oikeasti on armotonta. Mutta ollakseen pätevää logiikan on pakko olla täysin tai mahdollisimman vapaata kaikista psykologisista hämäryyksistä.
Aiemmin ilmeisesti hyväksyit Humen giljotiinin loogiset seuraukset, joskin ne kauhistuttivat sinua.
Nyt sen sijaan vaikutat hyväksyvän Humen lain kuin ystävän, joka on opettanut sinulle oikeaa moraalia.
Ei helv - - tämä jos mikä on kai sitä naisen logiikkaa.
3
Humen asettamat loogiset ehdot tosiasioiden ja arvojen väliselle erottelulle voidaan kuitenkin asettaa pätevästi kyseenalaisiksi.
Esimerkiksi Foucault'n valta-analyysit rakentuvat lähtökohdalle, jonka mukaan tosiasiat ovat aina normitettuja.
Tosin Foucault'lle [joka kutsuu itseään huolettomaksi nominalistiksi ja positivistiksi] normi ei merkitse moraalista normatiivisuutta kuten Kantille vaan on pikemminkin eräänlainen vallan verkostoitumisen mittayksikkö.
Mitä tuo Foucault'n normi/mittayksikkö [dispositiivisuuden 'ilmentyminen'] lopulta merkitsee [mikä sitä 'riivaa', jos saan kysyä hieman ironisesti omilla sanoillani] - sitä sopii pohtia - tai pikemminkin analysoida laajan historiallisen matriisin puitteissa.
4
Humen lakia ei voi pitää kovin 'käytännöllisenä' senkään vuoksi, koska kyseessä on todellakin niin rankka leikkuri, ettei sen kanssa voi elää.
Jos ihmiset käyttäytyisivät kaikkien valintojensa suhteen pitäen koko ajan Humen giljotiinin mielessään, he eivät voisi valita mitään ja tulisivat hulluiksi [kuten nuorelle Humelle melkein kävikin].
'Ja juuri se tekee meistä ihmisiä - että kykenemme toimimaan vastoin biologista syväkoodaustamme.'
1
Hmm. Vain jonkin uskonnollisen 'sekoomuksen' kokenut ihminen voi väittää niin kuin kommentissasi teet.
Logiikkasi on lähes mystistä.
Kuinka niin?
Juuri tämä erottaa ihmisen ja eläimen; kyky valita oikean ja väärän välillä ja kyky tiedostaa oikea ja väärä. Eläimet eivät siihen kykene. Eläimet ovat täysin amoraalisia; ne tekevät kuten niiden biologiansa käskee, eikä niillä ole kykyä erottaa oikean ja väärän välillä.
Ja juuri tämä vindikoi Humen giljotiinin: tosiasioista ei voi muodostaa arvolauseita: ought cannot be derived from is.
2
Humen laki pätee, sikäli kuin tosiasiat ja arvot ovat deskriptiivisesti erotettavissa toisistaan, mutta Humen giljotiinilla ei ole loogisesti mitään tekemistä sen kanssa, että valitsemme käyttäytymismallin, joka perustuu johonkin moraaliseen arvovalintaan.
Ei, vaan sillä juuri on se tekeminen ja juuri se vindikoi Humen giljotiinin. Voimme valita joko toimimisen tosiasioiden sanelemalla tavalla tai sitten niitä vastaan. Se, miten teemme, riippuu arvovalinnastamme.
Jos ajattelet, että rasismin vastainen käyttäytyminen seuraa loogisesti Humen laista, teet virhepäätelmän.
Ei. Juuri päinvastoin: Humen giljotiini seuraa rasismin vastaisesta käyttäytymisestä. Humen giljotiini ei vindikoi rasismin vastaista käyttäytymistä, vaan juuri päinvastoin.
Jos väität, että Humen laki osoittaa loogisesti, että maailma on paha paikka, teet virhepäätelmän.
Ei, vaan maailman pahuus osoittaa loogisesti Humen giljotiinin paikkaansapitävyyden.
Aiemmin ilmeisesti hyväksyit Humen giljotiinin loogiset seuraukset, joskin ne kauhistuttivat sinua.
Nyt sen sijaan vaikutat hyväksyvän Humen lain kuin ystävän, joka on opettanut sinulle oikeaa moraalia.
Siinä ei kai pitäisi olla mitään outoa. Loogiset seuraukset ovat hirvittäviä, mutta etiikka ei onneksi pohjaa logiikkaan eikä järjelle yleensäkään, vaan tunteille.
Esimerkiksi Foucault'n valta-analyysit rakentuvat lähtökohdalle, jonka mukaan tosiasiat ovat aina normitettuja.
Tuollainen normitus vaatii aina jonkinlaisen absoluutin olemassaolon. Se puolestaan on tieteellisessä maailmankuvassa tuntematon suure, ja Occamin partaveitsi leikkaa sen pois.
Humen lakia ei voi pitää kovin 'käytännöllisenä' senkään vuoksi, koska kyseessä on todellakin niin rankka leikkuri, ettei sen kanssa voi elää.
Siksi meillä on erilaiset moraalijärjestelmät, varsinkin uskonnolliset sellaiset, jotka tekevät valinnat puolestamme. Ne ovat erilaisia "ohjesääntöjä", joiden mukaan toimimalla ei rikota metalakeja vastaan.
Jos ihmiset käyttäytyisivät kaikkien valintojensa suhteen pitäen koko ajan Humen giljotiinin mielessään, he eivät voisi valita mitään ja tulisivat hulluiksi [kuten nuorelle Humelle melkein kävikin].
Sopii hyvin syvästä hyvälaatuisesta autismista kärsivälle ihmiselle. Tämä muuten on yksi tärkeä syy sille, miksi ruukinmatruunalla on uskonto.
Post a Comment