Determinististen kohtalonvoimien rautainen kahle on murrettu ja kosminen velkaorjuus voitettu.

Kirje antiikista

.

Kommentti Ironmistressin kommenttiin edellisessä päreessäni ‘Puuttuuko minulta järkeä vai armoa?’

.

Ironmistress kirjoitti: Kristinusko ei ole ainoa uskonto maailmassa, eikä välttämättä edes mielekkäin tahi vähimmin älytön.

.

Kristinusko on teologisesti ja filosofisesti kaikkein mielenkiintoisin uskonto, koska siinä on pelastusopillisten kysymysten puitteissa kyetty keskustelemaan tahdon ja järjen suhteesta tavalla, joka näyttää monissa lakiuskonnoissa ja animismin perinteeseen sitoutuneissa luontouskonnoissa jääneen toissijaiseksi tai ainakin nämä yksilön uskon mielekkyyttä koskevat perimmäiset ongelmat on alistettu suoraan jonkin korkeamman voiman alaisuuteen, jota totellaan sokeasti ikään kuin kausaalisen pakon sanelemana.

.

Kristinusko on niin hyvässä kuin huonossa/pahassa sekoitus juutalaista henkeä [yksi ainoa persoonallinen Jumala, joka tehnyt liiton ihmisen kanssa], kreikkalaisella filosofialla selitettynä [stoalaisuus (mm. fariseus Paavali), platonismi (kirkkoisät), kyynikot (varauksin; vrt. välinpitämätön suhtautuminen maalliseen/yhteiskunnalliseen), aristotelismi=skolastiikka (esim. Tuomas Akvinolainen)].

.

Kristinuskon filosofis-tieteellinen luonne on kuitenkin myös sen suurin heikkous. Usko eli evankeliumien sanomasta omaksuttu kollektiivinen ja yksilöllinen itseymmärrys ei ole ytimeltään teoretisointia lainkaan. Köyhyyttä ja yksinkertaista elämää saarnannut Franciscus Assisilainen sekä syvällisesti ja suuresti oppinut Luther tämän tiesivät luitaan ja ytimiään myöten [esim. Lutherin myrsky- ja tornikokemukset].

.

Mitä tulee kristinuskon ‘tarinaan’ jumalallisesta välittäjästä [Jeesus Kristus] itseään pelastamaan kykenemättömän syntisäkin [ihmisen] sekä maailmasta olemuksellisesti täysin riippumattoman mutta [mikä tärkeintä ja paradoksaalisinta] sen luoneen voiman/olion [Jumalan] välillä, niin pintapuolisesti katsoen tässä kertomuksessa ei näy mitään varsinaista uutuutta antiikin ajan muihin uskontoihin ja myytteihin verrattuna. Jeesuksen välittäjä- ja sovittajarooliin tavalla tai toisella verrattavia taivaan poikia, boddhisatvoja tai heeroksia löytyy muistakin uskonnoista.

.

Olennainen ero on kuitenkin siinä, että Jeesuksessa Jumala uhraa itsensä ihmisen tähden: Jumala itse kuolee ristillä. Tämä oli antiikin maailmassa täydellinen skandaali, jota ei kerta kaikkiaan voitu ymmärtää – ei juutalaisessa eikä kreikkalaisessa kontekstissa. Kyseessä on kuitenkin nerokas [joskaan ei siis aivan tyhjästä nyhjäisty/vrt. esim. keskiplatonistiset välittäjämallit/esim. Philon Aleksandrialainen/Juutalainen] oivallus ja ratkaisu kosmiseen tilanteeseen, josta ihmisen antiikin aatemaailmassa ymmärrettiin olevan absoluuttisen riippuvainen: maailmankaikkeuden syklisen harmonian [kausaalinen] determinismi.

.

Stoalaisuus ja epikurolaisuus edustivat molemmat hiukan eri painotuksin monistista materialismia, joka korosti maailman/kosmoksen/olemassaolon metafyysis-determinististä luonnetta, johon voi vain joko sopeutua ymmärtämällä/omaksumalla oikea tieto [stoalaiset ja katalepsiksen (varma ja selkeä tieto) paljastama logos] tai johon voi yrittää vaikuttaa polyteistisen uskonnollisuuden lukemattomien eri muotojen avulla.

.

Filosofisen akatemia-skeptisismin vahvan vaikutuksen alaisena olleen materialistisen monismin [sillä skeptikot pystyivät helposti kumoamaan stoalaisten katalepsiksen eli kirkkaan ja selkeän evidenssin olemassaolon] rinnalla yksityinen polyteistinen uskonnollisuus [privatio sacra] oli kuitenkin ajautumassa ‘arvopluralismiin’ eli kokemassa inflaation, kun taas valtiouskonto [publica sacra] oli muuttumassa [yli-]ihmisen eli keisarin palvonnaksi.

.

Juutalaisuudessa materialismi sen sijaan oli aina ollut läsnä paitsi uskonnon erityisen korostuneessa eettissosiaalisessa ja poliittisessa merkityksessä myös ruumiillisen työn arvostamisena ja naiseuden kunnioittamisena [tosin naisen roolia (ja ylipäätään yhteisöllisiä rooleja) vahvasti kontrolloiden]. Orjuudella talouttaan ylläpitäneille kreikkalaisille työ ja feminiininen sen sijaan olivat jotain alempiarvoista, jonka yläpuolella vapaat kansalaiset [miehet] välttämättä olivat.

.

Tähän yhtä aikaa deterministiseen, materialistiseen, skeptiseen, fatalistiseen, animistis-polyteistiseen ja yhteisöllisesti vahvasti roolitettuun maailmaan, jossa ihmisen arvaamattomista ulkoisista voimista riippuvainen elämä ja olemassaolo oli jatkuvasti lunastettava uhreilla ja johon oli sopeuduttava fatalistiseen kohtaloon uskomisen [tai kohtaloon tyytymisen ellei peräti amor fati’n/stoalaiset] sekä kohtalon ‘lepyttämisen’ kautta, alkoi kehittyä uskonnollinen aate, jonka mukaan ihmiselle [vaikka tämä onkin kohtalonsa armoilla] on annettu erityinen ulospääsyn mahdollisuus deterministisen kausaalisuuden ja sattumanvaraisuuden oravanpyörästä erään Jeesus Nasaretilaisen elämässä ja opetuksissa.

.

Roomalaisten toimesta [joskin juutalaisten vaatimuksesta] teloitetusta Jeesuksesta tuli uuden uskonnollisen idean keskushahmo: ihmishahmoinen Jumala, joka jumalallisen välittäjän ominaisuudessa tuli lunastamaan syntisen ihmisen olemassaolon kausaalisesta pakosta ja samalla velkaorjuudestaan Jumalalle, jonka kanssa juutalaisuus oli tehnyt liiton [ikuisen ‘velkasopimuksen’].

.

Oli väistämätöntä, että uusi uskonnollistyyppinen elämäntapa ja Kristus-usko [usko Jeesuksen ylösnousemukseen ja sen pelastavaan voimaan/henkeen] aiheutti skandaalin kreikkalaisten rationaalisissa ja pahennusta juutalaisten moralistisissa piireissä, vaikka Jeesuksen hahmo ja tarina ylösnousemuksineen muistuttikin jossain määrin antiikin Dionysos-jumalaa, joka herää kuolleista aina tuhoutumisensa jälkeen [vrt. hedelmällisyysriitit tai myös Orfeus-myytti] ja jonka ‘askeettis-liberaalissa’ elämäntavassa saattoi nähdä yhtymäkohtia kyynisen koulukunnan edustajiin.

.

Juutalaiset samastivat Jeesuksen Johannes Kastajan liikkeeseen sekä essealaiseen lahkoon, joka sulkeutui omaan yhteisöönsä juutalaisen valtavirta-hegemonian ulkopuolelle, mutta joka tulkittiin ‘varmuuden vuoksi’ uskonnollis-yhteiskunnalliseksi kapinaliikkeeksi ja tuhottiin.

.

Huolimatta aikaansa liittyvistä ja siitä omaksutuista tunnusmerkeistä [symboleista ja metaforista] Jeesus Nasaretilaisesta kehkeytyi kuitenkin radikaalisti uuden ja vallankumouksellisen, Paavalin tulkinnassa universaalin uskonliikkeen keskushahmo. Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli marttyyrikuoleman luomansa mutta syntiin langenneen ihmisen puolesta, jotta tämä voisi pelastua ikuiseen elämään uskomalla kuoleman voittaneeseen ylösnousseeseen Kristukseen.

.

Näin perusteellisen ‘anarkistista’ mutta samalla kaikki ihmiset yhdistävää, ajan henkeen [ihmisten kollektiiviseen sisäiseen mieleen] kohdistuvaa ‘terroritekoa’ eivät antiikin elämäntapafilosofit tai juutalaiset reaalipoliitikot olisi pelkästään omista lähtökohdistaan milloinkaan pystyneet ‘innovoimaan’. Siihen tarvittiin erityyppisten aatteellisten aineksien yhteentörmäystä ja yhdistymistä sellaisen narratiivin [evankeliumin] muodossa, joka radikaalin syvällisellä mutta samalla jotenkin merkillisen ymmärrettävällä tavalla vastasi ihmisten henkiseen ja hengelliseen tarpeeseen sekä vapauttavasti että uudenlaista yhteisöllisyyttä valmistaen.

*

Kristus on ylösnoussut! Kuolemalla kuoleman voitti! - - Kausaalisen determinismin syklinen tukahduttavuus ja kohtalonvoimien rautainen kahle on murrettu ja voitettu. Jumala itse lunasti meidät Kristuksessa kosmisten voimien yksipuolisesti langettamasta velkaorjuudesta [PS.]. Sitä tämä jokaista ihmistä yhteiskunnalliseen asemaan ja säätyyn katsomatta koskeva Kristus-usko aikoinaan merkitsi ja tarkoitti. Ja kuten David Bentley Hart kirjoittaa, kristinusko on myös ainoa todellinen vallankumous, jonka ihmiskunta koskaan on kokenut ja läpikäynyt.

.

Alkukristillisen vallankumouksen [30 – 330] jälkeinen historia on enemmän tai vähemmän epäonnistuneiden jäljittelijöiden ja sovellutusten historiaa: mukaan lukien a] Rooman imperiumin ja alkukristillisen kirkon epäpyhä allianssi korruptioineen [koskien sekä älyllis-hengellistä omaatuntoa (kristinuskon vieraantuminen Uuden testamentin alkuperäisen tekstin sanomasta) että sisäistä (moraalinen rappio) ja ulkoista (maallisen vallan tavoittelu) kirkkopolitiikkaa], b] uskonpuhdistajat kristillisine humanismeineen [kristinuskon maallistuminen pelkäksi museoteatteriksi sekä klisheemäisten ihmisoikeuksien ja universaalin rakkauden tyhjäksi puheeksi], c] valistuksen järkeis- ja tieteisuskoisen utopismin edustajat arvoliberalismeineen, tasa-arvoisuuden teoreettiseine abstraktioineen ja kapitalistisen teknopragmaattisuuden fetisseineen [kristinuskon normatiivisten ja metafyysisten perusideoiden sekularisoiminen ja banalisoiminen] sekä d] fasistis-kommunistisen totalitarismin ja rasismin väkivalloin ylläpidetty yhdenmukaisuusharha [valtion ja kirkon yhdistymisen eli teokratian maalliset perversiot].

.

PS.

Juutalaiset ja pakanat elivät yhä vielä velkaorjuudessa: pakanat lukuisten pienten ja keskisuurten kosmisten ‘finanssi-pankkiirien’ [voimien] uhreina. Juutalaiset sen sijaan olivat onnistuneet tekemään mielestään kohtuullisen sopimuksen yhden ja samalla kaikkein suurimman kosmisen rahoitusmonopolin kanssa, joka tosin itse oli alunperin sanellut rahoitusehtonsa Moosekselle. 
.

Tuleville kristityille sen sijaan oli viimeinkin avautumassa mahdollisuus päästä tuon suurimman finanssi-pankkiirin [kosminen Goldman&Sachs] velkajärjestelyjen piiriin rahoitusyhtiön täysivaltaisen edustajan [Kristuksen] lunastaessa jokaisen Goldman&Sachsiin omasta tahdostaan eli koko sydämestään [ei siis pelkästään pakon sanelemana] uskovan velat niin että paukahti. - - Toki tämä velkojen anteeksianto edellytti/vaati tiukkaa lojaalisuutta Goldman&Sachsin periaatteille ja ohjeistuksille, muttei kuitenkaan vanhoilla korkoehdoilla [säännölliset rituaaliset uhrit] vaan uuden pienyrittäjyyden vapaammassa hengessä. 
.

Tällaista velkojen anteeksiantamista juutalaisten liittomonisti-koronkiskurit eivät voineet sietää [koska tappiot olisivat olleet heille paikallisesti liian suuria], mutta pakanoitten ‘hengellinen talous’ [polyteismi] oli myöhäisantiikin alkaessa jo niin kuralla, että he alkoivat kokea tuon pienen valtajuutalaisuudesta erkaantuneen Kristus-uskoisen ‘rupusakin’ saaman velkaseeraustarjouksen erittäin houkuttelevaksi myös omalla kohdallaan - kiitos varsinkin kosmisen Goldman&Sachsin uuden juutalaissyntyisen lobbari-agentin, fariseus Paavali Tarsolaisen, joka oli dramaattisella tavalla jättänyt entisen työnantajansa eli Jerusalemin korruptoituneen rahoituskartellin ja ryhtynyt tukemaan aiemmin vainoamaansa itse pääpankin ['valepukuisena'] lähettämää täysivaltaista edustajaa, jonka neuvotteluehdot olivat Paavalin mielestä [kokemansa ‘innovaatio-herätyksen’ jälkeen] täysin uudenlaiseen hengellistaloudelliseen nousuun kannustavia.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/06/puuttuuko-minulta-jarkea-vai-armoa.html 

http://en.wikipedia.org/wiki/David_Bentley_Hart

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/06/korjaavaa-terapiaa-autonomisen-jarjen.html

http://actuspurunen.blogspot.fi/2013/06/korjaavaa-terapiaa-autonomisen-jarjen_10.html

http://fi.wikibooks.org/wiki/Kirkko,_kulttuuri_ja_yhteiskunta_%28UE2%29

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia

http://globalwarming-arclein.blogspot.fi/2011/12/plausible-antiquity-of-papyrus.html

'Kohdeneutraalien monineuvoisten' arvopluralismi ja anarko-liberalismi pönkittää kapitalismia murentaessaan perhe- ja kasvatus-instituution perustoja - [vapaus on siis tässä tapauksessa orwellilaisittain orjuutta]

Muinaiset polyamorikot harjoittamassa luultavasti uskonnollisia rituaalejaan jossain päin suurta ja subjektitonta Aasiaa.
*
[Kielimafia teki useita korjauksia ja muutoksia -23.7]

I
Polyamorinen lahkoliike ei ole pelkästään maallistuneelle anarko-libertarismille ominainen ilmiö. Ensin on nimittäin muistettava, että liberaali-demokraattisten aatteiden yksi peruslähtökohta juontuu juuri kristinuskon uskonnollisesta arvokapinasta pakanallista kulttuuria, ihmiskäsitystä sekä uhrikultteja vastaan. Alkukristillisyys oli siis sekin vallankumouksellinen vapautumisprojekti.

Polyamorikot nautinnon vapauden apostoleina ovat kuitenkin nyt totaalisti irtaantumassa urbanisoituneessa maailmassa konservatiivisiksi ja epäkäytännöllisiksi[?] muuttuneista kristillisistä perhearvoista ja -mormeista. Tämä vapautuminen, joka osaltaan lähti alunperin liikkeelle jo kristillisestä ihmiskäsityksestä, kääntyy siis kristillisyyttä vastaan pakanallisen tapakulttuurin suuntaan - [kristillisyys on aina taistellut gnostilaista hörhöilyä vastaan, joka lähes säännöllisin väliajoin nostaa päätään kristinuskon sisällä, ja polyamorisuuden voisi luokitella - ei suinkaan kommunistiseksi vaan anarko-kapitalistiseksi gnostilaisuudeksi].

Alkukristillisyys oli alunperin hellenismi-juutalaisesta kulttuurista noussut lahko, jolla oli tiukka uskonnollinen moraali mutta sukupuoleen ja luokkaan katsomatta vapauttava ja universaali sanoma juuri sen vuoksi, että se perimmältään kohdistui Kristuksessa jokaiselle yksilölle henkilökohtaisesti - ei enää juutalaisen lain tai keisarin määräyksestä.

Tämä henkilökohtaisen uskon ja pelastuksen pohjavire näyttää mutatis mutandis yhä vielä olevan jopa polyamorikkojen libertiinisyyden taustalla, olkoonkin että heidän käsityksensä parisuhteesta on pikemminkin itämainen kuin millään muotoa juutalais-kristillinen.
*
Viimeisten 150-vuoden aikana modernisaation eli mm. naisten vapautumisen myötä [ehkäisypillerit, avioeron helppous, koska yksinhuoltajuus ei ole enää taloudellinen ja sosiaalinen romahdus] kristillisyyden traditionaaliset perhearvo-normit hylännyt polyamorinen monisuhde-kampanja ei siis ole alunperin tyypillisesti länsimainen seksuaali-libertiinisen porno-liberalismin tuote vaan Aasian polyteististen uskontojen ekstaattisista kulttimenoista [joista myös Lähi-Idän askeettis-orgiastiset gnostilais-lahkot saivat vaikutteita] juontuva pakanallinen lahkoliike.

Muistettakoon tässä yhteydessä tietysti kahden länsimaisen sivilisaation [polyteistisen] perustan eli kreikkalaisen kulttuurin homoseksuaalisuus ja Rooman valtakunnan rappion ja romahduksen aikoina lähes promiskuiteettiseen libertiinisyyteen ajautuneet seksuaalitavat.

Tätä kreikkalais-roomalaisen uskonto- ja tapakulttuurin institutionaalisesti ja moraalisesti rappeuttavaa vaikutusta vastaan asettui juutalais-kristillinen monogaamisuus, jolla tosin nykyaikana näyttäisi olevan jäljellä enää kolme vaihtoehtoa:

1] Pidetään kiinni institutionaalisesta [uskonpuhdistusta edeltävän] vanhan kirkon traditiosta mutta ilman vakavasti otettavaa vaikutusvaltaa [etenkin Rooman kirkko on moraaliarvojen suhteen täysin teennäinen museokoneisto; ortodoksit hieman joustavampia ja käytännöllisempiä]

2] Reformatoristen ja luterilaisten kirkkojen [tai pikemminkin eri lahkojen] tiukka fundamentalismi, joka eristää ne omiksi 'seuroikseen', joilla on vain vähän kosketuspintaa ympäröivän maallistuneen yhteiskunnan seksuaalimoraaliin ja sen eettisiin käytäntöihin [mm. eutanasian, abortin, adoption, koeputkihedelmöityksen jne. yhä laajempi salliminen].

3] Reformatoris-luterilaisten kirkkojen totaali alkuperäisen sanoman ja viimeisenkin dogmin sekä dogmiin perustuvien käytäntöjen synkretisoituminen, mikä merkitsee, että nämä kirkot suostuvat antamaan periksi kaikkien vähemmistöjen esittämille vaatimuksille ja muuttuvat siten praxiksessaan koko ajan pakanallisempaan eli libertiinis-kapitalistisempaan suuntaan menettäen ja kadottaen lopulta tyystin kristillisen identiteettinsä eli uskottavuutensa kristinuskon tradition vaalijoina.

Näitä instituutioita saatetaan yhä kutsua kirkoiksi, mutta kristillisiä ne eivät enää ole vaan jotain aivan muuta - pikemminkin kapitalismin sponsoroimaa kulttisirkusta - androgyyneille ja/eli polyamorikoille rakennettuja hiljentymis-huvipuistoja.

II
Motto: Siellä, missä ei ole salaisuuksia, ei ole myöskään sisäistä elämää' [Moscovici] - Ei myöskään sosiaalista integraatiota [Räsänen].

 '
Otsikon ei ole tarkoitus kritisoida esim. WikiLeaksin paljastuksia, koska salaisuus merkitsee tässä yhteydessä eri asiaa kuin valheen, huijauksen ja väkivallan salaaminen. Kyseessä on pikemminkin ehto, joka mahdollistaa paitsi yksityisen persoonallisuuden kasvun ja olemassaolon yksityisyytenä myös yhteiskunnan institutionaalisten rakenteitten pysyvyyden julkisuutena tekemällä selkeän erottelun julkisen ja yksityisen sfäärin välille.

*
Samantyyppinen - rinnakkainen ja toistensa kanssa korrreloiva muutos, joka on tapahtumassa sukupuoli-identiteetin hämärtymisen suhteen, voidaan havaita parisuhdeinstituution laumaistumiseen eli yleisemmin yksityisen ja julkisen tilan välisen eron häviämiseen johtavana prosessina.

Olemme ihan oikeasti matkalla kohti bonobo-simpanssi-kulttuuria, jossa kaikki naivat kaikkien kanssa - julkisesti - ja jossa jälkeläisistä huolehtiminen tapahtuu valtavassa laumassa, jonka naaraat ovat avoimesti ja sitoutumatta seksuaalisesti aloitteellisempia ja selvästi aktiivisempia kuin miehet.

Seksi ei enää toimi sitovan [avio]parisuhteen [alku]perustana vaan päinvastoin laumassa jatkuvasti vaihtuvat [parittelu]suhteet toimivat yksinomaan vapaan seksuaalisuuden harjoittamisen alati vaihtuvina 'perusyksikköinä'.

Polyamoristen pienkommuunien parittelusuhteet eivät ole enää kahden ihmisen perheliittoja vaan promiskuiteetin laillistavia 'seksi-puolimatkan krouveja', jotka yhdistävät saman katon alle sarjamonogaamiset ja [yksiaviois-]polygaamiset [haha] seksuaalisuhteet. Käytännössä tällaista kommuunia voisi kutsua yleensä kallistaksaisen biletys-bordellin pienimuotoiseksi ja hieman yksityisemmäksi halpaversioksi.

Näiden pienyhteisöjen ja niissä asuvien parien avioliittokelpoisuuden laillistamista ajaa polyamoria-aktivistien ryhmä, jonka aloitetta Vihreä Liitto ja etenkin heidän sateenkaariväkensä [jota on vähintäin puolet eduskuntaryhmästä] hallituspuolueena pyrkii viemään lakialoitteena eteenpäin valiokuntamenettelyissä.

De facto kyseessä on siis yritys ratkaista 'siistillä' tavalla em. sarjamonogamian ja avioliiton ulkopuolisten suhteiden eli käytännössä polygamian ongelma. Ihmettelen vain, eivätkö nämä ihmiset koe lainkaan mustasukkaisuutta, joka kuitenkin on biologisesti määräytynyt vaisto, jolla kumppanista pidetään kiinni jälkeläisten kasvun turvaamista silmällä pitäen. Jos ei niin tällaisessa yhteisössä elävä ihminen on sukupuoli-identiteetin ja parisuhdetta ylläpitävän kiintymyksen tasolla todella outo ilmiö. Hän ei nimittäin tarvitse mainittuja 'rajoitteita'.

Voidaan vain ihmetellä ja ehkä jopa kauhistella [vaikka asiaa pitääkin ajatella kylmän järkevästi], mitä tapahtuu lasten kasvattamiselle tällaisessa yksityisen ja julkisen sfäärin sukupuolisuhteissaan [sukupuolesta ja seksisuhteitten määrästä riippumatta] sekoittavassa uus-bonobo-kulttuurissa.

Edes antropologit [joiden havaintoihin myös Verhaeghe viittaa] eivät ole löytäneet yhteisöä, joka ei olisi järjestänyt seksuaalisuuden harjoittamistaan, sukupuoli- ja parisuhde-instituutioitaaan lastenhoidosta nyt puhumattakaan selkeitten sääntöjen ja jopa harmillisten rajoitusten pohjalle [esim. insesti-säännöt].

*
Olematta välttämättä kovinkaan ilkeä saattaisin sanoa, että polyamoria-yhteisö on uuspakanallisesti [uuspolyteistisesti] päivitetty versio ikivanhasta keksinnöstä eli enemmän tai vähemmän vapaamielisistä kommuuneista. Tällä kertaa kommuunista vain halutaan laillinen 'monisuhde-liitto', joka käytännössä on eräänlainen esim. 10 yksilön muhimispaikka - siis bordelli, mutta nyt lainvoiman saaneena.

Ehkä voisimme määritellä tämän länsimaissa melko uuden promiskuiteetti-instituution näin ensi alkuun vaikka nimikkeellä 'kohdeneutraali monineuvoisuus'.

En yritä edes arvailla polyamoristen liittojen synnyttämiä oikeudellisia ongelmia, mutta ne eivät varmaankaan ole vähäisiä. Mikä ylipäätään on esim. kymmenen henkilön muodostama 'moniliitto' oikeudellisesti? Tuskinpa vain kovinkaan läheisesti avioliittooon verratavissa oleva instituutio.

Ehkä eri suhteitten painoarvo tällaisessa moniliitossa pitäisi laskea yhdyntöjen määrän perusteella. Se partneri, jonka kanssa on ollut eniten miehen laukeamiseen [naisten orgasmiahan ei pystytä laskemaan spermaan verrattavan 'näytön' perusteella] johtaneita yhdyntöjä, saa erossa eniten korvauksia. Jos tulee tasapeli jonkun muun miehen kanssa, pitää ottaa huomioon joku muu kriteeri - esim. anaaliyhdynnät tai double-penetrationit jne. - Juridisen näytön uskottavuus nimittäin vaatii tieteellistä metodia empiiristä aineistoa mitatessa.

No niin polyamor-tyttönen - eikun siis muistikirja kouraan ja merkintöjä tekemään, niin ei tule turhia riitoja kolmen kuukauden päästä - erotessa. Ai niin - voi minua vanhaa höppänää! Ettehän te voi erota, kun te ette ole oikeastaan missään muussa kuin seksisuhteessa keskenänne - vai - hmm - miten se nyt menee - - - ?

III
1
 Kirjoitettu kommentiksi Ironmistressin kahteen päreeseen sukupuoli- ja lukumäärä- ym.-neutraalista avioliitosta [hiukan menee asian vierestä ajoittain mutta menköön].

*

Ajat oikeansuuntaista asiaa IM mutta aika lailla vääristä syistä tai ainakin väärästä suunnasta katsoen - epärelevantteja asioita painottaen.

Ei sateenkaari-vihreässä lahkossa ole kyse siitä kommunismista, joka kaatui 20 vuotta sitten - ei myöskään kiinalaisesta totalitarismista. Moralistinen hysteria päinvastoin entisestään kyseenalaistaa argumenttiasi, jonka ytimessä lienee vaatimus siitä, että ihmisten pitäisi hoitaa ja järjestää seksuaali- ja parisuhteensa aivan määrätyillä tavoilla - vasta yli 18-vuotiaina, lähetyssaarnaaja-asennossa ja ilmeisesti jotain buddhalaista mantraa hokien [hmm - voisi olla kiihottavaakin].

Minulle on aivan sama, miten päin ja kenen kanssa ihmiset naivat, mutta ei lainkaan yhdentekevää, miten he parisuhteensa institutionaalisesti järjestävät. Nämä kaksi yleensä toisiinsa kytkettyä asiaa pitää osata käsitteellisesti erottaa toisistaan. Ajaessaan [pakko]suvaitsevuuden nimissä lapsellista ja hedonistista libertiini-anarkismiaan sateenkaari-vihreät kuitenkin väistämättä sekoittavat yksityisen ja julkisen sfäärin yhä suuremmassa määrin toisiinsa.

Ja kun mikään ei enää ole yksityistä [paitsi paradoksaalisesti julkisuus, kuten Zizek päättelee], tulee kaikesta toiminnallisesta kommunikaatiosta [elämisestä ylipäätään] tositeeveessä ja ylipäätään sosiaalisessa mediassa dokumentoitua toilailua, jota pidetään välttämättömänä nautinnon ja onnen  [jotka kapitalismi on onnistunut ideologisesti samaistamaan] tavoittamisen kannalta.

Tämän toilailun kapitalistinen media/mediakapitalismi perverssin yliminän [Toisen] hahmossa velvoittaa nauttimaan ad. inf., ja se onnistuu parhaiten, kun talous-subjekti [minuus] muuttuu mediakapitalismin myllyssä itseään uusintavaksi tuotteeksi.
 Narsistis-ekonominen yliminä - iso Toinen eli kapitalismin auktoriteetti julistaa jokaikisessä poliittisessa mediamainoksessaan: Ellet kuluta, kapitalismi romahtaa - kaikki romahtaa! - -  Vihreät ovat antautuneet tämä vaatimuksen edessä iloiten. Heidän liikkeensä ei eroa enää piiruakaan kaupallisesta sosiaalipornosta [eli tositeeveestä].

Tätä kehitystä minä halveksin, mutta ymmärrän kyllä, ettei sille voi mitään, elleivät ihmiset halua tajuta, kykene tajuamaan tai voi tajuta, mitä aito sivistys + etiikka [Hegelin siveellisyys] vaatii toteutuakseen: yhteiskunnallista ja institutionaalista integraatiota eikä mitään eettisen periaatteellisuuden, yksityisyyden ja etäisyyden [noli me tangere] ja jopa konservatiivisen pidättyvyyden [mikä ei tarkoita moralismia] dekonstruoivaa ja nihiloivaa laumaliikettä, jota kapitalismi vie kuin pässiä narussa sen sekoittaessa päätään naivin ideologisesta vapaus- ja oikeushuumasta.

2
Se, mitä yrität IM sanoa yhteiskunnasta ja instituutioista, osuu jo paremmin maaliinsa.

Nykyvihreät vai sanoisimmeko sateenkaarivihreät eivät ole kommunisteja vaan anarkisteja. Heidän liberalisminsa on libertaristista/uusliberalistista negatiivisen vapauden hippiyttä - olkoonkin, että he saattavat joskus olla ajamassa kaikenlaisia kiintiöitä.

Mutta kiintiöityksetkin (miten olisi polyamoria-yhteisö-kiintiö;) palvelevat tässä libertiini-hedonistien yhtä aikaa sekä atomisoitunutta [liberaali-kapitalismi] sekä a-subjektiivista [vihreä luontomystiikka] ihmiskäsitystä, joka on pelkkä sekava mystifikaatio kuten luonto-ideologisilla hörhöillä aina.

Vihreät luulevat täysin naivisti ja perimmältään narsistisesti, että suvaitsevaisuudesta seuraa väistämättä toisen ihmisen kunnioitus. Käsitys on naivi, koska ihminen suvaitsee aina vain sellaista, mistä hän ei pidä, joten sitä, jonka/minkä hän hyväksyy, ei käsitteellisesti edes voi suvaita. Sitäpaitsi pakko- eli repressiivinen suvaitsevaisuus ylipäätään todistaa, miten pihalla nämä ihmiset ajattelunsa logiikan, koherenssin ja moraalisen rehellisyyden suhteen ovat.

Vain jos ajattelemme, että kommunismin naivi, mytologinen, romanttinen - ja vaarallinen - ideaali oli/on valtion totaali häviäminen, vihreät ovat kommunisteja, jotka etsivät paratiisia kuin orgasmia, vaikka sellaisen utopian globaali toteutuminen hajottaisi minkä tahansa vähänkin toimivan yhteiskuntarakenteen palasiksi. Yksittäiset kommuunit ovat mahdollisia vain siksi, että ne syntyvät hierarkisen yhteiskuntaruumiin puitteisiin - ei muuten.

Eivätkö vihreät ole lukeneet lainkaan antropologiaa? Eivät luonnon ja kulttuurin rajalla vaikuttavat insestisäännötkään syntyneet sen vuoksi, että jonkun primitiivisen heimon patriarkaalinen järjestys halusi alistaa naiset ja lapset saadakseen seksiä ja sotilaita. Kyllä siinä aivan fundamentaalisessa mielessä on kyse yhteisön perusrakenteiden konstituoimisesta, joita ilman yhteisöä ei ole olemassa - on vain sekasorto ja turvattomuus.

Etkö ole IM tajunnut, että nykyään ideologinen jako liberalismiin ja konservativismiin ei enää yksilö- eikä mielipidemittausten tasolla noudata perinteistä vasemmisto-oikeisto-akselia, joka perustui työnantajan ja työntekijän erilaiseen luokka-asemaan.

Toisaalta on muistettava, että vanha kapitalismi oli talousliberalismia kannattavaa mutta arvokonservatiivista, kun taas nykyiset uusliberaali-spekulantit sen sijaan ovat arvoliberaaleja ellei peräti arvopluralisteja. - - Singapore ja Kiina ovat sitten ihan oma lukunsa kapitalismia.

Minä esimerkiksi olisin antiikin kyynistä koulukuntaa edustava konservatiivi-sosialisti, mikäli uskoisin sosialismiin niin paljon, että olisin valmis allekirjoittamaan jonkun tiukan sosialistisen ohjelman. Mutta en ole. Vielä - - .;\]

No - enhän minä usko Jumalaankaan - miksi sitten sosialismiin. Kaikki perustavat valtio-opilliset [poliittiset] käsitteet ovat maallistuneita teologisia käsitteitä [Carl Schmitt], joten käytännöllisesti sitoutunut usko poliittis-ideologiseen päämäärään tavallaan jo tämän vuoksi edellyttää ellei jopa vaadi uskonnollisen uskon kaltaista vakaumusta.

Ei riitä, että pidän esim. Marxin lisäarvoteoriaa jopa tieteellisesti melko pätevänä, koska teorian tunnustamisesta on vielä ikuisuus käytäntöön ja toimintaan [muistutan tässä yhteydessä, että kiinnostukseni desisonismiin ei ole mikään sattuma - kaikkea muuta].
*
Korostan siis moraalisen närkästyksen sijaan yhteiskunnan institutionaalisen integraation säilyttämistä perherakenteen osalta. Vihreitten ajama anarkismi-hömppä nimittäin tekee mahdottomaksi minkä tahansa järkevän ja pitkäjänteisen yhteiskuntamuodon. Tämä pluralismi ei horjuta vaan päinvastoin tukee kapitalistisen tavarara- ja media-tuotteistamisen mielikuvakauppaa - tositeeveetä, jossa sateenkaari-libertiinit jatkavat elämäänsä kuin kalat vedessä. Eikö juuri se ole laajassa mielessä yhteiskunnallista konservativismia [väärää sellaista] jos mikä?

Nimitän pakkosuvaitsevaisuus-vaatimuksilla valtaa käyttäviä ja vastustajia leimaavia anarko-vihreitä sekä heitä peesaavaa arhinmäkiläistä markkinatalous-sosialismia uudenlaisen kapitalismin koeputkilapsiksi, joilla ei ole isää ja jotka syntyvät keinotekoisessa kohdussa. Sen verran nimittäin jää jäljelle vapaudesta, joka alistuu teknokapitalismin ehtoihin niin naivilla innolla kuin sateenkaari-heimo tekee - - pelkkiä hedonistisia klooneja eli nautinnon ja kulutuksen orjia - juuri sellaisia, joita teknokapitalismi tarvitsee tuotteistaessaan kaiken tavaramuodon homogeeniseksi mielihyvä-objektiksi.
*
http://en.wikipedia.org/wiki/Serge_Moscovici
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polyamoria
http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/1135266442328/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
http://takkirauta.blogspot.com/2011/07/ikaneutraali-avioliittoko-seuraavaksi.html
http://takkirauta.blogspot.com/2011/07/sukupuolineutraali-lukumaaraneutraali.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Polyamory
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonobo
http://fi.wiktionary.org/wiki/homogeeninen
http://www.netn.fi/298/netn_298_kirja4.html
http://schooloftantra.net/articles/Polyamory/PolyAdvisors/Can_She_Create_Alchemy_If_She_Lacks_Chemistry_w_Him.htm

Strange Brew

Kirjoitettu kommentiksi leonooralle merin päreessä halukas subjekti.
*
(Last sections of this text include a very dubious sense of humor. It is not recommended to decent readers.)
*
leonoora kirjoitti:
'Ja mitä tihutöitä jo geenit, kromosomit, hermosolut jne ovat saaneetkaan aikaan kokonaisuutta ajatellen?'

RR:
Voidaan tosiaan perustellusti kysyä, miksi evoluution piti/pitää nähdä niin paljon vaivaa luodessaan ihmisen.

Näin homma toimii 'kaksineuvoisuuden' periaatteella:

"Meioosi on sukusolujen tumanjakautuminen, jossa syntyy neljä haploidista sukusolua toisin kuin mitoosissa, jossa syntyy kaksi diploidista solua. Meioosissa on kaksi perättäistä tumanjakautumista, mutta DNA replikoituu eli kahdentuu vain kerran. Ensimmäistä jakoa kutsutaan vähennysjakautumiseksi (M1) ja toista puoliintumisjakautumiseksi (M2).

Meioosin biologinen funktio on ylläpitää geneettistä variaatiota, toisin sanoen meioosi sekoittaa geenejä johtaen hieman vanhemmista poikkeavaan jälkikasvuun.

Geneettinen variaatio on keskeistä evoluution ja luonnonvalinnan kannalta. Haploidiset sukusolut tuotetaan meioosilla, jotka yhdistyessään munasolun hedelmöittymisessä luovat taas diploidisen genomin. Geenit voivat siis uudelleenjärjestäytyä meioosin aikana monella eri tavalla, minkä seurauksena syntyy monenlaisia sukusoluja.

Näin hedelmöityksessä syntyy ainutlaatuisia yksilöitä, poikkeuksen tehden samasta hedelmöittyneestä munasolusta kehittyneet identtiset kaksoset."
*
Tämä kaikki tarkoittaa kuitenkin samalla myös sitä, että ikuinen elämä on kyseisen prosessin vallitsessa biologinen mahdottomuus. Ainutlaatuisuutemme ja huippusopeutuvuutemme ostetaan ikuisen elämän ja yksineuvoisuuden kustannuksella.

leonoora kirjoitti:
'Ihmettelen vaan, miksei ihminen kehittynyt yksineuvoiseksi, se olisi niin paljon helpompaa mielenterveydelle kuin monelle muullekin päänvaivalle.'
...
'En tiedä haluaisinko kuitenkaan elää sellaisissa olosuhteissa, jossa lajimme vapautuu täydellisesti estoistaan, etsii ja toteuttaa seksuaalisia halujaan missä ja milloin vain, kenen kanssa tahansa. Busseissa, penkeillä, katukäyävillä, puistoissa, teattereissa jne. Sitäkö me haluamme?'

RR:
Vapautuminen oli jo tapahtunut - kauan kauan sitten antiikin polyteismissa. Kunnes Mooses sai Jumalalta kymmenen käskyä ja Paavali 'keksi' hiukan myöhemmin tämän saman Jumalan sekä hänen Poikansa ja Pyhän Hengen avustuksella kristinuskon.

Mielikuvitus/fantasia oli tuon polyteistisen vapautumisen nimi ja fantasian monoteistinen synnillistäminen sen kielto.
(Kristinusko juotti erokselle myrkkyä, ja se muuttui paheeksi/Nietzsche).

Patriarkaalisen ja paternalistisen monoteismin muuttuessa uudestaan polyteistiseksi androgyniaksi fantasia niinkuin kaikki muutkin kontrafaktuaaliset mahdollisuudet ihmisen elämässä ovat saamassa toimivan teknologis-stimulanttisen vastineen - tässä tapauksessa pornoteollisuudessa.

leonoora:
'Sitäkö me haluamme?'

RR:
Sitä (hymiö) + ?

leonoora:
'Ja mikä olisi siitä seuraava kehitysvaihe?'

RR:
Antiikin kyynikko harjoittamassa itsensä- ja tai muiden saastustusta - ei ainoastaan pornosaitteja tuijotellessaan vaan ihan julkisesti vaikka kirjamessuilla esimerkiksi Sofie Oksasen tai Anna-Bitch-Leena Härkösen uusimpia 'ähinöitä' lukiessaan (hyi- hyi- hyymiö).

("Vaikka maailman tuulet meitä tuuvittaa, niin vapaus se viimeinkin voittaa!" Hiski Salomaa.)

Lisää sirkushuveja, lisää vapautta, lisää oikeuksia, lisää näennäistä tasa-arvoa, lisää leipää. Muuta me emme tarvitse.

Ihme, usko, velvollisuudet, yhteiset arvot, sosiaalinen omatunto sekä jaettu auktoriteetti ovat jo lopullisesti passee. Ne aiheuttavat ahdistusta meissä, jotka koemme kuolemanvietin, nihilistisen elämään kohdistuvan inhon läheisemmäksi kuin syvän elämänilon, onnellisuuden ja yhdessäolon kaipauksen rakkaimpien ja läheisimpien ihmisten kanssa - elämänilon, joka vastustaa kuolemaa enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa.
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meioosi