‘Kurjet’ - Dmitri Hvorostovsky - Zhuravli
(Cranes)
Sykähdyttävän kaunis venäläinen ikivihreä, jonka sanoituksessa sodassa kaatuneet sotilaat lentävät kurkiaurana pois.
*
Showing posts with label kansanlaulu. Show all posts
Showing posts with label kansanlaulu. Show all posts
November 29, 2012
Kurjet
Sykähdyttävän kaunis venäläinen ikivihreä, jonka sanoituksessa sodassa kaatuneet sotilaat lentävät kurkiaurana pois.
November 28, 2012
Se hänelle nyt kertokaa, kun itse en mä voi [niisk!]
*
Hän seurassamme on siis hänen suokaa
Nyt kuulla kuinka paljon häntä palvon
Vain häntä muistan kun yöni yksin valvon
Se hänelle nyt kertokaa kun itse en mä voi
Hän syömmein täyttää
Hän minulle on armain
Ja polte jonka tunnen
Voi kahleet kaikki murtaa
Hän sieluin täyttää
Ei unohdu hän koskaan
Se hänelle nyt kertokaa
Kun itse en mä voi
Nään rakas poskellasi kyyneleitä
Ei kuori enää tunteitasi peitä
Pois armas viimein naamiosi heitä
Ja silmiin mua katsoen
Saat tietää totuuden
Vain sua mä lemmin
Vain sinä olet armain
Ja polte jonka tunnen
Voi kahleet kaikki murtaa
Oot minun aina
En päästä sua koskaan
Oot uni jota kaipasin
Sinua aina rakastan
*
November 27, 2012
Ajomies, älä kiirehdi suotta, pakoon ei pääse kohtaloaan
'Ajomies' - Dmitri Hvorostovsky - Coachman, Do Not Rush The Horses
*
Onpa annettu laulajalle sellainen ääni, etten ole ehkä koskaan parempaa kuullut. Ei mitään liikaa eikä liian vähän. Kohtuullista mutta täydellistä, mikä tarkoittaa tässä teknisen tehokkuuden vastakohtaa. Hvorostovskyn äänen sointia, syvyyttä ja persoonallisuutta ei ole loistava tekniikka pilannut. - - Elämä lienee helvetti, mutta tällaisen äänen ja laulun takia se kohoaa hetken ajaksi korkealle helvetin yläpuolelle. - - Kauneus on pelastava maailman, sanoi Dostojevski Idioottinsa suulla. Nietzsche ajatteli lähes samaan aikaan hyvin samalla tavalla esikoisteoksessaan Tragedian synty joskin ilman uskonnollista kytköstä. - - Taide valehtelee paljon uskottavammin kuin järki, joka pyrkii aina mahdollisimman tehokkaasti totuuteen eikä silti löydä mitään niin todellista kuin on esteettinen huumaus [matemaatikot ovat jälleen asia erikseen; he kun osaavat johtaa jopa sielun tuskasta ja autuudesta luotettavan mutta innostavan yhtälön]. Hvorostovskyyn, jota pidetään maailman tämän hetken ehkä parhaana baritonina, palaan vielä myöhemmin. Hänen ilmaisunsa herkkyys saattaakin [ja tämä yllätti minut] olla jopa vakuuttavampaa joissain lyyrisemmällä tavalla surumielisissä lauluissa kuin Ajomiehen sinänsä komeassa, ylevän apaattisessa ja mielestäni hyvin maskuliinisessa melankoliassa. Syvästi tunteva ja ajatteleva mies [jopa Schopenhauer ;\] pystyy eläytymään feminiiniseen. Siis itse elämään.
***
Pois jäänyt jo kiireeni lie.
Ei rakkaus matkaani vie.
Ennen ratsuni vaahdota sai,
nyt ruoska on tarpeeton kai.
.
Kaipaa ei mua ainoakaan.
Syksyn tuulesta seurani saan.
Ajomies, älä kiirehdi suotta,
pakoon pääse ei kohtaloaan.
.
En ennen mä viivytellyt.
Niin toisin vain kaikki on nyt.
Toisen luona jo armaani on,
sen kertoivat tähdet ja Don.
***
| Venäjäksi | Matti Wuoren suomennos |
|---|---|
|
|
*
March 26, 2010
Det är den tyngsta sorg som solen övergår, att man skall älska den man aldrig nånsin får
Viisun kauneus nimittäin löytyy yhtä aikaa useastakin kohdasta ihmissydäntä ja kaukaisinta tähteä yhdistävää imaginaarista janaa (seuratkaa tekin matematiikan historiaa niin tiedätte) eikä mistään yhdestä, minä-kärpäs-näkökulman muka-objektiivisesta pisteestä.
Jan Johanssonin jazzahtavaa pianotulkintaa voi nimittää cool'iakin cool'immaksi. Siin/tä kuulee aivan selvästi (ainakin minä kuulen), kun vaahteran lehdet, eräänä lokakuun aamuna syksyn ensimmäisen kovan pakkasyön jälkeen, putoavat hiljaa leijuen alas. Merkillisen kiehtova soundi: 3½ viimeistä ääniaaltoa ennen täydellistä hiljaisuutta.
*
http://www.youtube.com/watch?v=LMgitKv-78I
Visa från Utanmyra (O tysta ensamhet)
*
Viisun alkuperäinen teksti:
O tysta ensamhet,
var skall jag nöjen finna?
Bland sorg som ingen vet
skall mina dar förrinna.
En börda tung som sten
mig möter vart jag går.
Bland tusen finns knappt en,
som kärlek rätt förstår.
Det är den tyngsta sorg,
som jorden månde bära.
Att man skall mista bort
sin allra hjärtans kära.
Det är den tyngsta sorg
som solen övergår.
Att man skall älska den
man aldrig nånsin får.
Ett rent och ädelt sinn,
en dygd som ensamt blänker,
en mun som talar ett
med allt vad hjärtat tänker.
Jag tror en sådan vän
är mer än mycket rar.
Var skall jag finna den
som dessa dygder har?
Emellan dig och mig
där tändes upp en låga
där tändes upp en eld
som är en daglig plåga.
Hur skall jag dämpa den
vet jag alls ingen rå´,
jag sörjer till min död
om jag aldrig dig kan få
Olof von Dalin
*
http://sv.wikipedia.org/wiki/Visa_fr%C3%A5n_Utanmyra
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Johansson
http://en.wikipedia.org/wiki/Jazz_p%C3%A5_svenska
http://en.wikipedia.org/wiki/Jan_Johansson
http://www.cdandlp.com/artist/0-0-0/1/1/jan-johansson.html
http://www.pxleyes.com/blog/2009/06/100-touching-photos-expressing-loneliness-and-solitude/
August 21, 2008
Diktaattorin iltapäivä
Ihana venäläinen kansanlaulu ja ihana venäläinen nainen. Mikäs tässä on suuruudenhullun nautiskellessa. Tuokaa palvelijat lisää votkaa ja kaviaaria! Ei reistaa polvet, ei paina ikä eikä kilot! Tänään suostun elämään vain täyttä elämää...
*
http://www.youtube.com/watch?v=1KoNUYLBnX8 (Oy, to ne vecher. Russian folk song.)
Ой, то не вечер. /Рус. нар. песня./ Исп. Кристина Вихрова. Sings Kristina Vikhrova. Arrangement by Vladimir Sidorov. Record 2003.
*
http://www.youtube.com/watch?v=1KoNUYLBnX8 (Oy, to ne vecher. Russian folk song.)
Ой, то не вечер. /Рус. нар. песня./ Исп. Кристина Вихрова. Sings Kristina Vikhrova. Arrangement by Vladimir Sidorov. Record 2003.
Subscribe to:
Posts (Atom)