Showing posts with label Dmitri Hvorostovsky. Show all posts
Showing posts with label Dmitri Hvorostovsky. Show all posts

November 29, 2012

Seiska-Päreen Ooppera-Special: Dmitri Figarona, julkkiksena ja perheenisänä

Le barbier de Seville. Largo al factotum. Gioachino Rossini. Dmitri Hvorostovsky, baryton. Orchestre symphonique de Montreal. Direction de Charles Dutoit. 1998.
.
I
Aria & pasta with Dmitri Hvorostovsky

An episode from a 2000 series called "Aria and pasta" in which opera singers talked to Beverley Bergen about their careers and cooked a pasta dish (or watched it being cooked...) - - This episode features Dmitri Hvorostovsky (it's in three parts).

.
1
2
3
.
II
Florence & Dmitri Hvorostovsky on Utro Rossii
* 
Hvorostovsky, with his wife and eldest son Maxim on a visit to a nightclub.
*

Kurjet


‘Kurjet’ - Dmitri Hvorostovsky - Zhuravli (Cranes)

Sykähdyttävän kaunis venäläinen ikivihreä, jonka sanoituksessa sodassa kaatuneet sotilaat lentävät kurkiaurana pois.
*

November 28, 2012

Se hänelle nyt kertokaa, kun itse en mä voi [niisk!]

'Kertokaa se hänelle' - Dmitri Hvorostovsky - Dicitencello vuie.
*
Hän seurassamme on siis hänen suokaa
Nyt kuulla kuinka paljon häntä palvon
Vain häntä muistan kun yöni yksin valvon

Se hänelle nyt kertokaa kun itse en mä voi

Hän syömmein täyttää
Hän minulle on armain
Ja polte jonka tunnen
Voi kahleet kaikki murtaa
Hän sieluin täyttää
Ei unohdu hän koskaan
Se hänelle nyt kertokaa
Kun itse en mä voi

Nään rakas poskellasi kyyneleitä
Ei kuori enää tunteitasi peitä
Pois armas viimein naamiosi heitä
Ja silmiin mua katsoen
Saat tietää totuuden

Vain sua mä lemmin
Vain sinä olet armain
Ja polte jonka tunnen
Voi kahleet kaikki murtaa
Oot minun aina
En päästä sua koskaan
Oot uni jota kaipasin
Sinua aina rakastan

*

November 27, 2012

Ajomies, älä kiirehdi suotta, pakoon ei pääse kohtaloaan

'Ajomies' - Dmitri Hvorostovsky - Coachman, Do Not Rush The Horses 

*

Onpa annettu laulajalle sellainen ääni, etten ole ehkä koskaan parempaa kuullut. Ei mitään liikaa eikä liian vähän. Kohtuullista mutta täydellistä, mikä tarkoittaa tässä teknisen tehokkuuden vastakohtaa. Hvorostovskyn äänen sointia, syvyyttä ja persoonallisuutta ei ole loistava tekniikka pilannut. - - Elämä lienee helvetti, mutta tällaisen äänen ja laulun takia se kohoaa hetken ajaksi korkealle helvetin yläpuolelle. - - Kauneus on pelastava maailman, sanoi Dostojevski Idioottinsa suulla. Nietzsche ajatteli lähes samaan aikaan hyvin samalla tavalla esikoisteoksessaan Tragedian synty joskin ilman uskonnollista kytköstä. - - Taide valehtelee paljon uskottavammin kuin järki, joka pyrkii aina mahdollisimman tehokkaasti totuuteen eikä silti löydä mitään niin todellista kuin on esteettinen huumaus [matemaatikot ovat jälleen asia erikseen; he kun osaavat johtaa jopa sielun tuskasta ja autuudesta luotettavan mutta innostavan yhtälön]. Hvorostovskyyn, jota pidetään maailman tämän hetken ehkä parhaana baritonina, palaan vielä myöhemmin. Hänen ilmaisunsa herkkyys saattaakin [ja tämä yllätti minut] olla jopa vakuuttavampaa joissain lyyrisemmällä tavalla surumielisissä lauluissa kuin Ajomiehen sinänsä komeassa, ylevän apaattisessa ja mielestäni hyvin maskuliinisessa melankoliassa. Syvästi tunteva ja ajatteleva mies [jopa Schopenhauer ;\] pystyy eläytymään feminiiniseen. Siis itse elämään.

***

 Pois jäänyt jo kiireeni lie.
Ei rakkaus matkaani vie.
Ennen ratsuni vaahdota sai,
nyt ruoska on tarpeeton kai.
.
Kaipaa ei mua ainoakaan.

Syksyn tuulesta seurani saan.
Ajomies, älä kiirehdi suotta,
pakoon pääse ei kohtaloaan.
.
En ennen mä viivytellyt.

Niin toisin vain kaikki on nyt.
Toisen luona jo armaani on,
sen kertoivat tähdet ja Don.

***

Venäjäksi Matti Wuoren suomennos
Как грустно, туманно кругом,
Тосклив, безотраден мой путь,
А прошлое кажется сном,
Томит наболевшую грудь!
kerto:
Ямщик, не гони лошадей!
Мне некуда больше спешить,
Мне некого больше любить,
Ямщик, не гони лошадей!
Как жажду средь мрачных равнин
Измену забыть и любовь -
Но память, мой злой властелин,
Все будит минувшее вновь!
(kerto)
Все было лишь ложь и обман...
Прощай, и мечты, и покой!
А боль не закрывшихся ран
Останется вечно со мной!
Kuink usmassa kaihovi maa!
Niin kolkko on iloton tie!
Mun muistohon entisyys saa ja
murheiseks mieleni vie.
kerto:
Ei, kyytimies, kiirettä oo!
En minnekään riennä mä lain,
nyt lemmettä kuljen ma vain!

Ei keskellä korpien yön
ees matkani unhetta suo,
kun aatokset raskahan työn
vain mustista muistoista luo.
(kerto)
Kaikk ollut on valhetta ain...
Vei rauhani haavehet nää,
ja haavojen särkemäks vain
mun sieluni ainiaaks jää.

*